Teinin aivot ovat kehittyvä rakennustyömaa. Räjähdysherkkä mantelitumake yllyttää ottamaan riskejä, eikä vielä kehittymässä oleva etuotsalohko pysty auttamaan harkinnassa.
Ääritunteita nostattava mantelitumake pomottaa teinin aivoissa – nuori oppii helpommin palkinnon kuin rangaistuksen avulla
15-vuotiaana teini-ikä on syvimmillään ja suuret kysymykset, esimerkiksi kuolema, mietityttävät. Juuri silloin kirkko kutsuu jäsenensä rippikouluun.
Draamaa, kiihkoa ja vimmaa! Tunteita työstävä mantelitumake toimii teiniaivoissa ylikierroksilla. Myös dopamiiniviestintä on kiihkeää. Se yllyttää nuorta hakemaan nopeaa mielihyvää. Lisäksi seksi alkaa kiinnostaa, paljon.
Riskinotto ja elämyshakuisuus ovat tyypillisiä teineille yli kulttuuri- ja lajirajojen: nuoret hiiret juovat enemmän alkoholia ikätoveriensa seurassa kuin aikuiset.
Vanhemmista itsenäistyvät ihmisnuoret hakevat hyväksyntää ikäisiltään. Nuoret saattavat ihailla toimintaa, jota kotijoukot pitäisivät huonona ideana.
”Vieras mies tuli kertomaan tekevänsä rikosilmoituksen, kun häntä oli ammuttu tältä pihalta. Poika kavereineen oli testannut kuula-asetta ohikulkijoihin”, 48-vuotias isä kertoo kirjassa Pää kylmänä – Näin tuet teinin aivojen itsenäistymistä (WSOY 2020).
Poikien ja tyttöjen aivot kypsyvät yhtä nopeasti
Teinit eivät haasta ympäristöään ilkeyttään, heidän aivonsa vain eroavat lasten ja aikuisten pääkoppien sisällöstä. Aivotutkijana työskennellyt tiedetoimittaja ja esiteinin äiti Tiina Huttu kertoo, että nuoruuden dramaattisimmat aivomuutokset tapahtuvat aivoissa 10–20-vuotiaana.
Huttu kirjoitti kirjan teiniaivoista yhdessä tiedetoimittaja Kirsi Heikkisen kanssa.
– Toisin kuin usein sanotaan, poikien aivot eivät kypsy hitaammin kuin tyttöjen, Huttu huomauttaa.
Tytöt kehittyvät melko samaa tahtia, pojat yksilöllisemmin. Samaa luokkaa käyvistä 15-vuotiaista pojista jonkun aivot voivat näyttää viisikin vuotta kypsemmiltä kuin toisen.
Siirtymäriitti ja voimakas yhteisöllisyys houkuttelevat itseään etsiviä nuoria.
Nuoruus on pidentynyt sekä alku- että loppupäästä. Aikaistunutta murrosikää on selitetty lasten lihomisella ja kemikaalien aiheuttamilla häiriöillä hormonitoimintaan. Myös varhainen stressi saattaa aikaistaa puberteettia.
Murrosiän alku lisää kierroksia aivojen tunnejärjestelmään, mutta ei auta itsesäätelystä ja harkinnasta vastaavaa etuotsalohkoa kehittymään. Varhain murrosikään tulleet nuoret kaahaavat useamman vuoden läpi tilanteessa, jossa kaasua löytyy, mutta jarruja ei niinkään. Toki temperamentti vaikuttaa paljon teinin impulsiivisuuteen. Riskien ottaminen on yleensä huipussaan noin 16-vuotiaana.
”Aina kylmäsi, kun 15-vuotias poika ei tullut kotiintuloaikaansa mennessä, niin myös tänä koulujen alkamista edeltävänä viikonloppuna. Kun pojan puhelimeen vihdoin vastattiin, ääni oli vieras: ensihoitaja. Poika oli viety ambulanssilla sairaalaan. Ensikännit”, kertoo 51-vuotias äiti.
Näin teiniaivot kokevat rippikoulun
15-vuotiaana teini-ikä on Tiina Hutun mukaan syvimmillään. Juuri silloin evankelis-luterilainen kirkko kutsuu jäsenensä rippikouluun.
