Pääkaupunkiseudun seurakuntien adventtikalenterissa komeilee tänä vuonna joulukuusi. Luukuista voi myös askarrella kuusenkoristeita.
Joulukalenteri tuli Suomeen Ruotsista – pääkaupunkiseudun seurakuntien tämän vuoden kalenterissa on kuusiteema
Paperinen joulukalenteri on yhä suosittu, mutta jotkut odottavat joulua vaikkapa sipsi-, suklaa- tai kosmetiikkajoulukalentereiden luukkuja availlen.
Moni muistaa sen tunteen: kuinka jännittävää olikaan avata joulukalenterin ensimmäinen luukku. Lapsena matka jouluun tuntui pitkältä, mutta joulukalenterin luukkujen avaaminen auttoi hahmottamaan ajan kulua.
Joulukalenteri – tai adventtikalenteri, silloin kun se alkaa jo ensimmäisestä adventista, joka ei välttämättä ole 1. joulukuuta – saapui Suomeen Ruotsista. Teresita Fazer oli nähnyt adventtikalentereita Ruotsissa, ja hän kertoi näkemästään Suomalaisen Partiotyttöliiton hallitukselle. Teresita Fazer oli naimisissa Karl Fazerin pojan, Sven Fazerin, kanssa ja toimi ruotsinkielisten partiotyttöjen johtajana. Ensimmäiset partiolaisten joulukalenterit myytiin Suomessa vuonna 1947.
Ruotsiin joulukalenterin idea oli tullut Saksasta. Ensimmäinen kirjallinen maininta joulukalenterista on 1850-luvun lastenkirjassa, jossa kerrotaan äidistä, joka ripustaa joka päivä eri kuvan seinälle lasten iloksi. Saksassa jouluun valmistauduttiin myös polttamalla adventtikynttilää ja piirtämällä liidulla viiva seinään, kun yksi joulukuun päivä oli taas takana. Paperikalenterit yleistyvät vasta 1900-luvun alussa.
Ajan kulumista auttavat hahmottamaan myös adventtikynttilät.
Sen jälkeen joulukalenteri on saanut mitä moninaisempia muotoja. Joulukalentereista on tehty ainakin suklaa-, sipsi-, olut-, karkki-, lelu- ja kosmetiikkaversioita. Kissoille ja koirille on omat kalenterinsa herkkupaloineen. Joulukalentereita tehdään myös itse. Silloin niiden muoto voi olla vähän erilainen, ja joulukalenterin voi rakentaa vaikka pienistä pussukoista.
Joulukalenteri voi olla myös muuta kuin konkreettinen esine. Ensimmäinen televisiojoulukalenteri, Tähystäjätontun seikkailut, nähtiin Suomessa vuonna 1963. Sen jälkeen seurasi pitkä tauko, kunnes vuonna 1980 lapset odottivat joulua katsomalla televisiosta Histamiinin seikkailuita.
Pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenteri postitetaan kirkon jäsenille, ja sitä voi seurata myös pääkaupungin seurakuntien sometileillä. Kalenterin ensimmäinen luukku avataan adventtisunnuntaina 29.11.
Kuusiteemaisen joulukalenterin visuaalisesta ilmeestä vastaa tänä vuonna Tukholmassa asuva kuvittaja Sofie Björkgren-Näse. Hän on laatinut myös kalenterin ruotsinkieliset tekstit. Suomenkieliset tekstit on laatinut teologi, Sekunnit ja tunnit -blogia pitävä Hanna Kivisalo. Englanninkieliset tekstit ovat pappi Hans Krausen käsialaa. Seurakuntien joulukalenterista tehdään tänä vuonna myös pienet painokset arabiaksi, kiinaksi ja venäjäksi.
Kuvittaja Sofie Björkgren-Näselle joulukalenteri oli mieluisa työprojekti. Hän koki, että joulukalenterin tekijänä hän saa olla välittämässä ihmisille iloa ja inspiraatiota.
– Ja ennen kaikkea tämän tekeminen oli todella hauskaa! Minulla oli paljon vapautta, minuun luotettiin ja sain tehdä sitä, mistä eniten pidän.
Kalenterin saaneita Björkgren-Näse kannustaa hyödyntämään sitä myös muuten kuin luukkuja avaamalla.
– Tämän kalenterin luukut voi repäistä pois, ja niitä voi käyttää kirjanmerkkeinä tai pieninä kortteina. Niistä voi myös tehdä koristeita joulukuuseen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakuntien joulukalenteri herättää suuria tunteita – Hanna Kivisalon laatimissa teksteissä pilkahtaa tänä vuonna ilo
AjankohtaistaPääkaupunkiseudun seurakunnat saavat joulukalenterista joka vuosi runsaasti palautetta.
.jpg)
