null Korona laski rippikoulun kävijämääriä – rippikoulun merkityksestä nuorille kertoo, että muutos oli pieni

Ripalaisia kuvattu 2020 heinäkuussa Helsingin Töölössä (vasemmalla), Espoon Velskolassa (oikealla ylhäällä) ja Vantaalla Hämeenkylän kirkon lähellä (oikealla alhaalla).

Ripalaisia kuvattu 2020 heinäkuussa Helsingin Töölössä (vasemmalla), Espoon Velskolassa (oikealla ylhäällä) ja Vantaalla Hämeenkylän kirkon lähellä (oikealla alhaalla).

Ajankohtaista

Korona laski rippikoulun kävijämääriä – rippikoulun merkityksestä nuorille kertoo, että muutos oli pieni

Pääkaupunkiseudulla Espoossa ja Vantaalla notkahdus jäi pieneksi, Helsingissä oltiin lähes valtakunnallisella tasolla. Kauniaisissa rippikoulun jätti väliin joka kolmas nuori.

Rippikoulun kävi koko maassa vuonna 2020 yhteensä 46 818 henkeä. Rippikoulun kävijämäärä laski vuodesta 2019, jolloin rippikoulun kävi 49 831 henkeä.

Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun kävi 88 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista nuorista 74 prosenttia. Vuonna 2019 kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun kävi 92 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista nuorista 77 prosenttia.

– Koronapandemian vaikutukset näkyvät siinä, miten nuoret osallistuivat viime vuonna rippikouluihin. Alkukesän leirejä jouduttiin perumaan ja siirtämään myöhemmäksi. Leirejä myös muutettiin päivärippikouluiksi. Leirin peruunnuttua tai ajankohdan muututtua osa nuorista näyttää jääneen rippikoulusta pois, kertoo Kirkkohallituksen rippikouluasiantuntija Vilppu Huomo.

Kävijämäärän lasku on fakta. Vaan onko isompi kysymys sitten, miten rippikoulu piti koronapandemian aikana pintansa noinkin hyvin? Mitä se kertoo rippikoulun merkityksestä nuorille ja seurakuntien nuorisotyön onnistumisesta?

– Meistä oli reilua kertoa kävijämäärän lasku tiedotteessa, vaikka totta kai pohdimme tuota positiivista näkökulmaa itsekin. Korona muutti tilanteen keväällä niin täysin, että kyllä sen, että noin moni nuori kävi rippikoulun, voi nähdä vähintään torjuntavoittona. Vuosi toi esille seurakuntien nuorisotyön osaamisen ja nuorilähtöisyyden, Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen sanoo.

Rippikouluopetusta jouduttiin säätämään ja muuttamaan olosuhteisiin sopivaksi. Osa tapaamisista pidettiin etänä, leirejä siirrettiin ja niitä pidettiin syksyllä enemmän kuin koskaan joko syyslomalla tai erityisjärjestelyillä.

Rippikoulu on edelleen tärkeä osa nuorisokulttuuria, myös korona-aikana.

– Jarmo Kokkonen

Vaikka myös rippikoulun kävijämäärät ovat viime vuosina menneet hieman alaspäin, niin kirkon eri toiminnoista rippikoulu on pitänyt todella hyvin pintansa. Niin se teki myös nyt, vaikka olosuhteet olivat vaikeat.

– Rippikoulu on edelleen tärkeä osa nuorisokulttuuria, myös korona-aikana. Viime kevään eristysolosuhteet ja se, että nuorten oli tavallista hankalampaa nähdä toisiaan, lisäsivät tarvetta yhteisöllisyydelle ja turvalliselle ololle. Tähän rippikoulu vastasi, Kokkonen sanoo.

Valtakunnallisen, nuorilta kerätyn palautteen mukaan nuoret kokivat, että rippikouluissa oli myös viime vuonna hauskaa, turvallista ja siellä sai olla oma itsensä.

–  Ilman tätä instituutiota monella nuorella olisi mennyt vielä huonommin. Onnistumisesta kertoo sekin, että isosia on saatu hyvin. Nuoret haluavat mahdollistaa kivan rippikoulukokemuksen toisille kaikesta tähän aikaan liittyvästä epävarmuudesta huolimatta, Kokkonen arvioi.

Helsingissä rippikoulun käyneiden määrä laski 93,6 prosentista 87,5 prosenttiin ikäluokan kirkkoon kuuluvista nuorista. Rippikoulun suorittaneita 15-vuotiaita oli noin sata vähemmän kuin vuonna 2019. Rippikoulun kävi viime vuonna noin 2 880 helsinkiläisnuorta.

Helsingin Malmin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Mika Savolaisen mukaan viime vuonna mietittiin koronapandemian takia erityisen paljon sitä, mikä rippikouluissa on nuorten näkökulmasta tärkeää.

– Malmilla panostettiin erityisesti henkilökohtaiseen kontaktiin nuoriin ja perheisiin sekä siihen, että jokainen nuori voisi kokea kuuluvansa joukkoon, Savola kertoo.

Espoossa korona vaikutti rippikouluihin vain vähän. Kun vuonna 2019 rippikoulun kävi 97, 8 prosenttia Espoon seurakuntien 15-vuotiaista jäsenistä, viime vuonna kävijöitä oli 96,1 prosenttia. Vuonna 2020 rippikoulun kävi 2503 espoolaista.

Sen sijaan Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa notkahdus oli selvä: vuonna 2019 ikäluokasta riparin kävi 82,4 prosenttia, viime vuonna vain 63,4 prosenttia.

Vantaalla rippikoulun kävi viime vuonna noin 89 prosenttia ikäluokasta, laskua edellisvuodesta oli vajaan prosentin verran. Rippikoulun kävi 1 502 vantaalaisnuorta.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.