Sosiaalisessa mediassa jaetaan paljon positiivisia ja rohkaisevia viestejä.
TikTok-videoissa tsempataan katsojia – ”En ole päässyt himasta moneen kuukauteen, mutta nyt näin videosi ja kävelen kadulla”
Sisällöntuottajat Iidatyynesofia ja Ronja Stanley kertovat, mikä saa heidät luomaan viraalisti leviäviä voimaviestejä.
Sosiaalisessa mediassa huomio kannattaa suunnata asioihin, jotka herättävät suuria tunteita. Suosittu somesisältö voi kummuta esimerkiksi rakkaudesta, unelmista, ikivihreistä sitaateista tai arjen pienistä hetkistä.
Algoritmien näkökulmasta reaktioita herättävät sisällöt ovat kultaa, sillä somepostauksen saamat tykkäykset, kommentit, jaot ja maininnat vaikuttavat suoraan niiden saamaan näkyvyyteen. Uusia ulottuvuuksia sosiaaliseen mediaan on tuonut kiinalaisomisteinen alusta Tiktok, joka teki lyhytvideoista valtavirtaa.
Somettajille Tiktokin videoformaatti näyttäytyy mahdollisuutena viraalisti leviävän viestin jakamiselle: tanssivideon yhteydestä voi löytyä positiivisuutta jakava voimalause, aforismi elämästä tai henkilökohtainen selviytymistarina.
Median, musiikin ja taiteen tutkimuksen tutkijatohtori Sanna Spišák sanoo somen avartavan parhaimmillaan käyttäjänsä maailmankuvaa.
– Some mukanaan paljon hyvää, joka rikastuttaa ihmisten arkea. Näin siitä huolimatta, että somepalveluissa on paljon epäkohtia, jotka liittyvät erityisesti algoritmien toiminnan sokeisiin pisteisiin sisältöjen moderoinnissa.
– Joillekin some on kansalaisaktiivisuuden ja aktivismin alusta, toiset ovat löytäneet somesta mielekästä seuraa ja tekemistä esimerkiksi erilaisten harrastusten ja mielenkiinnonkohteiden parissa. Erityisesti maailmanlaajuisen covid-pandemian aikana some on tuonut ihmisiä yhteen ja auttanut monia selviytymään koettelevista olosuhteista ja fyysisestä eristäytyneisyydestä.
Sisällöntuottaja Iida alkoi tehdä sisältöä TikTokiin keväällä 2020, kun hänet koronan vuoksi lomautettiin töistä.
Niin kutsutut You can do it -sitaatit liittyvät mediatutkijan mukaan länsimaissa jo pidempään jyllänneeseen itsensä kehittämisen trendiin.
– Elämäntaitoajattelu on ajallemme tyypillinen kulttuuri-ilmiö, joka työllistää paljon ihmisiä ja jossa on kaupallista potentiaalia.
– Elämäntaitotuotteissa tarjotaan yksilöön kohdistuvia neuvoja, taitoja ja ohjelmia, joilla autetaan yksilöä elämään paremmin, terveemmin, laadukkaammin ja onnellisemmin. Trendiin liittyvät monenlaiset kaupalliset sisällöt self help -kirjallisuudesta erilaisiin elämäntapavalmennuksiin. Käytännössä nämä kaikki tsemppaavat ihmistä kehittämään itsestään sen paremman version.
“En esitä roolia, vaan olen oma itseni”
Tiktokin videoeditori on tehokas: efektit, musiikkivalikoima ja filtterit saavat elämän näyttämään elokuvalta, jonka päähenkilöitä käyttäjät ovat. Sisällöntuottaja Iidatyynesofia (jatkossa Iida) inspiroitui myös lyhytvideoista vuosi sitten, mutta ei nähnyt sisältöä, joka vastaisi hänen todellisuuttaan.
– Aloin ensin tekemään sellaista sisältöä, jota halusin nähdä, mutta jota ei ollut tullut itselleni koskaan vastaan. Ensiksi keskityin muotiin ja kauneuteen. Oman jujunsa sisältöön toi se, että olen pluskokoinen nainen. Aika nopeasti ja yllättäen seuraajamäärät sitten kasvoivatkin. Aloin panostamaan enemmän sisältöön, ja puhuin siitä, kuinka jokainen keho on tasa-arvoinen kokoon tai ulkonäköön katsomatta.
– Oli ihanaa huomata, minkälaista vastakaikua sain seuraajiltani. Sain paljon kommentteja ja yksityisviestejä tytöiltä ja naisilta siitä, että tilini on auttanut heitä hyväksymään itsensä. Tämä on yksi suurimmista syistä, miksi teen sisältöä someen. Varsinkin kehopositiivinen sisältöni sai hyvin vastakaikua ja moni seuraaja kertoi, että on kaivannut mallia siihen, kuinka olla itsevarma kehossa, joka ei ole vallitsevien kauneusnormien mukainen. Se on tavallaan avuksi myös itselleni, sillä nämä ovat asioita, joiden kanssa kamppailen myös itse.
