Helsingin tuomiokirkon suunnitelleella Carl Ludvig Engelillä oli erityinen suhde enkeleihin: merkitsihän hänen sukunimensäkin enkeliä. Engel suunnitteli tuomiokirkkoon alttarirakennelman, johon kuului kultaisen sädekehän ympäröimä suuri kullattu risti vierellään kaksi rukoilevaa enkeliä. Engelin suunnitelmasta toteutettiin ainoastaan nykyisen alttarin kummallakin puolella olevat enkelit.
Enkelit ovat hyvisten sissejä kosmisessa taistelussa hyvän ja pahan välillä
Enkelien läsnäolo on ihmistä rakastavan Jumalan läsnäoloa. Raamatussa enkelit ovat viestintuojia, suojelijoita ja sotureita.
Onko enkeleitä oikeasti olemassa? Moni väittää kokeneensa enkelin läsnäolon, jotkut ovat jopa nähneet sellaisen. Hyvin monella on kaulassaan enkeliä esittävä riipus tai seinällään enkelitaulu tai -ikoni.
Sana enkeli tulee kreikan kielen sanansaattajaa ja viestintuojaa merkitsevästä sanasta angelos. Näitä taivaallisia sanansaattajia viuhuu Raamatussa, varsinkin Vanhassa testamentissa, melko tiuhaan. Enimmäkseen enkelin suulla puhuu Jumala itse. Enkelin ilmestyminen merkitsee Jumalan läsnäolon näkyväksi tulemista.
Helposti lähestyttävää hengellisyyttä
Enkelit edustavat monille helpommin lähestyttävää hengellisyyttä kuin katekismus ja kristinoppi. Erilaisissa uushenkisissä virtauksissa harrastetaan paljonkin enkelien kanssa seurustelua. Tarjolla on myös enkelienergiaan perustuvia uskomushoitoja, joissa enkelihoitaja toimii kanavana ja välittää enkelien "puhdasta ja korkeavärähteistä energiaa" hoidettavalle. Tällaisella hömpällä ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
Wim Wendersin elokuvassa Berliinin taivaan alla enkelit ovat pomppaan pukeutuneita vaitonaisia miehiä, jotka lohduttavat ahdistuneita ja murheellisia ihmisiä. Heitä istuu kirjastojen lukusaleissa ja puistojen penkeillä ihmiskatseiden tavoittamattomissa. Mutta heidän läsnäolonsa saattaa tuntea, kun sitä oikein tarvitsee.
Wendersin enkelinäkemys vastaa jo paremmin kristillistä käsitystä.
Enkeleillä ei ole pyrkimyksiä, heillä on ainoastaan muualta saatu tehtävä ja viesti.
Enkelit saavat sanottavansa Jumalalta
Klassisen kristillisen angelologian eli enkeliopin mukaan enkeleillä ei ole omaa tahtoa ollenkaan, heillä ei myöskään mitään omaa viestiä. Kaiken sanottavansa he saavat Jumalalta. Enkelien läsnäolo on ihmistä rakastavan Jumalan läsnäoloa. Ollakseen kunnon kristitty ei siis tarvitse uskoa enkeleihin. Enkeleiden ei nimittäin ole tarkoituskaan olla uskon kohteita. Enkelit ovat sanansaattajia.
Keskiajan oppineet tulivat siihen tulokseen, että enkelit eivät kiinnostu mistään. Enkeleiden ei tarvitse kiinnostua, sillä he tietävät asiat suoraan, ilman päättelyketjuja. Enkeleillä ei ole pyrkimyksiä, heillä on ainoastaan muualta saatu tehtävä ja viesti. Enkelit eivät siis varsinaisesti ole persoonia. Ne ovat pikemminkin robotin kaltaisia olentoja.
Kannattaa siis varoa, jos aikoo leperrellessään kutsua rakastettuaan enkeliksi, sillä klassisen angelologian mukaan enkelit ovat paitsi persoonattomia robotin kaltaisia olentoja, myös ruumiittomia ja sukupuolettomia. Ne kyllä saattavat ottaa silmin nähtävän muodon muodostamalla ympärilleen ilmaruumiiksi kutsutun optisen harhan. Raamatussa enkelit ottavat poikkeuksetta miesoletetun vartalon ilmestyessään ihmisille.
Raamatussa enkeleillä on paitsi viestintuojan ja taivaallisen suojelijan roolit, myös soturin tehtävä. Jouluevankeliumissakin esiintyy enkelin johtama "suuri taivaallinen sotajoukko". Enkelit ovat hyvisten sissejä kosmisessa taistelussa hyvän ja pahan välillä.
Mikkelinpäivänä pohditaan hyvän voittoa ja varjelusta
Legendat kertovat myös langenneista enkeleistä, joiden johtajana toimii kapinaan noussut enkelijoukkojen komentaja nimeltään Lucifer. Suomeksi Lucifer merkitsee "valon kantajaa". Keskiaikaisten legendojen mukaan Lucifer luotiin ylimmäksi enkeliksi. Hän oli kaikkein lähimpänä Jumalan kirkkautta ja loisti taivaallista valoa aivan erityisellä tavalla.
Keskiajan teologit ajattelivat Luciferin lankeemuksen johtuneen kateudesta. Vaikka Lucifer oli kaikkein lähimpänä Jumalaa, hänen kateutensa ei silti kohdistunut niinkään Jumalaan kuin ihmiseen: ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja enkelit määrättiin ihmisten auttajiksi ja suojelijoiksi. Se oli Luciferille liikaa.
Syys–lokakuun vaihteessa vietetään kirkossa mikkelinpäivää. Tuon juhlapyhän nimi tulee kuuluisan suomalaisen muikkupitäjän nimestä vain mutkan kautta, sillä Mikkelin kaupunki on saanut nimensä arkkienkeli Mikaelilta. Mikkelinpäivän toinen nimi on enkelien sunnuntai. Silloin kirkoissa pohditaan paitsi hyvän voittoa pahasta, myös Jumalan läsnäoloa ja varjelusta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvää pyhää: Enkelit kantavat rukouksiamme
HengellisyysRukoilemme enkelten seurassa, vaikka emme tietäisi sitä.