– Siirtymäriitti ja voimakas yhteisöllisyys houkuttelevat itseään etsiviä nuoria. Kristillisen kirkon sanoma hyväksynnästä voi olla lohduttava nuorelle, joka tuntee itsensä välillä maailman paskimmaksi tyypiksi.
Hutun mukaan ihminen tajuaa teini-iässä ensimmäisen kerran kunnolla kuolevaisuutensa. Se herättää suuria kysymyksiä.
Huttu kertoo, että hengellisyyttä ei voi paikantaa yhteen kohtaan aivoissa. Se vaikuttaa koko persoonallisuuteen.
– Nuori hakee uusia kokemuksia ja vahvoja tunteita. Hengellinen kokemus purskauttaa dopamiinia, ja varsinkin jos kokemus jaetaan porukassa, erittyy myös oksitosiinia ja endorfiineja. Jos nuori oppii saamaan mielihyvää hengellisyyden kautta, siitä voi tulla itseään ruokkiva ketju.
Hengelliset kokemukset aktivoivat uskovan aivoissa saman palkitsemisjärjestelmän, joka saa esimerkiksi karkit, seksin ja päihteet tuntumaan hyvältä. Aivojen magneettikuvaus on osoittanut, että nuorten aivot riemastuvat nautinnoista enemmän kuin muun ikäisten, ja teinit myös jäävät helposti koukkuun.
– Jos nuorella on hyvä riparikokemus, hän saattaa jäädä sille mielihyvän tielle. Jos sama nuori sattuisi toiselle riparille, jossa pappi ja porukka eivät niin kolahda, hän saattaisi alkaa hankkia kiksinsä kovasta urheilusta tai huonoilta teiltä. Suunta on pienestä kiinni.
Teinin aivoihin voi vielä vaikuttaa paljon
Vanhemman on toimittava teiniaivojen jatkeena, koska keskenkasvuinen etuotsalohko ei pysty yksin vastaamaan teinin toiminnan säätelystä. Aivotutkimuksissa on havaittu, että nuori oppii helpommin palkinnon kuin rangaistuksen avulla.
– Vanhemman vaikutuskeinot voivat tuntua ohuilta, mutta esimerkiksi jatkuva puhelimen käyttö ei ole teinin perustuslaillinen oikeus. Kannattaa myös kannustaa hyvään suuntaan, Tiina Huttu sanoo.
Tiuha kännykän räplääminen, lukeminen, ryyppääminen tai vaikkapa instrumentin soittaminen muovaavat aivoja teini-iässä voimakkaammin kuin ikinä myöhemmin. Uni ja liikunta ovat teiniaivoille erittäin hyväksi.
Jos nuorella on hyvä riparikokemus, hän saattaa jäädä sille mielihyvän tielle.
Käyttämättömiksi jääneiden hermosolujen synapsien ja haarakkeiden tuhoutuminen kiihtyy teini-iässä. Esimerkiksi keskittymisestä vastaavat hermoverkot heikkenevät käytön puutteessa. ”En vaan pysty keskittyyn, vaikka kuinka yritän. Luen pari minuuttia ja sitten mun on katottava, mitä muilla sivuilla tapahtuu”, kertoo 18-vuotias nainen.
Jokaisen teinin aivot kypsyvät omaan tahtiinsa. Viimeisenä valmistuvat aivojen pinnan tietoa yhdistelevät ja merkityksiä käsittelevät osat. Useimmiten 25-vuotiaana alkaa olla melko valmista.
Kamalat äidit kokoontuvat
Murrosikäisten äidit kokoontuvat suljettuihin, luottamuksellisiin ja maksuttomiin vertaistukiryhmiin, joita järjestetään esimerkiksi useissa pääkaupunkiseudun seurakunnissa. Katso tarkemmin kamalataidit.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kohtaa teinin tunteet kuin ammattilainen – kuusi askelta kohti yhteisymmärrystä
Hyvä elämäPsykoterapeutit ja murrosikäisten äidit Janna Manninen ja Leea Mattila jakavat neuvonsa aikuisille. Nuorta voi tukea riidan keskelläkin.
