null Kiirastorstai on pääsiäisen suosituin kirkossakäyntipäivä

Kuva: Sini Pennanen.

Kuva: Sini Pennanen.

Kiirastorstai on pääsiäisen suosituin kirkossakäyntipäivä

Pääsiäisen suosituimpana kirkossakäyntipäivänä pysyy vuodesta toiseen kiirastorstai. Kirkkovuoden juhlapyhistä kiirastorstai on neljänneksi suosituin ajankohta suunnata askeleet kohti kirkkoa.

Kiirastorstain kirkossa kävi 106 400 ihmistä vuonna 2011, jolloin juhlapyhien kävijämäärät viimeksi tilastoitiin kaikkien Suomen seurakuntien osalta. Palmusunnuntai on toiseksi suosituin pääsiäisajan jumalanpalvelus. Vuonna 2011 siihen osallistui 67 500 kävijää.

Vuonna 2011 ensimmäisen pääsiäispäivän jumalanpalveluksessa kävi 64 100 ihmistä ja pitkäperjantain jumalanpalveluksessa 51 800 ihmistä.  Toisena pääsiäispäivänä kirkossa kävi 33 500 ihmistä.

Kirkko Suomessa Facebook-sivulla kysyttiin pääsiäisen pyhien suosituimmuusjärjestystä. Tässä kyselyssä vastaajien kesken pääsiäispäivä nousi ylivoimaisesti suosituimmaksi pyhäksi. Tulokset voit katsoa tästä.

Tv-jumalanpalvelusten katsojamäärät nousevat pääsiäisenä

Pääsiäisenä televisiosta seurataan jumalanpalveluksia enemmän kuin normaaleina lähetysajankohtina.

Vuonna 2012 pitkäperjantaina televisioitua jumalanpalvelusta seurasi 200 000 ihmistä, kun keskimäärin jumalanpalvelus kerää katsojia 143 000. Ensimmäisen pääsiäispäivän jumalanpalveluksen katsoi 165 000 katsojaa.

Kiirastorstain messu on vaikuttava

Kiirastorstaina messu noudattaa useimmissa seurakunnassa samaa kaavaa. Kirkon kuoriin sytytetään messun alussa 12 apostolin kynttilät ja niiden keskelle yksi isompi Kristus-kynttilä. Aterian päätyttyä ennen kiitosrukousta jumalanpalveluksessa avustava sammuttaa yhden apostolien kynttilöistä ja lausuu: ”Juudas, joka kavalsi Jeesuksen, poistui pimeään yöhön kesken aterian. Me sammutamme nyt Juudaksen kynttilän.”

Kiitosrukouksen jälkeen sammutetaan muidenkin opetuslasten kynttilät ja sanotaan: ”Kun Jeesus oli vangittu, kaikki opetuslapset pakenivat ja jättivät hänet yksin. Me sammutamme myös muiden opetuslasten kynttilät.”

Kun kynttilät on sammutettu, luetaan psalmi 22, jonka jälkeen seurakunta laulaa usein virren 77 ilman urkujen säestystä. Psalmin ja virren aikana alttarikynttilät sammutetaan, alttari riisutaan ja sammutetut kynttilät palamaan jäänyttä Kristus-kynttilää lukuun ottamatta kannetaan sakaristoon. Jos alttarilla on krusifiksi, se jätetään paikoilleen. Alttari puetaan mustaan. Jumalanpalveluksen päätöskelloja ei soiteta.

Lähde: Kirkon tiedotuskeskus
 

Pääsiäisen messut ja jumalanpalvelukset Vantaan seurakunnissa

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.