Pappi Anu Ristimäki esittelee orjantappurakruunua, joka kiinnitetään alttariseinällä olevaan ristiin Tapiolan kirkossa.
Pitkäperjantai ei ole pappi Anu Ristimäelle vain murheen päivä – ”Armo, luottamus ja toivo pilkistävät synkkyyden takaa”
Vaikka pitkäperjantain jumalanpalvelus ei kuulu suosituimpien tilaisuuksien joukkoon, Anu Ristimäki suosittelee lähtemään silloin kirkkoon.
Pitkäperjantaina jumalanpalvelukseen osallistuva ei voi olla huomaamatta päivän poikkeuksellisen synkkä ilmettä. Silloin ei soiteta kirkonkelloja, virret veisataan ilman urkujen säestystä ja kirkkotekstiilit ovat mustia. Alttarilta puuttuvat maljakkokukat ja kynttilärivistö. Pitkäperjantaina ei myöskään jaeta ehtoollista, vaan silloin on sanajumalanpalvelus.
Joissakin kirkoissa alttarilla saattaa lepattaa yksi kynttilä. Sitä kutsutaan Jeesus-kynttiläksi, joka sammutetaan messun aikana tai myöhemmin iltapäivällä Jeesuksen kuolinhetken hartaudessa, jos sellainen järjestetään. Yksinäinen kynttilä kuvastaa sitä, että Jeesus jätettiin yksin. Alttaripöydälle on ehkä aseteltu viisi punaista ruusua kuvaamaan Jeesuksen haavoja.
Tapiolan kirkon vahtimestari hakee varastosta orjantappurakruunun, joka asetetaan alttarin takaseinään kiinnitetyn ristin päälle.
– Pitkäperjantain teema korostuu kirkossa monin tavoin, sanoo Tapiolan seurakunnan pappi Anu Ristimäki.
Ristimäki toimittaa pitkäperjantaina kello 10 alkavan sanajumalanpalveluksen Tapiolan kirkossa. Hän sekä saarnaa että toimii liturgina.
– Päivän Raamatun tekstit ovat minulle tuttuja. Luen ne hyvissä ajoin etukäteen ja jätän hautumaan mieleeni saarnan kirjoittamista varten.
Tilaa kuulijoiden omalle mietiskelylle
Vuosia sitten messuvieras sanoi Anu Ristimäelle, että pitkäperjantaina saarna on tarpeeton, koska päivän Raamatun tekstit ovat niin puhuttelevia. Tämä jäi papin mieleen. Siksi Ristimäki piti yhtenä pitkäperjantaina saarnan, joka oli tiivis ja pelkistetty. Se sisälsi vain muutamia lyhyitä lauseita. Hän halusi antaa aikaa kuulijoiden omalle mietiskelylle.
– En ole vielä päättänyt, mutta todennäköisesti nyt pidän jonkinlaisen saarnan. En kuitenkaan perinteistä viisitoista minuuttia kestävää, vaan lyhyen.
Tässä jumalanpalveluksessa kärsimys, ihmisten hylkääminen ja kuolema ovat vahvasti läsnä.
Ristimäki lukee jumalanpalveluksessa evankeliumitekstin. Muiden tekstien lukijaksi hän pyytää lausuntaa harrastavan seurakuntalaisen. Hän uskoo sen tuovan tekstiin lisää syvyyttä. Hän miettii vielä, kysyisikö toisen henkilön lukemaan esirukoukset.
Etukäteen Ristimäki kutsuu koolle messusta vastaavat henkilöt eli kanttorin ja tekstien lukijat. Palaverissa he käyvät läpi jumalanpalveluksen rungon, kanttorin tekemät musiikkivalinnat ja tapahtumien kulun.
Pitkäperjantain jumalanpalveluksessa kärsimys, ihmisten hylkääminen ja kuolema ovat vahvasti läsnä, Anu Ristimäki ajattelee.
Kristinuskon ytimessä
Pitkäperjantain sanajumalanpalveluksen toimittaminen on Anu Ristimäelle merkittävä tehtävä. Sen teema puhuttelee häntä erityisesti. Siinä liikutaan kristinuskon ytimessä: Jeesuksen viimeisissä hetkissä, ristiinnaulitsemisessa ja kuolemassa.
– Tässä jumalanpalveluksessa kärsimys, ihmisten hylkääminen ja kuolema ovat vahvasti läsnä. Ne koskettavat läheisesti kaikkia. Minuakin ne mietityttävät ja pelottavat, vaikka kohtaan työssäni paljon kuolemaa. On tärkeää, että näiden asioiden äärellä pysähdytään, Ristimäki sanoo.
Pitkäperjantain sanoma ei kuitenkaan ole Ristimäen mielestä toivoton. Siihen sisältyy viesti siitä, että ihminen on armahdettu ja että hän saa synnit anteeksi Jeesuksen ristinkuoleman myötä.
– Kun lukee Raamatusta tekstejä, huomaa, että armo, luottamus ja toivo pilkahtavat Jeesuksen viimeisten hetkien sanoissa. Ne tuovat lohtua myös meidän vaikeuksiemme keskelle. Meilläkin on toivoa kaiken pimeyden keskellä, Ristimäki sanoo.
Pääsiäisen draaman kaari haltuun
Pitkäperjantaina kirkossa on harras ja keskittynyt tunnelma. Ristimäen mukaan seurakuntalaiset ovat jo tullessaan sisäistäneet päivän teeman. Vaikka pitkäperjantain jumalanpalvelus ei kuulu suosituimpien tilaisuuksien joukkoon, Ristimäki suosittelee lähtemään silloin kirkkoon.
– Kun tulee kirkkoon kiirastorstaina, pitkäperjantaina ja pääsiäisyönä tai pääsiäisaamuna, saa kokea koko pääsiäisen draaman kaaren.
– Kiirastorstaina Jeesus nautti viimeisen aterian opetuslasten kanssa, jossa hän asetti ehtoollisen. Pitkäperjantaina Jeesus ristiinnaulittiin ja kuoli. Pääsiäisyönä kirkoissa iloitaan, sillä Jeesuksen nousi ylös kuolleista. Siihen osallistuminen on vaikuttava kokemus.
Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 15.4. klo 10 Tapiolan kirkossa.
Katso Menokoneesta Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan pitkäperjantain messut.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hiljaisella viikolla kirkossa kuljetaan Jeesuksen rinnalla – ”Silloin ollaan uskon ja ihmisyyden ytimessä”
HengellisyysTapiolan kirkossa Espoossa hiljainen viikko alkaa meditatiivisilla rukoushetkillä ja päättyy pääsiäisen iloon.
Espoon piispan pääsiäistervehdys: Rauha teille!
Hengellisyys
