Miten kiusaaminen loppuu? ”Sillä, että ihmiset tajuavat kuinka väärin se on, ja että siihen puututaan ajoissa.” Tyttö, 13 (Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastattiin elokuussa netissä).
Kouluissa kiusataan eniten nyt alkusyksyllä – ”Jos poika ei halua olla kukkulan kuningas, hänet jätetään usein porukasta”
Ujot, räjähtelevät ja joukosta erottuvat lapset joutuvat muita useammin kiusatuiksi. Joissakin luokissa kiusataan huomattavasti vähemmän kuin toisissa. Asiantuntijat ja lukijat kertovat, miksi.
Koulukiusaamisen sesonkiaika on juuri nyt. Kiusaamista ehkäisevän KiVa koulu -toimenpideohjelman projektipäällikön Anna Eskolan mukaan alkusyksyn kiusaamispiikki johtuu siitä, että lapset ja nuoret hakevat paikkaansa luokissa pitkän kesäloman jälkeen.
– Uusi alku on riski ja mahdollisuus. Olen tutkinut yläkouluun siirtymistä ja havainnut, että lasten kaverisuhteissa tapahtuu paljon muutoksia seiskaluokan alussa. Lapsi saattaa menettää vanhat kaverinsa yläkouluun siirtyessään, mutta aiemmin yksinäinen lapsi voi myös löytää ystävän tai oman porukan yläkoulussa, kertoo kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila.
Junttila on tutkinut lasten yksinäisyyttä, joka kietoutuu usein yhteen kiusaamisen kanssa. Jos lapsi seisoskelee seiskaluokan alussa välitunnilla usein yksin, se ennustaa kiusatuksi tulemista myöhemmin yläkoulussa.
Junttila määrittelee seuranpuutteen sosiaaliseksi yksinäisyydeksi. Emotionaalisesta yksinäisyydestä taas kärsivät lapset, joilta puuttuu luotettu sydänystävä.
– Pienet pojat, nuoret miehet ja aikamiehet kärsivät emotionaalisesta yksinäisyydestä enemmän kuin tytöt ja naiset. On tabu sanoa, että poika tarvitsisi läheisen ystävän, jolle uskoutua. Poikien yksinäisyyden kokemuksen tekee vieläkin kipeämmäksi se yleinen ajatus, etteivät pojat edes tarvitse omaa ystävää vaan porukan, jonka kanssa pelata jalkapalloa.
Hiljaiset ja introvertit oppilaat jäävät muiden melskatessa helposti sivuun, ja pahimmassa tapauksessa myös pysyvät siellä.
– Jos poika ei halua olla kukkulan kuningas, hänet jätetään usein porukasta ja annetaan ymmärtää, että hän on virheellinen. Se on julmaa, Niina Junttila sanoo.
”Luokkatoveriani kiusattiin yläasteella hikipingoksi. Nauroin itsekin mukana, vaikka hän oli ystäväni. Lopulta kiusatun äiti soitti luokanvalvojalle ja kertoi kiusaamisesta. Luokkatoverini lähetettiin kanslistin ’avuksi’, ja sitten luokanvalvoja alkoi käydä läpi kiusaamista ja auttoi luokkaa ymmärtämään, ettei tämä käynyt. Itselleni se oli hyvä herättäjä siihen, että kiusattua pitäisi puolustaa. Aloin ymmärtää, että ystävälläni oli oikeus olla taitava, lahjakas, innokas ja ahkera ilman, että se oli minulta pois. Myöhemmin pyysin häneltä anteeksi, että olin kadehtinut ja kiusannut.” Nainen, 46
Junttilan mukaan kiusatuksi joutuvat herkästi myös impulsiiviset, räjähtelevät lapset.
– Lapsista on usein hauskaa, jos jotakuta on helppo härnätä.
