Juuri kastettu. Kummitäti Minna Kangas kuivaa liinalla 3-vuotiaan Avan päätä. Kastetun tytön ympärillä ovat myös pastori Anna-Maija Viljanen-Pihkala, äiti Laura Viikari (keskellä) ja kummisetä Ville Viikari.
Kasteelle ei ole ikärajaa
Kastepäivä-tapahtumaan tuotiin Helsingissä useita kymmeniä eri-ikäisiä lapsia.
Teksti Noora Melaanvuo
Kuva Jani Laukkanen
Punavuoressa asuvalle tytölle oli pidetty vauvana nimiäiset. Äiti Laura Viikari alkoi kuitenkin miettiä, olisiko Ava sittenkin pitänyt kastaa. Hän oli itse aikoinaan ollut seurakuntanuori, ja tuntui harmilliselta, ettei lapsi kuulunut seurakuntaan.
– Kun tuttavani samanikäinen lapsi kastettiin, tajusin, ettei ole vielä myöhäistä. Kutsu Kastepäivään tuli samoihin aikoihin, kun pohdin, järjestäisinkö ristiäiset, Viikari kertoi.
Kastepäivän tilaisuuksia oli Helsingissä viidessä paikassa. Niissä kastettiin kaikkineen neljäkymmentä eri-ikäistä lasta. Kastepäivää vietettiin lisäksi Vantaalla, jossa kastettaviksi oli ilmoitettu yhteensä kuusitoista lasta.
Eniten kastettavia oli Helsingin Tuomiokirkossa, jossa alttarin eteen asettui puolikaaressa kuusitoista kastettavaa vanhempineen ja kummeineen. Kastavia pappeja oli kolme. Tilaisuus eteni muuten yhteisesti, mutta ristinmerkin ja kasteen kukin sai yksilöllisesti.
Päivän yhtenä tavoitteena oli muistuttaa, ettei kasteelle ole ikärajaa.
– Suomessa elää legenda, että vain alle kahden kuukauden ikäisen voi kastaa. Väärinkäsitys johtuu nimenantoon liittyvistä säännöistä, kertoi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pastori Anna-Maija Viljanen-Pihkala .
Seurakunta tarjosi koko kasteväelle kakkukahvit. Näin perheiden ei tarvinnut stressata juhlien järjestämisestä.
Herttoniemeläinen Arja Mäkinen olisi joka tapauksessa lähiaikoina pitänyt ristiäiset kuusiviikkoiselle tyttärelleen Noora Elisalle .
– Nyt ei tarvinnut tehdä itse mitään. Riitti, että tulimme paikalle, sanoi Mäkinen. Myös vauvan sylikummi Eeva Saarimaa kiitteli Tuomiokirkon tilaisuutta.
– Tunnelma oli lämmin, vaikka alttarilla oli paljon perheitä, Saarimaa tuumi.
Kruununhakalaiset Mikko Hoikka ja Anna-Maria Mende toivat kasteelle puolitoistavuotiaan Eliaksen . Isoveljet oli kastettu äidin tapaan katoliseen kirkkoon, mutta nuorimmaisen kohdalla oli vaikea päättää, kumpaan kirkkoon poika liitettäisiin. Kiireisen lapsiperheen elämän keskellä juhlan järjestäminen oli jäänyt.
– Ajattelimme, että Elias voitaisiin kastaa ensi kesänä samalla, kun juhlimme viisivuotishääpäivää, Mende ja Hoikka kertoivat.
Kutsu Kastepäivään helpotti ratkaisua. Seurakunta lähestyi perhettä, koska Hoikka kuuluu Tuomiokirkkoseurakuntaan ja perheessä oli kastamaton lapsi.
Ensimmäinen kastetapahtuma järjestettiin Vantaalla pari vuotta sitten. Tänä vuonna tapahtumia on ollut myös Tampereella ja Espoossa.
Suurissa kaupungeissa kastaminen on vähentynyt, ja seurakunnat etsivät uusia tapoja tavoittaa perheitä.
Tampereen seurakunnissa pidettiin Aamukaste-tilaisuus toukokuussa. Hyvää palautetta saanut tapahtuma uusitaan Pirkanmaalla tulevana viikonloppuna.
– Yhteisölliselle kastetilaisuudelle on tilausta. Samalla, kun perheet ovat oman lapsensa kasteen äärellä, he osallistuvat muidenkin juhlaan. Se tuo lisäarvoa kastetoimitukselle, sanoi pastori Jussi Laine Tampereelta.
Laineen mukaan moni suomalainen haluaa edelleen liittää lapsensa kristilliseen traditioon. Myös mahdollisuus nimetä kummit koetaan tärkeänä.
Yhteiskasteet ovat saaneet vaikutteita vihkitapahtumista, jotka ovat niittäneet suosiota viime vuosina.
Tuomiokirkon lisäksi Helsingissä kastettiin lauantaina viisi lasta Kampin kappelissa, kymmenen Matteuksenkirkossa, kuusi Kannelmäen kirkossa ja kolme Munkkivuoren kirkossa.
Kastepäivä järjestetään Helsingissä uudestaan toukokuussa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kastepäivässä pienet ja isot saavat kasteen
AjankohtaistaKaste on pastori Antti Kruusin mielestä parasta, mitä vanhemmat voivat antaa lapselleen.