Fatemeh Shohre Abbaspour on yksi miljoonista iranilaisnaisista, jotka vastustavat maan nykyhallintoa.
”Hijab on kuin käsiraudat, jotka riistävät naiselta vapauden” – iranilainen turvapaikanhakija Shohre arvostelee lännen feministejä, jotka pelkäävät islamofobiaa
Suomesta turvapaikkaa hakeva iranilainen ihmisoikeusaktivisti Fatemeh Shohre Abbaspour sanoo, että mielenosoittajien haaveena on demokraattinen valtio, jossa hengellinen ja poliittinen valta on erotettu toisistaan.
Teheranissa viikkokausia jatkuneissa mielenosoituksissa naiset ovat leikanneet palmikkonsa ja polttaneet hijabinsa. Eräänä aamuna suihkulähteiden altaat olivat verenpunaiset. Anonyymi taiteilija oli salaa värjännyt niiden veden symboliksi siitä, kuinka verisesti poliisi tukahduttaa naisten vapautusliikkeen.
Poliisi on ampunut kuoliaaksi aseettomia teinityttöjä, ja ihmisiä on yksinkertaisesti kadonnut. Uutistoimisto Reutersin mukaan kuolonuhreja on tällä hetkellä yli 200.
Iranissa on vuosien ajan jatkunut passiivinen vastarinta maan hallintoa kohtaan. Tämänkertaiset mielenosoitukset saivat alkunsa siitä, kun Iranin kulttuurin ja islamilaisen käytöksen ministeriön alaisena toimiva siveyspoliisi hakkasi kuoliaaksi 22-vuotiaan Mahsa (kurdinimeltään Jina) Aminin, koska hänen hijabinsa oli aseteltu liian huolimattomasti.
Fatemeh Shohre Abbaspourin mukaan islamilaisessa maailmassa naisten itsemääräämisoikeudessa on vakavia puutteita.
Tytär hakattiin neljä senttiä liian lyhyen hameen vuoksi
Helsingissä asuva Fatemeh Shohre Abbaspour 52, on seurannut tapahtumia järkyttyneenä. Kirkko ja kaupunki haastattelee häntä tulkin välityksellä. Abbaspour näyttää kännykästään kuvan tyttärestään, joka edelleen asuu Teheranissa. Kuvassa tyttären kasvot on hakattu pahasti verille. Väkivallan tekijänä oli juuri mainittu siveyspoliisi.
– Tyttäreni ei edes osallistunut mihinkään mielenosoitukseen, mutta kauppareissullaan hän sattui kulkemaan samalla alueella, jossa mielenosoittajat protestoivat. Tyttäreni myös käytti hijabia, mutta poliisi otti hänet kiinni, koska hame oli ollut neljä senttiä liian lyhyt, Abbaspour kertoo.
Vaatekappale, jota monet ovat puolustaneet vapauden ja voimaantumisen symbolina, saa Iranissa täysin vastakkaisen merkityksen.
Miehiltä ja naisilta on kielletty hajuvedet, eivätkä naiset saa meikata.
– Fatemeh Shohre Abbaspour
– Minulle hijab on kuin käsiraudat, jotka riistävät naiselta vapauden. Iranissa naisilla ei ole vapautta valita omaa vaatetyyliään, sillä ainoastaan valtionhallinnon määräämät asut ovat sallittuja, Abbaspour kertoo.
Hallinnonvastainen passiivinen vastarinta on jatkunut Iranissa vuosikausia, mutta tähän asti valtiovalta on vastannut väkivallalla ja lainsäädännön kiristämisellä. Viime kesänä Iranissa astui voimaan laki, joka muun muassa määrää, että kaikissa virastoissa on valvottava tarkasti kansalaisten pukeutumista.
– Laki pätee myös miehiin, sillä esimerkiksi t-paitoja ei sallita. Miehiltä ja naisilta on kielletty hajuvedet, eivätkä naiset saa meikata. Myös liian länsimaisten vaatteiden maahantuonti ja jälleenmyynti on sakkorangaistuksen uhalla kiellettyä. Kaikkialla on valvontakameroita, ja jos huomataan, että mies ja nainen juttelevat keskenään, poliisi kuulustelee heitä, Abbaspour kertoo.
Tällä hetkellä Fatemeh Shohre Abbaspour odottaa Migrin turvapaikkapäätöstä. Hän uskoo, että kotimaassaan Iranissa odottaisi kuolemanrangaistus.
Iranissa ateismista seuraa kuolemantuomio
Mielenosoittajien vaatimukset kulminoituvat hijabiin, mutta tosiasiassa kyse on paljon enemmästä kuin yhdestä vaatekappaleesta. Abbaspourin mukaan monet mielenosoittajat itse asiassa ovat hartaita muslimeja, jotka täysin vapaaehtoisesti haluavat pukea hijabin, mutta he vastustavat valtion islamilaista lainsäädäntöä.
– Ihmiset eivät vastusta islamia vaan poliittista islamia, Abbaspour sanoo.
Abbaspourin mukaan mielenosoittajat haluavat kaataa islamilaiseen lakiin nojaavan nykyhallinnon ja luoda sen tilalle sekulaarisen eli maallisen hallinnon, jossa hengellinen ja poliittinen valta on erotettu toisistaan.