Keväällä 2017 toteutetun Kouluterveyskyselyn mukaan moni lapsi kokee syrjivää kiusaamista. Yhdenmukaisuuden paine on suurin yläluokilla, jolloin kiusataan eniten uskonnon, ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin, kielen, vammaisuuden tai perheen vuoksi. Pelastakaa Lapset ry julkaisi elokuussa kyselyn, jonka mukaan köyhyyden vuoksi erottuvia lapsia kiusataan paljon.
KiVa koulu -ohjelman projektipäällikkö Anna Eskola huomauttaa, että joukosta erottuminen ei automaattisesti laukaise kiusaamista.
– Jossain luokassa lapsi saa änkyttää, nilkuttaa tai kulkea pyörätuolilla, eikä kenenkään mieleen tule, että häntä pitäisi kiusata.
Yhä harvempia kiusataan yhä rankemmin
Anna Eskola ehkäisee kiusaamista KiVa koulu -toimenpideohjelman projektipäällikkönä. Kuva Mika Kurkilahti.
Eniten kiusaamisesta kärsivät pojat. Yleisintä se on alakoulussa, jossa 8,1 prosenttia 4–5-luokkalaisista pojista ja 6,4 prosenttia tytöistä kertoi joutuvansa kiusatuksi viikoittain. Yläkoulussa kiusattiin 6,9 prosenttia pojista ja 4,7 prosenttia tytöistä.
Kiusaamisen muodot muuttuvat oppilaiden kasvaessa. Nettikiusaamisesta puhutaan paljon, mutta se on vain pieni osa kaikesta kiusanteosta.
– Yläkoulussa fyysinen kiusaaminen vähenee, mutta ryhmän ulkopuolelle jättäminen, seksuaalinen häirintä ja nettikiusaaminen lisääntyvät, kertoo KiVa koulu -ohjelman projektipäällikkö Eskola.
Jatko-opinnoissa kiusaaminen vähenee edelleen ja on lukioissa harvinaisempaa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa.
– Kiusaamista saattaa olla koulussa yhtä usein kuin ennen, vaikka kiusaavien ja kiusattujen oppilaiden määrä on vähentynyt. Vaikka harvempia kiusataan, heitä kiusataan enemmän, selittää Eskola.
Yksinäisyystutkija Junttilan mukaan suunnilleen joka kymmenettä lasta kiusataan koulussa vuodesta toiseen, ja yhtä moni koululainen on kroonisesti yksinäinen. Usein kyse on samoista lapsista.
”Koulu kutsuu koolle kiusatun ja kiusaajan vanhempineen, mietitään yhdessä keinoja estää kiusaaminen ja sovitaan tavoitteet. Pidetään tarkistuspalaveri, jossa katsotaan, onko tavoitteissa edetty ja jos ei, niin tarvitaan mukaan lisää toimijoita, esimerkiksi psykologi, koulukuraattori, toimintaterapeutti ja lastensuojelu. Ei jäädä hyssyttelemään ja odottelemaan!” Nainen, 35
Näkymättömyys satuttaa kuin lyönti
Potkimista, lyömistä, nimittelyä. Nämä kiusaamisen muodot aikuinen havaitsee helpoimmin.
Niina Junttila on tutkinut lasten yksinäisyyttä. Kuva Hanna Oksanen, Turun yliopisto.
– 12-vuotias poika kuvasi ostrakismia näin: “Jos sais valita, niin mielummin ottaisin, et joku vaikka hakkais mua, mut silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa mua. Mä luulen, ettei mun luokkalaiset ees muista mun nimeä.”
Yksinäisyyden pitkittyessä lapsi muuttuu yhä epävarmemmaksi muiden seurassa, mikä saa muut jättämään hänet yhä enemmän ulkopuolelle.
– Opettajat sanovat usein, että se yksi lapsi on aina yksin, koska ei halua olla muiden kanssa. Silti lapsi voi toivoa kaikkein eniten sitä, että joku tulisi juttelemaan hänen kanssaan.