@iidatyynesofia tän kuvaamiseen meni ihan super kauan aikaa joten ✨GIVE IT SOME LOVE✨ please 🥺 ##plussize ##plusizefashion
♬ Funhouse - P!nk
Kasvatustieteitä ja sosiologiaa Turun yliopistossa opiskelevalle Iidalle some on toteuttanut jo kauan kyteneen haaveen muiden auttamisesta.
– Somen tekeminen on kuin esiintymistä, jota seuraajani katsovat katsomossa, laitteidensa takana. Vaikean esityksestä tekee se, etten esitä roolia, vaan olen oma itseni. Roolia on helppo esittää, mutta haavoittuvasti omana itsenä oleminen on joskus vaikeaa.
Tärkeää olisi opettaa niin nuoria kuin vanhojakin ihmisiä käyttäytymään sosiaalisissa medioissa.
– Iida
Alkuvuonna 2021 Iidan Tiktok-tili poistettiin ilman syytä. Tili sisältöineen oli alhaalla kaksi viikkoa, kunnes se palautettiin useiden valitusten jälkeen. Iida uskoo tilin sulkemisen johtuneen seuraajista, jotka todennäköisesti ilmoittivat videot haitallisiksi.
– Tiktok on alustana täynnä mahdollisuuksia, mutta niiden mukana tulee myös omat haasteensa. Kääntöpuolena on vihakommentointi, haukkuminen ja nettikiusaaminen. Itse osaan suhtautua kommentoijiin omalla painoarvollaan, mutta Tiktok on täynnä nuoria, jotka ovat haavoittuvia kiusaamiselle ja haukkumiselle.
– Tietysti alustojen pitää aktiivisesti keksiä keinoja puuttua alustoilla tapahtuvaan häirintään, mutta mielestäni tärkeää olisi opettaa niin nuoria kuin vanhojakin ihmisiä käyttäytymään sosiaalisissa medioissa. Puhun myös vanhemmista ihmisistä, koska keski-ikäisetkään eivät hallitse nettikäyttäytymistä.
Iida on päättänyt, ettei kaikkia tarvitse miellyttää.
– Olen oppinut Tiktokin kautta hyväksymään itseni tällaisena kuin olen. Asioista puhuminen on tärkeää, ja yksi tapa nähdä haluamasi muutos maailmassa on tehdä se itse.
Mikään some-ilmiö ei lähde tyhjästä
Helsingin yliopiston viestinnän yliopistonlehtori, dosentti Janne Matikainen näkee sosiaalisen median alustat luonteeltaan yhteiskunnan kanssa keskustelevina mahdollistajina ja boostaajina.
– Mikään some-ilmiö ei lähde tyhjästä. Vaikka käytännössä jokin liike voi käynnistyä yksittäisestä twiitistä, on sen taustalla usein yhteiskunnallinen tilaus, johon somessa osutaan. Uutena ilmiönä ovat somevaikuttajat ja influensserit, jotka ovat uudenlainen ihmisryhmä. Fanittamista ja seuraamista on ollut niin kauan kuin on ollut mediaa ja populaarikulttuuria, mutta on tässä aidosti jotain uuttakin.
Yleensä julkisessa keskustelussa unohtuu, kuinka paljon someen liittyy positiivisuutta: ihmiset tsemppaavat toisiaan, antavat tukea ja kannustavat.
– Janne Matikainen
Matikaisen mukaan oman arjen jakaminen voi palvella identiteetin rakentamista.
– Kun keksimme hauskan jutun, olemme itsekin tyytyväisiä ja näemme muiden reagoivat samoin, niin totta kai se tekee meille hyvää. Joku voisi pitää sitä itsensä pönkittämisenä, mutta jakamisen pysyessä kohtuullisena en näkisi sitä haitallisena.
– Yleensä julkisessa keskustelussa unohtuu, kuinka paljon someen liittyy positiivisuutta: ihmiset tsemppaavat toisiaan, antavat tukea ja kannustavat. Joillekin ihmisille tällaisen sisällön näkeminen voi olla päivän pelastus. Tai koko elämän pelastus.
Ronja Stanley löysi itsevarmuutensa olemalla raa’asti oma itsensä
Kun muusikko ja sisällöntuottaja Ronja Stanley teki ensimmäiset sketsivideonsa Snapchatiin vuonna 2017, hän nauroi kippurassa omille jutuilleen. Hassuttelu oli aina ollut osa hänen persoonaansa, mutta muut eivät olleet sitä vielä nähneet.
Jokaisen videon ja palautteen myötä itsevarmuus ja rohkeus kasvoivat, ja pian improvisoidut videot muuttuivat käsikirjoitetuiksi sketseiksi. Stanleyta seuraa nyt Instagramissa 15 500 ihmistä, ja sketsivideot ovat poikineet yhteistyön Yle Areenan kanssa.
– Tavoitteeni kaiken materiaalin kanssa on, että ihmisille tulee hyvä mieli. Ei niin, että olen muita parempi, vaan materiaalini on samastuttavaa. Haluan tsempata ihmisiä ja kertoa, että he ovat mahtavia. Tykkään tehdä myös tasa-arvoa edistävää sisältöä: Mitä jos muitakin rikoksia kohdeltaisiin kuin raiskauksia? Mitä jos naiset käyttäytyisivät kuten miehet?
