null Moni hääpari pyytää papilta sukupuolineutraalia vihkikaavaa – ”Heterosuhteemme ei ole salaisuus, mutta emme halua korostaakaan sitä”

Sonja ja Tony Civil menivät heinäkuussa naimisiin Kallion kirkossa, jonka kupeessa heidän ensimmäinen yhteinen kotinsa sijaitsi. Kuva: Stelios Kirtselis

Sonja ja Tony Civil menivät heinäkuussa naimisiin Kallion kirkossa, jonka kupeessa heidän ensimmäinen yhteinen kotinsa sijaitsi. Kuva: Stelios Kirtselis

Hyvä elämä

Moni hääpari pyytää papilta sukupuolineutraalia vihkikaavaa – ”Heterosuhteemme ei ole salaisuus, mutta emme halua korostaakaan sitä”

Miehen ja vaimon sijaan voidaan vihkiä puolisot. Kirkollisten toimitusten esirukouksiin julkaistiin viime keväänä päivitettyjä vaihtoehtoja, ja papit muokkaavat omiakin. 

Hääpari seisoo alttarilla. Pappi aloittaa vihkimisen. Kirkkokäsikirjan (2004) johdantosanojen mukaan hän sanoo vaikkapa: ”Maailman alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.”

Paitsi että nykyään pappi saattaa puhua sukupuolineutraalisti puolisoista ja jättää väliin kohdan, jonka mukaan ihmiset on luotu miehiksi ja naisiksi. Yksi heistä on Espoonlahden seurakunnan pappi Jukka Lehti.

Kirkkokäsikirja tarjoaa vihkitilaisuuden johdantoon kolme vaihtoehtoa, joista kaikissa mainitaan kaksi sukupuolta. Lehden mukaan joka kolmas vihkipari ei pidä sellaisesta. Muutos on tapahtunut äkkiä, suunnilleen parin viime vuoden aikana.

– Olen vihkinyt tähän mennessä vain eri sukupuolta olevia pareja. Silti moni on pyytänyt, ettei vihkimisessä annettaisi ymmärtää avioliiton kuuluvan vain miehelle ja naiselle. Heteronormatiivisuus on monelle kirosana. Puhun vihkiessäni sillä ajatuksella, että me kaikki olemme yhtä lailla Jumalan kuvia.

Espoonlahden seurakunnassa työskentelevä Lehti on kuullut monelta kollegaltaan samanlaisista kokemuksista. Usein on tiedossa, että häävieraissa on sukupuoli- tai seksuaalivähemmistön edustajia, jotka halutaan huomioida.

– Olen vihkinyt pareja avioliittoon 17 vuoden ajan, ja viime vuosina on tapahtunut selvä muutos parien toiveissa.

Pappi Jukka Lehti. Kuva Espoon seurakuntayhtymä

Pappi Jukka Lehti. Kuva Espoon seurakuntayhtymä

Kirkko ja kaupungin Facebook-kyselyyn vastannut pappi Kaisa Kahra Pirkanmaalta kertoo puhuvansa aviopuolisoista erityisesti samaa sukupuolta olevien parien häissä, mutta on hän tehnyt niin joskus muutenkin.

– Uudet sanavalinnat liittyvät minusta eniten häiden ja avioliiton patriarkaalisen rakenteen muuttumiseen. Avioliitto nähdään yhä tasa-arvoisempana suhteena, joka perustuu rakkauteen ja sitoutumiseen.

Viime keväänä kirkollisten toimitusten esirukouksiin julkaistiin uusia vaihtoehtoja. Syynä oli pappien palaute, jonka perusteella Kirkkokäsikirjan käyttämä kieli on kaukana nykyajan ihmisten kielestä. Jukka Lehti kuvaa sitä korkeakirkolliseksi ja mauttomaksi.

Vihkitilaisuuden uudenlainen esirukous voi alkaa esimerkiksi näin: ”Rakkaus on ihme, rakkaus on lahja. Pyhä Jumala, kiitämme sinua NN:n ja NN:n rakkaudesta. Siunaa heidän avioliittoaan. Anna sen tuoda heidän elämäänsä voimaa ja iloa.” Papit saavat muokata esirukouksia itsekin.

Sonja Civil halusi tasa-arvoiset kirkkohäät

Sonja ja Tony Civil sanoivat toisilleen ”tahdon” Kallion kirkossa 2. heinäkuuta. Heidät vihki muunsukupuolisuudestaan sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista kirkossa puhuva pappi Laura Late Mäntylä, joka auttoi tekemään tilaisuudesta juuri niin sukupuolisensitiivisen ja tasa-arvoisen kuin pari toivoi.

Mäntylä oli Sonja Civilin rippipappi. Kun Civilistä tuli isonen, he vetivät yhdessä ripareita. Tuttu pappi osasi kertoa pariskunnasta paljon vihkitilaisuudessa. Jopa parin ”karvavauva” Diego-kani mainittiin, mutta puolisoiden sukupuolia ei.

– Heterosuhteemme ei ole salaisuus, mutta emme halua korostaakaan sitä. Meille oli iso tasa-arvokysymys saada kirkolta nykyaikaista palvelua. Emme kannata heteronormatiivisuutta emmekä vanhoillisia naisen ja miehen rooleja parisuhteessa. Lähipiirissämme on myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.

– Minulle puoliso ilmaisee suhdetta kahden tai useamman ihmisen välillä. Meillä on vain toisemme, mutta pidän siitä, että sanaan sisältyy paljon mahdollisuuksia. Vaimo tuntuu vähän hankalalta, koska aviomiehelle ei ole olemassa vastaavaa erillistä sanaa.

