Fanny Vaappo (oik.) hankki vaaleansinisen konfirmaatiomekkonsa hyvissä ajoin. Lulu-koira puetaan juhlaa varten samaan sävyyn. Äiti Elisa Vaappo kertoo, että juhlimaan kutsutaan ihmisiä Fannyn matkan varrelta.
Ripari on yhä useammalle nuorelle ihan oma päätös – Fanny Vaappo odottaa saavansa riparilta hyviä muistoja ja uusia kavereita
Rippikoulussa ei tarvitse olla paras versio itsestään, sanoo kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto Espoon seurakuntayhtymästä.
Fanny Vaappo on tiennyt jo vuosia haluavansa rippikouluun. Oikeastaan Vaappo on odottanut riparia siitä saakka, kun hänen parikymppinen isoveljensä kävi sen.
Odotus on päättymässä, sillä kesäkuun alussa Vaappo lähtee Espoon tuomiokirkkoseurakunnan liikuntariparille Lohjan Kisakallioon. Ripari valikoitui ennen kaikkea leirijakson ajankohdan perusteella, mutta teemakin oli tärkeä, sillä Vaappo on aiemmin harrastanut aktiivisesti muodostelmaluistelua.
Fanny Vaappo ei ole ainoa, joka valmistautuu ripariin hyvissä ajoin. Asia käy ilmi rippikoulukyselystä, jonka Espoon seurakunnat ja ammattikorkeakoulu Haaga-Helia toteuttivat loppuvuonna 2023. Tutkimukseen osallistui lähes 1 300 espoolaista 12–16-vuotiasta nuorta ja yli 800 vanhempaa.
Yksi tutkimuksen opeista oli, että puolet perheistä päättää rippikouluun osallistumisesta jo yli vuotta ennen ilmoittautumisen alkamista.
– Tiedämme nyt, että rippikoulusta kannattaa tiedottaa selvästi aiemmin ja nuoremmille kuin tähän saakka on tehty, toteaa kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto Espoon seurakuntayhtymästä.
Rippikoulutietous tavoittaa nuoret eri reittejä kuin aikuiset. Nuoret toivovat tietoa Tiktokin kautta, vanhemmat puolestaan Facebookista, seurakunnan verkkosivuilta sekä kotiin lähetettävästä paperiesitteestä.
Fanny Vaappo on odottanut riparia siitä lähtien kun hänen isoveljensä kävi riparin.
Riparille tullaan monenlaisista taustoista
Nuoret päättävät rippikouluun osallistumisesta pitkälti itse. He eivät enää sano, että vanhemmat pakottivat tai mummo halusi. Vanhempien asenteella on edelleen paljon merkitystä, mutta vaikuttaminen on aiempaa hienovaraisempaa.
Fanny Vaapon äiti Elisa Vaappo kävi aikanaan päivärippikoulun nykyisin Raumaan kuuluvassa Lappi Tl:ssä. Espoolainen seurakuntaelämä on perheelle tuttua jo pitkältä ajalta: Elisa Vaappo kävi Fannyn isoveljen kanssa esikoisvauvakerhossa ja pitää silloiseen porukkaan yhteyttä vielä 20 vuoden jälkeenkin. Fanny on osallistunut Espoon tuomiokirkkoseurakunnan perheleireille vauvasta asti. Viime aikoina hän on ollut leireillä isosena ja seurakunnan kokkikerhossa apuohjaajana.
Rippikouluihin tulee myös nuoria, joille seurakunta ei ole yhtä tuttu. Espoossa on tänä vuonna noin sata rippikouluryhmää ja niissä 2 500 nuorta.
Johanna Hirsto kertoo, että viime vuonna Espoossa kastettiin 132 rippikoululaista.
– Se on iso joukko. Rippikoululaisten taustat ovat tosi monenlaisia. Osalla ei ole juurikaan tiedollista pohjaa kristinuskosta tai kokemusta uskonnonharjoituksesta.
Kyselyssä moni huoltaja ja nuori ei tiennyt, että rippikouluun voi ilmoittautua, vaikkei kuuluisi kirkkoon.
Fanny Vaappo käy ruotsinkielistä koulua, mutta halusi mennä suomenkieliselle riparille.
Jokainen saa olla oma itsensä
Rippikoulussa nuoria kiinnostavat yhdessäolo, uudet ystävät ja kokemukset sekä juhlat ja lahjat. Vanhemmilla tärkeitä ovat myös perinteet, kulttuuriset syyt ja nuoren henkinen kasvu.
– Muistoja, yhteistä tekemistä ja uusia kavereita, Fanny Vaappo tiivistää omat toiveensa.
Hän lähtee riparille ilman omaa ystäväporukkaa. Vaappo käy ruotsinkielistä koulua, ja suurin osa koulukavereista menee ruotsinkielisen seurakunnan rippileirille. Vaapolle ruotsi on kuitenkin vain koulukieli, riparin hän haluaa käydä suomeksi.
Kyselyn mukaan leiririppikoulu kiinnostaa nuoria yhä, samoin erilaiset teemariparit. Niitä järjestetään runsaasti jatkossakin.
Rippikoulussa käsitellään kokonaisvaltaisesti ihmisenä olemisen mielekkyyttä.
Ensi vuodelle Espoossa suunnitellaan sateenkaarevaa rippikoulua sekä riparia sosiaalisista peloista kärsiville nuorille.
Johanna Hirsto on tehnyt rippikoulutyötä yli 20 vuotta. Sinä aikana yhtenäiskulttuuri on hapertunut. Nuorten oppimisen ja sopeutumisen haasteet ovat lisääntyneet ja leirivalmiudet heikentyneet.
Toisaalta monelle rippikoulu on nykyään vain yksi palapelin pala kesätöiden ja harrastusleirien joukossa. Siksi on yhä tärkeämpää kertoa, mikä rippikoulussa on erityistä.
Hirston mielestä se, että rippikoulussa ei tarvitse olla ”paras versio itsestään”.
– Rippikoulussa käsitellään kokonaisvaltaisesti ihmisenä olemisen mielekkyyttä. Jokainen on tärkeä ja arvokas Jumalan kuva riippumatta siitä, miten menestyy tai millaiset lähtökohdat on saanut.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Moni nuori kastetaan nyt vasta rippikoulun yhteydessä – Maria Kopposella oli samana vuonna sekä kaste että rippijuhlat
AjankohtaistaLapsikasteitten määrän vähentyminen näkyy jo rippikouluikäisten ikäluokissa. Ripareille ilmoittautuu nyt myös heitä, jotka eivät kuulu kirkkoon.
Rippikoulun suosio kasvoi viime vuonna
Ajankohtaista
