Aurora Visa on keskittynyt viime vuosina 15-kielisen kirjokansikanteleen soittamiseen.
”Kanteleella voi soittaa vaikka rokkia” – myös kansanmuusikko Aurora Visan omissa sävellyksissä on vaikutteita populaarimusiikista
Sibelius-Akatemiassa kanteleensoittoa opiskeleva 25-vuotias Visa haluaa tuoda kansallissoittimestamme esiin uusia puolia.
1 Miten valitsit soittimeksesi kanteleen?
– Tutustuin kanteleeseen jo viisivuotiaana muskarissa, ja jatkoin soittimen opettelua Espoon musiikkiopistossa. Lukion toisella luokalla pääsin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Nyt opiskelen kanteleensoittoa kolmatta vuotta Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä.
– Omistan seitsemän erilaista kanteletta, mutta viime vuosina olen keskittynyt 15-kielisen kirjokansikanteleen soittamiseen. Se soi kauniisti akustisesti ja siinä on voimakkaampi ääni kuin muissa kanteleissa. Jyrki Pölkki valmisti soittimen viime keväänä.
2 Millainen soitin kantele on?
– Kanteleessa on pehmeä, helisevä soundi. Soittimen yläsävelsarjat luovat rauhoittavaa fiilistä. Moni mieltääkin kanteleen soinnin meditatiiviseksi ja terapeuttiseksi.
– Toisaalta moni on saattanut yllättyä siitä, että kanteleella voi soittaa musiikkia laidasta laitaan, vaikka rokkia. Omat sävellykseni ovat perinnetietoisia, mutta niiden rytmiikassa on vaikutteita populaarimusiikista. Sitä voi kutsua nykykansanmusiikiksi. Minua inspiroivat säveltämään tietynlaiset tunnelmat, muistot, kaunis ympäristö ja valo.
3 Teetkö esiintymiskeikkaa kanteleen kanssa?
– Esiinnyn sekä yksin että duo Aléassa klarinetisti Annika Lyytikäisen kanssa. Osa on yksittäisiä esiintymistilaisuuksia, osa festivaaleja.
– Keikkaa on paitsi kotimaassa myös eri puolilla Eurooppaa, jossa kanteletta pidetään eksoottisena ja kiehtovana soittimena. Soitan keikoilla tilanteesta riippuen omia sävellyksiäni ja uudelleensovitettua perinnemusiikkia. Lisäksi opetan kanteleensoittoa erilaisilla kursseilla ja leireillä.
4 Mitä Kalevalan päivä merkitsee sinulle?
– Kalevalassa on hyviä tarinoita, jotka kuuluvat vahvasti suomalaiseen kansanperinteeseen. Kantelistista Kalevala voi tuntua myös taakalta, koska se luo vanhahtavan mielikuvan Väinämöisestä ja kanteleesta ja sillä soitettavasta musiikista.
– Kalevalan päivä on yleensä kanteleensoittajille sesonkiaikaa. Toivoisin ihmisten tutustuvan ennakkoluulottomasti nykyiseen kantelemusiikkiin. Esimerkiksi tärkeät esikuvani Ida-Elina ja Maija Pokela soittavat kanteletta aivan uudella vivahteella.
5 Mikä on sinulle pyhää?
– Minulle on tullut pyhiä hetkiä musiikin kautta. Soittaessa tulee joskus jopa hengelliseltä tuntuvia kokemuksia. Oloni on silloin keskittynyt ja intensiivinen, ja tunnen olevani oman ihmisyyteni ytimessä.
Kalevalan päivää vietetään 28.2.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Tämä on täyttä armoa, kun saa tehdä rakastamaansa työtä” – Ida Elina nousi kantelemusiikin uudistajaksi kovien ponnistelujen kautta
Hyvä elämäPopmusiikkia kanteleella soittavan Ida Elinan unelma on toteutunut paljon paremmin kuin hän olisi aikoinaan kuvitellut.
Urkutaiteilija Pétur Sakari: ”Musiikki aiheuttaa aivoissa impulsseja, joilla ohitetaan kipua”
Ajankohtaista Hyvä elämä
