Domenico Tintoretton Magdalan Mariaa esittävä maalaus (noin 1598–1602).
Prostituoiduksi leimattu Maria Magdaleena oli Jeesuksen läheinen opetuslapsi – hänen reliikkinsä luona 400 asukkaan pikkukaupungissa Ranskassa käy vuosittain miljoona vierailijaa
Heinäkuun 22. päivä on meillä Leenan ja Matleenan nimipäivä. Katolisessa maailmassa vietetään Maria Magdaleenan päivää. Maria oli Jeesuksen ystävä ja opetuslapsi, itse asiassa ”apostolien apostoli”.
Ranskan kumpuilevan Burgundin sydämessä, pienessä Vézelayn kaupungissa Maria Magdaleenan päivä on ollut iso juhla jo vuosikymmenten ajan. Kaupunkiin kertyy sadoittain ihmisiä viettämään pyhiinvaelluspäivää. Pääosa heistä tulee lähialueilta, mutta paikalle tullaan myös kauempaa, sillä monille päivä on perinne meille tuttujen hengellisten kesäjuhlien tapaan.
Itse asiassa 22.7. on enemmän kuin muistopäivä, sillä vuonna 2016 paavi Franciscus korotti pyhän Maria Magdaleenan liturgisen vieton muistopäivästä juhlaksi, samaan asemaan apostolien ja evankelistojen kanssa. Olihan myös Magdalan Maria Jeesuksen opetuslapsi.
Vézelay on kukkulan rinteelle kasvanut Maria Magdaleenan kaupunki. Sen huipulla on upea, pieneen taajamaan suhteettoman suuri kirkko, 1100-luvulla rakennuttu Pyhän Maria Magdaleenan basilika, Basilique Sainte-Marie-Madeleine. Sekä basilika että kukkula, colline éternelle, ikuisuuden kukkula kuten sitä kutsutaan, on liitetty UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Siksi tässä noin 400 asukkaan kaupungissa käy normaaliaikoina vuosittain lähes miljoona vierailijaa.
Kaupunki on ollut iso pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla. Yhä edelleen se on sekä vaelluksen kohde että lähtöpiste ja välietappi matkalla Compostelaan Espanjaan tai Assisiin Italiaan. Kirkon päivittäistä jumalanpalveluselämää ja majoituspalvelua ylläpitää Fraternités monastiques de Jérusalem -niminen veljes- ja sisarkunta.
Kirkkoon ylös kukkulalle vaelletaan jyrkästi nousevaa pääkatua rue Saint Etienneä pitkin, rauhallisesti laulaen. Maria Magdaleenan pyhäinjäännöslippaan kantajat kulkevat edellä. Kuvat: Eeva Vallisaari
Legendan mukaan Maria Magdaleena kävi Ranskassa
Legendan mukaan Maria Magdaleena tuli Jeesuksen kuoleman jälkeen veneellä Ranskan Provenceen ja evankelioi siellä. Hänen maallisia jäännöksiään säilytettiin pyhäinjäännöksenä paikallisessa kirkossa. Sieltä Vézelayn munkit ne aikoinaan hakivat turvaan saraseenien hyökkäyksiltä.
Kun Maria Magdaleenan ihmeitä tekevä reliikki toi joukoittain pyhiinvaeltajia Vézelayhin, kaupunkiin rakennettiin hänelle omistettu suuri kirkko ja syntyi mahtava apottiluostari. Pienen Vézelayn suureen historiaan kuuluu mm. Pyhä Bernhard Clairvaux’lainen, joka saarnasi siellä lähtöä toiselle ristiretkelle Jerusalemiin 1146. Rikhard Leijonamieli lähti sieltä kolmannelle ristiretkelle 1190.
Vézelayn kaupunki Keski-Ranskassa. Kuva: Wikimedia Commons.
Vézelay sai muutaman vuosisadan nauttia kävijöiden tuomasta suosiosta. Menestys hiipui, kun uusia kilpailevia kohteita ilmaantui. Vähitellen luostarin toiminta taantui ja rakennukset rapistuivat, kunnes Ranskan vallankumouksen melskeissä valtaosa luostarirakennuksista tuhoutui. Kirkon pelasti 1800-luvulla tehty jälleenrakennus ja restaurointi. Reliikistä on jäljellä pieni pala, jota säilytetään pyhäinjäännöksenä kirkon kryptassa.
Kokoaan isompi juhla
Nykyinen Vézelayn vuosijuhlaperinne sai alkunsa vuonna 1946. Sovinnon ja rauhan rakentamiseksi järjestettiin pyhiinvaellus, Croisade de la Paix, johon kutsuttiin ihmisiä myös raskaasta sodasta toipuvista naapurimaista. Ja heitähän tuli – kaikkiaan 30 000. Britanniasta, Belgiasta, Luxemburgista, Sveitsistä, Italiasta ja eri puolilta Ranskaa. Muistona tästä ristintiestä kirkossa on 14 isoa puuristiä, joita vaeltajat kantoivat.
Saksalaisia ei oltu kutsuttu, mutta paikkakunnalla oli saksalaisia sotavankeja pystyttämässä suurta väkijoukkoa varten tarvittavia ruokailu- ja telttakatoksia. He pyysivät päästä mukaan ja saivat luvan. He rakensivat ryhmälleen oma ristin. Tämä pommituksissa tuhoutuneen talon hirsistä rakennettu painava risti on myös esillä kirkossa.