Sonja Civil vaihtoi hoitoalan hääsuunnittelun lomassa siihen, että tekee paperituotteita häihin. Puoliso Tony Civil työskentelee it-alalla. Kuva: Stelios Kirtselis

Sonja Civil vaihtoi hoitoalan hääsuunnittelun lomassa siihen, että tekee paperituotteita häihin. Puoliso Tony Civil työskentelee it-alalla. Kuva: Stelios Kirtselis

Isä saattoi Sonja Civiliä osan matkaa alttarille, sitten hän jatkoi yksin, kunnes sulhanen kulki hänen kanssaan loppumatkan.

– Tämä tuntui perinteistä morsiamen luovutusta tasa-arvoisemmalta tyyliltä. Olen oikeastikin kävellyt elämässäni ensin isän kanssa käsi kädessä, sitten yksin ja nyt puolison kanssa.

Vihkimisen lopuksi pappi esitteli tuoreen avioparin heidän uudella, yhteisellä nimellään. Molemmat vaihtoivat sukunimensä Sonjan suvussa olleeseen vanhaan nimeen.

– Olen aina tiennyt, etten halua ottaa aviomiehen nimeä, eikä Tonykaan halunnut vanhaa nimeäni. Halusimme silti olla samannimisiä. Olen ekstratyytyväinen, koska nyt puoliso ikään kuin otti minun nimeni!

Toisinaan vihkiparin toiveet aiheuttavat kirkkohäissä vääntöä. Facebook-kyselyyn vastannut helsinkiläinen morsian Saija Mustonen vihitään sulhasensa kanssa 30. heinäkuuta.

– Meille on todella tärkeää, että pappi ei sano missään kohdassa, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia. Toiveissa oli liberaali naispappi. Saimme arvokonservatiivisen miespapin. Olemme käyneet hänen kanssaan paljon arvokeskustelua, Mustonen kertoo.

Jukka Lehti muokkaa kastekaavan tilanteen mukaan. Jollain lapsella on tilaisuudessa vain yksi vanhempi, toisella kaksi äitiä ja kaksi isää. Lehti kuvattiin Soukan kappelissa kastemaljan äärellä vuonna 2021. Kuva: Esko Jämsä

Jukka Lehti muokkaa kastekaavan tilanteen mukaan. Jollain lapsella on tilaisuudessa vain yksi vanhempi, toisella kaksi äitiä ja kaksi isää. Lehti kuvattiin Soukan kappelissa kastemaljan äärellä vuonna 2021. Kuva: Esko Jämsä

Monet suhdemuodot näkyvät kirkollisissa toimituksissa

Suhteiden ja perheiden moninaisuus näkyy monissa kirkollisissa toimituksissa. Pappi Jukka Lehdelle ne ovat tulleet vastaan erityisesti kastetilanteissa.

– Tulee mieleen tilanne, jossa mies ja nainen saivat lapsen ja erosivat myöhemmin ystävinä. Kun nainen alkoi seurustella toisen naisen kanssa, ja he halusivat lapsen, entinen aviomies lahjoitti sitä varten sukusolut. Nyt kolmella vanhemmalla on kaksi lasta, jotka ovat biologisesti täyssisaruksia. He kaikki asuvat samassa pihapiirissä ja hoitavat lapsia yhdessä.

Lisäksi Lehti on kastanut lapsen, jolla on ollut kaksi äitiä ja kaksi isää. Naispari on silloin saanut sukusolut miesparilta. Tällaisia perheitä kutsutaan apilaperheiksi. Juridisesti lapsella voi olla vain kaksi vanhempaa, mutta huoltajiksi voidaan määritellä useampia.

Nais- ja miesparin lapsen kastetilaisuuden alkusanat

Pappi Jukka Lehti aloitti ristiäiset näin: ”Hyvät ystävät, NN ja NN (äidit) sekä MM ja MM (isät), muut vieraat. Tänään on suuri juhlapäivä, tämä pieni tyttö otetaan Jumalan perheväkeen. Saamme olla jokainen siunaamassa tätä lasta. Siunaus tarkoittaa hyvää sanaa tai hyvän toivomista. Tänään toivomme, että pyhä Jumala olisi tämän tytön kanssa hänen jokaisena päivänään. Toivotamme siis hänelle kaikkein parasta mahdollista hyvää.”

– En ole tietääkseni vihkinyt pariskuntia, jotka olisivat suhteessa muidenkin kanssa. Voi olla, että ihmisillä on niin vanhoillinen käsitys kirkosta, että mahdollisesta polyamorisesta suhteesta ei kerrota papille, Jukka Lehti miettii.

Facebook-kyselyyn vastannut pappi Meri Ala-Kokko Tampereelta näkee Kirkkokäsikirjan vihkikaavoissa kaikuja ajatuksesta, jonka mukaan parisuhde alkaisi vasta vihkimisen jälkeen.

– Joidenkin parien kohdalla on kaunista sanoittaa rukouksessa sitä, että yhdessä on jo koettu ja eletty elämää.

Päivitetyistä esirukouksista löytyy vaihtoehto niin vanhemmalle parille kuin avioliiton vuosipäiväänkin. Pappi muokkaa vihkikaavaa lähes joka häissä. Siihen esimerkiksi lisätään yleensä suudelma, joka puuttuu Kirkkokäsikirjan kaavasta.

– Minulle sattui sellainen uusi juttu, että pariskunta ei halunnut sormuksia. Selvitin asiaa varmuudeksi Kirkkohallituksesta, ja sormusta ei tosiaan tarvita, Ala-Kokko kertoo.

Häämarssit leffafaneille ja muille oman tiensä kulkijoille

Perinteisen häämarssin tilalle toivotaan monesti elokuvamusiikkia tai poppia. Kuuntele täältä, millaista musiikkia nykyhäissä soitetaan. Hääväki kertoo kokemuksensa omaperäisestä musiikista.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.