– Sisällöntuottaminen on auttanut minua olemaan vapaa, oma värikäs itseni. Olen löytänyt eri tavalla oman tyylin, estetiikan ja tietysti yleisön. Juttujen jakaminen yleisön kanssa antaa minulle voimaa ja luovuutta, ja jopa pandemian aikana on tuntunut, etten ole yksin. Se mitä sanon, mistä puhun, mitä sekoilen ja höpötän, oli se tärkeä juttu tai ei, on saanut minut tuntemaan, että minulla on väliä. Se on ihana tunne. Kyllä se jonkinlaisen sellaisen syvemmänkin itsevarmuuden ja voiman on antanut.
Laulaja ja sisällöntuottaja on aiemmin sairastanut masennuksen ja selviytynyt väkivaltaisesta parisuhteesta. Sivullaan hän on jakanut myös kokemuksiaan rankoista muistoista.
– Koen henkilökohtaisten selviytymiskertomusten jakamisen vastuukysymyksenä, sillä minulla on alusta, joka tavoittaa ihmisiä. Tiedän, että silloin kun olen itse ollut väkivaltaisessa suhteessa, olisin kaivannut kuulla joltakin sanat: ”Hei, hommat paranee”. Tai että miten siitä tilanteesta pääsee pois. Tuntuu hyvältä jakaa näitä juttuja, sillä näen vahvasti ja selvästi, että ihmiset tarvitsevat niitä.
– Niin kauan kun olet aito oma itsesi, löytävät ihmiset materiaalisi, miettii Ronja Stanley.
– Sain kerran viestin naiselta, joka oli lähtenyt päivää aiemmin väkivaltaisesta suhteesta. Toinen seuraaja laittoi viestiä, että ”Olen ollut erittäin masentunut. En ole päässyt sängystä tai himasta moneen kuukauteen, mutta nyt näin videosi ja kävelen kadulla”. Se motivoi jakamaan ja olemaan avoin. Tiedän, että kun on huonossa suhteessa, masentunut tai kaapissa seksuaalisuuden kanssa, on tärkeää tietää, ettei ole yksin.
Stanley haluaa tehdä selväksi, ettei ongelmien kanssa tarvitse olla yksin.
– Voit saada tukea ja ymmärtää, ettei sinussa ole mitään vikaa. Ihminen ei voi saada tarpeeksi rohkaisevia sanoja, ja meidän pitäisi kuulla niitä joka päivä. Kaikki ihmiset eivät niitä saa kuulla, joten olen ottanut sen tehtäväkseni. Se tuntuu hyvältä.
Tutkija kertoo, kuinka huoltajan tulee olla kartalla alaikäisten lastensa somen käytöstä:
”Euroopan tietosuoja-asetus eli GDPR määrittää, että Suomessa alle 13-vuotiaiden pitää saada vanhemmiltaan lupa käyttää sellaisia nettipalveluita, jotka tallentavat henkilötietoja. Kaikki somepalvelut ovat tällaisia nettipalveluita.
Mediakasvattajana näen, että huoltajien tulee olla tietoisia siitä, mitä palveluita heidän alaikäisensä käyttävät, millaisia sisältöjä he mielellään katselevat tai tuottavat ja millaisten ihmisten seurassa he somessa viettävät aikaansa. Kehoitan aikuisia pohtimaan, kannattaako lapsen käyttää valvomatta somepalveluita, jos sosiaaliset taidot eivät vielä ole kehittyneet. Voisiko digitaalisen viestimisen taitoja harjoitella koulu- ja kaveripiirin ohella myös tarkoin rajatussa kavereiden pikaviestiryhmässä, jota joku aikuinen valvoo?
Alaikäisten kanssa on hyvä säännöllisesti kerrata millä tavoin voi raportoida palveluiden käyttösääntöjä rikkovia sisältöjä ja miten netissä tapahtuvien kiusaamis- ja häirintätilanteiden kanssa tulee toimia. Huoltajien kannattaa säännöllisesti tarkistaa lasten yksityisyysasetukset yhdessä lapsien kanssa, sillä näihin tulee aika ajoin päivityksiä ja muutoksia. Lapsen kanssa kannattaa pohtia, keneltä voi hyväksyä kaveripyyntöjä ja keille omat sisällöt näkyvät. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä rajatumpana kannattaa seuraajajoukko pitää. Huoltajien on tärkeää olla läsnä lastensa media-arjessa ja olla lasten käytettävissä erityisesti silloin, kun somessa tapahtuu jotakin kurjaa.”
Sanna Spišák, Median, musiikin ja taiteen tutkimuksen tutkijatohtori
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Atte Virolainen eli somessa neuvova Lääkäri Atte: ”Huomasin, että monella nuorella oli elämä täysin sekaisin”
Hyvä elämäA-klinikkasäätiön somelääkäri neuvoo nuoria päihde- ja mielenterveysasioissa huumorilla.
