Arkkipiispaehdokkaat Ville Auvinen, Heli Inkinen, Ilkka Kantola, Tapio Luoma ja Björn Vikström osallistuivat vaalipaneeliin Turussa joulukuussa.
Arkkipiispaehdokkailla on Helsingissä kaksi vaalikeskustelua – ensimmäinen keskittyy kirkon ulkopolitiikkaan
Helsingissä järjestetään kahden päivän sisällä kaksi vaalipaneelia, joissa tentataan ehdokkaita Kari Mäkisen seuraajaksi. Molemmat tilaisuudet ovat yleisölle avoimia.
Arkkipiispa Kari Mäkisen seuraaja valitaan vaaleissa, jonka ensimmäinen äänestyspäivä on 8. helmikuuta. Mahdollinen toinen kierros kahden eniten ääniä saavan ehdokkaan välillä on 1.3.
Vaalissa on mukana viisi ehdokasta. Ehdokkaat ovat lähetysjohtaja, teologian tohtori Ville Auvinen (s. 1966), organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja, teologian tohtori Heli Inkinen (s. 1957), kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957), Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s. 1962) ja Porvoon hiippakunnan piispa, dosentti Björn Vikström (s. 1963).
Helsingissä järjestetään ennen vaaleja kaksi vaalipaneelia, joissa on mahdollisuus kuulla arkkipiispaehdokkaiden mielipiteitä.
Ensimmäinen vaali keskittyy kirkon ulkosuhteisiin ja globaaliin vastuuseen. Arkkipiispa edustaa kirkkoa kotimaassa ja ulkomailla ja hän vastaa kirkon ekumeenisista ja ulkomaisista suhteista.
Kallion kirkossa tiistaina 30.1. kello 18 alkavassa paneelissa kysytään mitä on kirkon ulkopolitiikka. Millaisia asioita arkkipiispa edistää maailmanlaajassa kirkkoyhteisössä? Entä miten Suomen kirkon lähetystyötä tulee kehittää? Mikä on kirkon rooli humanitaarisen avun antajana ja kestävässä kehityksessä? Vaalipaneelin järjestävät Kallion seurakunta, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura.
Ehdokkaista on synti muuttaa maapallo elinkelvottomaksi
Kirkko ja kaupungin arkkipiispanvaalikoneessa ehdokkaat vastasivat muun muassa kysymykseen, joka käsitteli ilmastonmuutosta. Vaalikoneen väitteen mukaan ihmiskunta on muuttamassa maapalloa elinkelvottomaksi, mikä on synti, josta kirkon pitäisi saarnata parannusta. Kaikki arkkipiispaehdokkaat olivat väitteen kanssa samaa mieltä.
Luoma ei erikseen perustellut kantaansa, mutta muut kirjoittivat vastaukseensa perustelun. Auvinen korosti ihmiselle annettua tehtävää viljellä ja varjella luomakuntaa. Inkinen kertoi olevansa huolissaan ilmastonmuutoksesta ja antaneensa ilmastolupauksen hiilijalanjälkensä vähentämisestä. Kantolan mukaan ilmastonmuutos on vakavin uhka maapallon elämälle ja inhimilliselle sivilisaatiolle. Vikström muistutti, että ilmastonmuutoksesta kärsivät erityisesti ne, jotka jo ennestään kärsivät köyhyydestä.
Lähetyslentäjille kirkon tukea?
Vaalikoneessa arkkipiispaehdokkaiden näkemykset vaihtelivat, kun pyydettiin ottamaan kantaa väitteeseen, jonka mukaan naispappeutta vastustavilta kirkon lähetysjärjestöitä ei pidä leikata rahoitusta, koska leikkauksesta kärsivät kehitysmaiden köyhät. Tästä aiheesta on kirkossa viime vuosina keskusteltu, ja pääkaupunkiseudulla Helsingin seurakuntayhtymä antaa talousarvioavustusta ainoastaan naisten pappeuteen myönteisesti suhtautuville järjestöille.
Auvinen vastusti leikkauksia ja muistutti kaikkien lähetysjärjestöjen allekirjoittaneen sopimuksen kirkon kanssa. Kantola puolestaan oli sitä mieltä, että seurakunnilla on valta harkita, mitä järjestöjä tukevat. Jos tuen kokonaismäärä pysyy samana, eivät vaikutukset ole hänestä dramaattisia.
Luoma muistutti perussopimuksesta, mutta totesi myös, että seurakunnat päättävät itsenäisesti, mitä järjestöjä tukevat. Inkinen muistutti sopimukseen kuuluvan, että lähetysjärjestöt noudattavat kirkon päätöksiä. Vikströmin mukaan kehitysmaiden köyhiä voi tukea eri järjestöjen kautta, ja seurakunnilla on oikeus päättää asiasta. Leikkauksille pitää kuitenkin olla hyvät perustelut, ja myös vähemmistöä on kuunneltava. Tuen epääminen kokonaan voi tuntua osasta seurakuntalaisia kohtuuttomalta.
Inkinen muistutti myös siitä, että valtio on leikannut kehitysyhteistyövaroja, millä on huonot vaikutukset. Se voi Inkisen mukaan aiheuttaa kasvavaa pakolaisuutta.
Kirkolla on seitsemän virallista lähetysjärjestöä. Nyt tähän joukkoon pyrkii vielä kahdeksas eli Suomen Lähetyslentäjät. Järjestö kysyi kaikilta ehdokkailta mielipidettä tähän. Kantola ilmoitti vain ottavansa kantaa, jos tulee valituksi. Muut neljä vastasivat kyselyyn , mutta eivät lukinneet mielipidettään. Kaikki korostivat kuitenkin lähetyslentäjien työn tärkeyttä ja sitä, että seurakunnat voivat tukea myös lähetyslentäjien työtä. Päätöksen tästä asiasta tekee kirkolliskokous.
Toinen vaalipaneeli järjestetään 1. helmikuuta Sanomatalon mediatorilla. Kello 17 alkavan paneelin juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykänen.
Vaalipaneelit ovat suurelle yleisölle, mutta äänioikeus vaalissa on vain 1 525 henkilöllä. Arkkipiispasta pääsevät äänestämään Turun arkkihiippakunnan papit ja seurakuntien valitsemat maallikkoäänestäjät, kirkolliskokouksen jäsenet, sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet.
Lisätty 19.1. klo 11 info Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksen ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan vaalikeskustelusta.
Muutettu 24.1. klo 12.20 Sanomatalon vaalipaneelin vaihtunut aika.
Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta järjestävät ennen arkkipiispanvaalipaneeleja toisenlaisen tavan tutustua ehdokkaisiin. Keskiviikkona 24.1. kello 17-19.30 on tuomiokirkon kryptassa keskustelutilaisuus. Paikalla on neljä arkkipiispaehdokasta eli Ville Auvinen, Heli Inkinen, Ilkka Kantola ja Björn Vikström. Yliopiston tutkijat professori Jaana Hallamaa, yliopistonlehtori ja dosentti Olli-Pekka Vainio, dosentti Elina Vuola ja dosentti ja yliopistonlehtori Henrietta Grönlund käyvät kukin vuorollaan ehdokkaiden kanssa neljä temaattista pienkeskustelua teologiasta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Mitä vaalikone kertoo ja mitä se ei kerro
PuheenvuorotVaalikone nostaa esiin arkkipiispaehdokkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Arkkipiispana onnistumiseen tarvitaan kuitenkin muutakin kuin mielipiteitä ja näkemyksiä.
Testaa, kumpi arkkipiispaehdokas ajattelee kuten sinä!
Ajankohtaista