Tällä hetkellä Iranissa kaikki poliittinen ja uskonnollinen valta on keskitetty papistolle. Maan ylintä johtajaa kutsutaan tittelillä rahbare moazzame enghelab eli (islamilaisen) vallankumouksen suurjohtaja. Iranin perustuslain mukaan ylin johtaja on Allahin sijainen maan päällä, ja hänen käsissään on viime kädessä kaikki hengellinen ja poliittinen päätöksenteko.
Minusta tuntuu, että Migri kiduttaa minua henkisesti ja tekee saman kuin mitä minulle tehtäisiin Iranissa vankilassa.
– Fatemeh Shohre Abbaspour
– Iranissa on vuosisatainen islamilaisen kulttuurin perintö. Ihmiset ovat sukupolvesta toiseen syntyneet muslimeiksi ilman, että heillä on ollut minkäänlaista valinnanvapautta. Monet iranilaiset sanovat, että kyllä, olemme syntyneet muslimeiksi, mutta silti ihmisillä pitäisi olla vapaus valita. Voi olla myös muslimi, vaikkei käyttäisi hijabia, Abbaspour sanoo.
Hän itse sanoo olevansa ateisti. Jos Suomi ei myönnä Abbaspourille turvapaikkaa, hänet todennäköisesti teloitettaisiin Iranissa, jonka rikoslaissa aktiivinen hallituksen arvostelu tulkitaan islamista luopumiseksi ja maanpetokseksi, josta rangaistuksena on kuolemantuomio.
– Jo lapsena minua kummastuttivat islamin säännöt. Islamissa nainen on aina alistettu miehelle, joka on perheen pää. Jos nainen ei onnistu tyydyttämään miestään siivoamisessa, ruoanlaitossa tai seksuaalisesti, miehellä on oikeus rangaista vaimoa fyysisesti esimerkiksi lyömällä. Tämä on täysin Koraanin mukaista. Mies voi ottaa jopa neljä vaimoa ja erota ilman selityksiä, mutta naiselle avioeron saaminen on hyvin vaikeaa, Abbaspour luettelee.
– Minulle on ollut vaikeaa sekin, ettei isäni voinut antaa minulle viralliseksi nimeksi Shohrea, vaan hallinto määräsi, että etunimeni on oltava Fatemeh. Se on minulle kiusallista, Abbaspour sanoo.
Länsimaiden ihmisoikeusaktivistien ja feministien tuki on nyt äärimmäisen tärkeää iranilaisille naisille, uskoo Fatemeh Shohre Abbaspour.
Iranin valtiovalta syyttää naisia ”islamofobiasta”
Fatemeh Shohre Abbaspour tuli Suomeen turvapaikanhakijana vuoden 2018 vastaavien mielenosoitusten jälkeen. Hän oli pitkään kuulunut iranilaiseen maanalaiseen verkostoon, jolla oli muun muassa lehti. Suomessa Abbaspour on aktiivisesti järjestänyt tukimielenosoituksia iranilaisille naisille.
Toistaiseksi hän joutuu vielä odottamaan Migrin päätöstä.
– Minusta tuntuu, että Migri kiduttaa minua henkisesti ja tekee saman kuin mitä minulle tehtäisiin Iranissa vankilassa, Abbaspour sanoo.
Tänä syksynä hänestä tuntuu, että vihdoin Iranin naisten hätää kuullaan lännessäkin.
– Aiemmin länsimaiden feministit eivät valitettavasti ottaneet vakavasti iranilaisten naisten kokemusta. Nyt olemme iloisia siitä, että kansainvälinen yhteisö on vihdoin kuunnellut meitä, Abbaspour sanoo.
Yksi syy länsimaisten tasa-arvoaktivistien haluttomuuteen arvostella Irania on pelko siitä, että islamin arvostelemista pidettäisiin rasistisena ja islamofobisena.
– Fatemeh Shohre Abbaspour
– Samaan aikaan on kauheaa, että viime vuonna Iran valittiin YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin tämänhetkisen komission jäseneksi. YK:n pitäisi uskottavuutensa vuoksi potkia naisia julmasti sortava Iran pois tällaisesta järjestöstä, Abbaspour sanoo.
Hänen mielestään yksi syy länsimaisten tasa-arvoaktivistien haluttomuuteen arvostella Irania on pelko siitä, että islamin arvostelemista pidettäisiin rasistisena ja islamofobisena. Abbaspourin mukaan tässä on jotakin ironista siksi, että näin ajattelevat ihmiset todellisuudessa toistavat vain Iranin patriarkaatin iskulauseita.
– Kun minun kaltaiseni naiset vastustavat Iranin islamilaista hallintoa, valtionpropagandassa tämä vapautusliike yritetään kukistaa syyttämällä sitä islamofobiasta. Tällä hetkellä Iranissa on rajoitettu todella merkittävästi internetiä. Hallinto selittää syyksi sen, että länsimaat yrittävät levittää iranilaisten keskuuteen epämoraalista kulttuuria ja islamofobiaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Naisten huivipakkoa vastustava liike jatkuu Iranissa kansalaistottelemattomuutena – moraalipoliisi pahoinpiteli jälleen nuoren tytön kuoliaaksi
AjankohtaistaHallinto kohtelee naisia ja lapsia väkivaltaisesti samaan aikaan kun iranilaiset voittavat kansainvälisiä ihmisoikeuspalkintoja.
