null Mielipide: Miksi meitä suomalaisia pelottaa, mitä muut ajattelevat minusta?

Puheenvuorot

Mielipide: Miksi meitä suomalaisia pelottaa, mitä muut ajattelevat minusta?

Se, että ”elää kuin viimeistä ­päivää” on hyvä neuvo. Jos tämä on viimeinen päivä, niin ei ole väliä, mitä muut ajattelevat minusta. Se ajatuspeikko, joka usein orjuuttaa meitä suomalaisia omassa kulttuurissamme, on pelko muiden arvostelevista ajatuksista. Meitä pelottaa, mitä muut ajattelevat minusta. ”Mitä jos…?” on tuttu pelko monelle.

Muistan vitsinkin aiheesta. Englantilainen ja suomalainen katselivat norsua. Englantilainen ajatteli, miten saisi kuljetettua sen Englantiin. Suomalainen taas katsoessaan norsua mietti, mitähän tuo norsu ajattelee minusta.

Perheemme on elänyt kahden kulttuurin välimaastossa. Kiinnitin usein huomiota siihen, että englantilaiset lapset eivät pelänneet puhua ja keskustella vanhempien aikuisten kanssa, toisin kuin suomalaiset lapset, jotka olivat ­ujoja ja vetäytyviä. Suomalaisia lapsia vaivasi korostunut ujous, ei tosin kaikkia, mutta useimpia, kun taas englantilaiset lapset tahtoivat tulla esille.

Lastenjuhlissa Suomessa lapset asetettiin omaan seuraan omaan pöytäänsä ja aikuiset omaansa, Englannissa ei. Kun Englannissa aikuiset osallistuivat syntymäpäiväjuhliin, kaikki istuivat yhdessä. Se oli minusta tervetullutta. Lapset oppivat keskustelemaan, ja heidän mielipiteitään kysyttiin.

Suomalainen kulttuuri ei palkitse erottumista joukosta. Jos muut kiinnittävät liikaa huomiota, se ahdistaa. Englantilaisessa kulttuurissa ollaan sallivampia: saa olla erilainen, saa menestyä. Suomalaisuudessa on irrationaalisia pelkoja. Miten käy, jos on liian hyvin toimeentuleva, liian lapsellinen, liian iloinen… Onko se meidän kateutemme, joka nostaa silloin päätään?

Onneksi ihmiset muuttuvat ja kulttuuri muuttuu, jo maahanmuuttajienkin kautta.

Olen muovannut kokemuksistani eräänlaisia teesejä. ­Esimerkiksi: ­Anna tilaa erilaisuudelle ja salli muille se, mitä et sallinut itsellesi.

Iloitse muiden hyveistä ja hyvistä ominaisuuksista.

Unohda kilpailu.

Sano hyviä sanoja, hymyile, ilahduta täysin tuntemattomia henkilöitä kuten vastaantulijoita.

Ole rento, sillä vakavuus tukahduttaa ilon.

Heli McBreen

Espoo

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.