Näkymättömyys kaveripiirissa tai omassa kodissa voi saada lapsen myös kiusaamaan muita.
– Jos lapsi kokee, ettei häntä nähdä, hän saattaa ärsyttää muita ja ottaa huomion pahalla, Junttila sanoo.
Kiusaajilla on Junttilan mukaan usein turvaton ja epävakaa kiintymyssuhde vanhempaansa.
– Toki on paljon muitakin syitä kiusata.
Vanhemmat voivat ehkäistä yksinäisyyttä
Vanhemmat eivät pysty hankkimaan lapselleen ystäviä, mutta voivat auttaa tutustumisessa. Koululuokan henkeä tutkitusti parantaa, jos lasten vanhemmat tuntevat toisensa.
– Matti ei voi kiusata Pekkaa, jos heidän äitinsä ovat hyviä kavereita. Silloin kiusaaminen paljastuisi heti, mikä olisi noloa. Lapset myös näkevät, miten uusiin ihmisiin tutustutaan, kun vanhemmat näyttävät mallia, Niina Junttila selventää.
Myös ruokapöytäkeskusteluilla kotona on iso vaikutus.
– Jos vanhemmat puhuvat lastensa kanssa kaikenlaisista asioista, se ennustaa tosi vahvasti sitä, että lapsi ei jää koulussa yksin, Junttila sanoo.
Junttila kannustaa vanhempia kuuntelemaan ja uskomaan lastaan, rakastamaan aina ehdoitta ja hakeutumaan tarvittaessa yhteistyöhön muiden vanhempien ja koulun kanssa.
– Olet hieno ja tärkeä ihminen, ja pääsemme yhdessä yli tästä vaikeasta tilanteesta. Tämä vanhemman on tärkeää tehdä selväksi kiusaamisesta tai yksinäisyydestä kärsivälle lapselleen.
Junttila muistuttaa, että myös kiusaava lapsi tarvitsee lämpöä ja läheisyyttä.
– Lapsen kanssa on hyvä jutella kiusaamisen syistä. Puratko omaa pahaa oloasi? Ymmärrätkö, että toisiin sattuu, kun heitä kohtelee huonosti?
”Kunnon sanktio tarvitaan niin kiusaajalle kuin tämän vanhemmillekin. Kiusaaja vaihtaa koulun koulukotiin. Kotona ja koulussa otetaan kiusaaminen vakavasti, eikä vähätellä. Se, ettei opettaja muka näe, ei kerro sitä, ettei kiusaamista olisi. Välituntivalvojien pitää kiertää pihaa eikä seistä juoruamassa jossain pimeässä nurkassa. Oma kokemukseni on 80-luvulta, jolloin silmät suljettiin kiusaamiselta totaalisesti.” Nainen, 47
Miksi joissakin kouluissa kiusataan vähemmän kuin toisissa?
Lakiin kirjattiin vuonna 2003, että kaikilla kouluilla on oltava suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Yli 900 peruskoulua eli noin kolmasosa soveltaa KiVa koulu -toimenpideohjelmaa, johon kuuluu kiusaamista ja sen ehkäisemistä käsitteleviä oppitunteja sekä valmiita malleja kiusaamiseen puuttumiseen. Siinä kiusaaminen nähdään ryhmäilmiönä, joka edellyttää sivustakatsojien hiljaista mukanaoloa.
– Jokainen valitsee itse, millaiseen toimintaan menee mukaan. Kiusaajan voima vähenee jo siitä, jos muut sanovat tilanteen jälkeen kiusatulle, että tapahtunut oli väärin. Sivustakatsojia rohkaistaan kertomaan näkemästään myös opettajalle ja vanhemmille, Anna Eskola kertoo.
KiVa koulu -ohjelmassa on selvitelty, miksi joissakin kouluissa kiusataan huomattavasti vähemmän kuin toisissa. Lopputulos on, että aktiivinen ja pitkäjänteinen työskentely tuottaa tuloksia.