Maria Magdaleena liittyi Jeesuksen seuraajiin ja pysyi tämän rinnalla silloinkin, kun miespuoliset opetuslapset hänet hylkäsivät.
Vézelayssa Maria Magdaleenan juhlan ohjelmaan kuuluu vaellus alakaupungista ylös kirkolle pyhäinjäännöslipasta kantaen, messu kirkossa ja sen jälkeen yhteinen piknik kirkon takana puistossa. Iltapäivän aikana kokoontuu erilaisia pienryhmiä. Päivä päättyy vesperiin kirkossa, joskus on myös konsertteja.
Vaikka juhla järjestetäänkin hiippakunnallisena, on sen merkitys tätä suurempi. Messun toimittaa alueen oma Sens-Auxerren arkkipiispa, mutta saarnan pitää yleensä arvovierailija. Kesällä 2020 juhla oli koronan takia riisuttu, vain juhlamessu, jossa saarnasi paavin nuntius eli lähettiläs Ranskassa. Viime kesänä saarnaajana oli korkeassa asemassa Vatikaanin hallinnossa oleva ranskalainen pappi, muun muassa maahanmuuttoon ja ihmiskauppaan liittyviin maailmanlaajuisiin kysymyksiin vastaavan curian osaston pääsihteerinä toimiva professori Bruno-Marie Duffé.
Messussa yhteisen esirukouksen pitämiseen osallistuvat myös maallikot. Arkkipiispan lisäksi mukana toimittajina on hiippakunnan seurakuntien pappeja sekä paikallisen Jerusalemin veljeskunnan sisaria ja veljiä. Kuvat: Eeva Vallisaari
Messun jälkeen on piknik kirkon takana puistossa. Paikalliset yrittäjät myyvät tuotteitaan, myös viiniä on tarjolla. Iltapäivällä on erilaisia työpajoja ja kokoontumisia. Vuoden 2021 juhlan yleisteemana oli luominen ja pohdinnassa mm. paavi Franciscuksen Laudato si -kiertokirjeen ekologisen elämäntavan toteuttaminen.
Vézelayn Maria Magdalenan basilikan narthex eli eteishalli on valtava. Kirkon romaaninen laiva, keskiosa, on pidempi kuin Pariisin Notre-Damen. Kuoriosa on arkkitehtuuriltaan goottilainen. Pituutta koko kirkkorakennuksella on kaikkiaan 120 metriä.
Maria Magdaleenan basilikassa on 14 suurta puuristiä muistona Vezelayn rauhan pyhiinvaelluksesta heinäkuussa 1946. Tätä pyhiinvaellusta pidetään ensimmäisenä julkisena sovinnon eleenä Saksan ja Ranskan välillä toisen maailmansodan jälkeen. Sen perintönä kaupunki yhä edelleen haluaa esiintyä rauhan ja sovinnonteon paikkana.
Maria ei ollut ”se syntinen nainen”
Käsitys siitä, että Maria Magdaleena oli syntinen nainen, prostituoitu, elää sitkeänä. Väite esitettiin 500-luvulla, kun Magdalan Maria samaistettiin Jeesuksen jalat fariseuksen talossa voidelleen syntisen naisen kanssa. Tämä tulkinta on Raamattuun pohjaamattomana kiistetty katolisessa kirkossa, tosin virallisesti vasta 1969, mutta sen jälkeen yhä vahvemmin. Jo 1200-luvulla elänyt teologi ja filosofi Tuomas Akvinolainen nimesi Maria Magdaleenan apostolien apostoliksi – mutta naisen mainetta on ilmeisen vaikea palauttaa.
Se Raamatussa kerrotaan, että Jeesus ajoi hänestä ulos seitsemän pahaa henkeä, siis ilmeisesti paransi hänet. Maria Magdaleena liittyi Jeesuksen seuraajiin ja pysyi tämän rinnalla silloinkin, kun miespuoliset opetuslapset hänet hylkäsivät. Maria oli läsnä ristiinaulitsemisessa ja Jeesuksen viime hetkillä sekä seurasi, miten tämä laskettin hautaan.
Hän oli yksi naisista, jotka lähtivät haudalle voidellakseen Jeesuksen ruumiin. Ylösnoussut Kristus näyttäytyi ensimmäisen kerran juuri Magdalan Marialle ja lähetti hänet viemään riemullista viestiä muille opetuslapsille. Tästä Marian nimitys ”apostolien apostoli”.
Maria Magdaleena mainitaan Raamatussa useaan otteeseen ja kaikissa evankeliumeissa. Hän oli siis tärkeä ja läheinen henkilö Jeesuksen elämässä, ystävä ja opetuslapsi. Tästä puhui myös Monsigneur Duffé viime kesänä Vézelayn juhlamessun saarnassaan: Maria Magdaleena koskettaa meitä kaikkia, niin miehiä kuin naisia, inhimillisyydessään ja uskossaan. Hänessä yhdistyvät sydän, järki ja vakaumus.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Luoma: Maria Magdalena -elokuva kuvaa sitä, millaista on elää sen mukaan, minkä uskoo oikeaksi
PuheenvuorotSuomen evankelis-luterilainen kirkko pienenee vuosi vuodelta, ja kristittynä joutuu yhä useammin perustelemaan muille ja samalla myös itselleen, mitä Jeesuksen seuraaminen oikeastaan on.