– Poppaskonsteja ei ole. Kiusaamisen torjuminen vaatii jatkuvaa työtä.
”Opettajien pitää olla aktiivisia ja ’rikkoa’ kaveriporukoita, jotta ketään ei suljeta pois. Tyttäreni kärsi aikoinaan muun muassa siitä, että kukaan ei suostunut tekemään hänen kanssaan pari- tai ryhmätöitä eikä halunnut istua samaan lounaspöytään. Ehdottaisin kiertävää istumajärjestystä lounasruokailuissa.” Nainen, 58
Rehtori: "Kiusaaminen väheni dramaattisesti"
Kymmenkunta vuotta sitten Karamzinin alakoulussa Espoossa juhlittiin. Koulu oli ollut vuoden mukana KiVa koulu -toiminnassa ja kysynyt sen jälkeen oppilailta kokemuksia.
– Tulokset olivat ällistyttävän hyviä. Lasten kokema kiusaaminen väheni dramaattisesti, ja he kertoivat, että koulussa on nyt mukavampaa kuin ennen, muistelee rehtori Jouni Hörkkö.
Samat kysymykset on esitetty lapsille sen jälkeen joka vuosi hiukan vaihtelevin tuloksin. Viime vuonna tuli esiin tavallista enemmän kiusaamista. Hörkkö arvelee syyksi ahtaita väliaikaistiloja, joihin oppilaat siirtyivät koulun sisäilmaremontin vuoksi.
– Näppituntumani on, että levoton tilanne vaikutti lapsiin. Osa oppilaista joutui parakkikouluun, eikä meillä ollut lainkaan liikuntasalia eikä käsityöluokkaa. Oppilaat vasaroivat portailla. Toivottavasti tämä lukuvuosi menee paremmin, kun olemme saaneet lisää tiloja naapurikoulusta.
Kiusaamistapaukset tulevat useimmiten esiin niin, että lapsi purkaa mieltään kotona, ja vanhemmat ottavat yhteyttä kouluun. Sen jälkeen kaikki kiusaamiseen osalliset lapset puhutetaan yksitellen ja kiusaaminen nostetaan yhteiseksi huolenaiheeksi.
– Joskus kiusaamisesta epäilty pieni Kalle tulee keskusteluun sillä asenteella, että minä en ole tehnyt mitään. Opettajat rauhoittavat, että sinua ei syytetä, mutta oletko huomannut, että Villellä on paha mieli. Olisiko mitään, mitä voisit tehdä Villen hyväksi? Kalle saattaa silloin vastata, että voisin pyytää anteeksi. Usein tehoaa, kun Kalle laitetaan silmäkkäin sen kanssa, miltä Villestä tuntuu, Hörkkö selittää.
Netissä tapahtuva kiusaaminen on koululle hankalaa, koska se tapahtuu lasten omilla laitteilla ja paljolti vapaa-aikana. Siihen puuttumiseen Hörkkö pyytää aina vanhempien apua.
– On pelottavaa, miten valtavan sosiaalisen häpäisyn kohteeksi lapsi voi joutua. Koulun kriisiryhmä on puuttunut hyvin vakavasti ja nopeasti tapaukseen, jossa pienen porukan keksimä perätön juttu yhdestä oppilaasta levisi laajalle. Vaadimme jokaista vanhempaa keskustelemaan välittömästi asiasta jälkikasvunsa kanssa ja kohdensimme erityistoimet pilan alkuunpanijoille. Tuskin heidänkään tarkoituksenaan oli murskata yhtä lasta. Tämä tilanne saatiin loppumaan onnellisesti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Porukan ulkopuolella – kirjailija Antti Rönkää kiusattiin koulussa, mikä jätti häneen syvät jäljet
Hyvä elämäLukiossa Antti Rönkä löysi kirjoittamisen, ja sen avulla hän on pystynyt käsittelemään ahdistustaan ja häpeäänsä.
