Viikingit joivat simaa voimajuomana – tee sitä tänä keväänä voikukista: ”Maku on taivaallinen”
Perinteistä juhlajuomaa voi tehdä monista kasveista pitkin kasvukautta.
Ehkä on niitäkin, jotka ovat viime päivät seurailleet, kuinka rusinat simapulloissa pikkuhiljaa kohoavat kohti pintaa, ja jännittäneet, valmistuuko omatekoinen juhlajuoma ajoissa vappupöytään. Useammalle vappusima on kuitenkin tuontitavaraa lähikaupasta.
Tuontitavaraa sima oli 1500-luvullakin, jolloin siihen Suomessa alun perin tutustuttiin. Silloin sitä tuotiin Riiasta ja Lyypekistä Turkuun. 1500-luvun simalla saisi aikaan melkoiset vappujuhlat, sillä se oli vahvuudeltaan jopa 17-prosenttista.
– Tuossa simassa lienee ollut peruja hunajasta valmistetusta viikinkien voimajuomasta, joka innoitti heitä taisteluissa, arvioi simanvalmistukseen perehtynyt Seija Irmeli Kulmala.
Kirjassaan Sima – juhlajuomaa luonnon antimista (Karisto 2018) Kulmala esittelee nelisenkymmentä erilaista simareseptiä. Hän on sitä mieltä, että simaa voi juoda muulloinkin kuin vappuna – ja että se kannattaa tehdä itse.
– Uskon pienimuotoiseen omavaraisuuteen. Miksi ostaisi kaupallista tuotetta, jos voi itse valmistaa ihanan juoman, joka kuplii kauniisti ja on hyvän makuista? Mikä kruunaisi häät, valmistujaiset tai syntymäpäivät paremmin kuin vaikkapa pinkki horsmankukkasima?
Siman valmistuksessa vain mielikuvitus on rajana. Kulmalan mukaan siinä voi hyödyntää lähes kaikkia luonnosta löytyviä myrkyttömiä kasveja. Sitruunaa ei välttämättä tarvita, vaan hapokkuuden voi saada aikaan ihan kotoisella raparperillakin.
– Olen valmistanut ihastuttavaa simaa vadelmanlehdistä, kurpitsankukista, pihlajanmarjoista ja jopa kurkusta. Myös voikukan kukinnot voi hyödyntää simaan. Maku on taivaallinen ja väri kuin suoraan auringosta, Kulmala kertoo.
Raittiusliike suositteli simaa
1700-luvulla sima oli paremman väen juhlajuomaa. Sitä valmistettiin muun muassa pappiloissa aineksista, joita köyhän kansan ei ollut mahdollista hankkia – hunajasta, sitruunasta, sokerista ja hiivasta – eikä se ollut niin alkoholipitoista kuin parisataa vuotta aiemmin.
Koko kansan kesäjuomaa simasta tuli viime vuosisadalla. Seija Irmeli Kulmala arvioi, että siman suosiota edistivät vuosina 1919–32 voimassa ollut kieltolaki sekä sen jälkeinen raittiusliike, joka kannusti juomaan simaa samppanjan sijaan.
– Hieman myöhemmin simasta tuli työväenliikkeen juhlajuoma ja se yhdistettiin vappuun, joka on työväenliikkeen juhlapäivä.
Kulmalalla on myös vaihtoehtoinen selitys sille, miksi simaa juodaan juuri vappuna: Valpuri Eerikintytär Innamaa. Hän oli turkulainen kauppiaanleski ja laivanvarustaja, joka 1500-luvulla toi simaa Suomeen.
– Hän on siis eräänlainen siman äiti. Ja Valpurin nimipäivähän on vapunpäivänä eli 1. toukokuuta.
Pyhän Valburgin muistopäivä
Valpuri- ja Vappu-nimet juontavat juurensa 700-luvulla eläneeseen pyhään Valburgiin. Hän oli vauraan englantilaisen perheen tytär, joka luostarikoulutuksen saatuaan päätyi kahden veljensä kanssa Saksaan lähetystyöhön.
Valburg oli ilmeisen hyvä työssään, sillä hän eteni urallaan abbedissaksi eli johtajaksi vaikutusvaltaiseen Heidenheimin miesluostariin. Valburg kuoli vuonna 779, ja myöhemmin hänet julistettiin pyhimykseksi. 1. toukokuuta vuonna 870 Valburgin luut siirrettiin Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon, ja päivää alettiin viettää hänen muistopäivänään.
Keskiajalla Valburg oli suosittu pyhimys Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Vaikka hänen muistopäivänsä on sittemmin kadonnut katolisesta kalenterista, meillä Suomessa kevään juhla kantaa edelleen hänen nimeään.
Tee itse kevätsima
Voikukkasima
4 l lähdevettä
1 l voikukan kukkia
(2 nektariinia)
1 sitruuna
500 g kidesokeria
100 g fariini- tai intiaanisokeria
1/8 tl kuivahiivaa
Poimi voikukan kukinnot puhtaasta luonnosta ja huuhtele ne tarvittaessa. Pilko nektariinit kuorineen. Kuori tai raasta sitruunankuoren keltainen osa, poista kuoren valkoinen osa ja pilko sitruuna.
Laita valmistusastiaan voikukat, nektariinit, sitruunankuoret ja sitruuna. Kaada sokerit päälle ja sekoita hyvin. Anna tekeytyä noin 20 minuuttia huoneenlämmössä.
Kiehauta vesi. Kun se ei enää poreile, kaada se valmistusastiaan.
Anna juoman jäähtyä 42-asteiseksi ja lisää hiiva. Pidä astia huoneenlämmössä vuorokauden ajan.
Siivilöi sima pulloihin suppilon ja sideharson avulla. Halutessasi lisää pulloihin sokeria. Siirrä pullot jääkaappiin. Avaa korkkeja ajoittain liiallisen paineen estämiseksi. Sima valmistuu noin viikossa.
Kuusenkerkkäsima
4 l lähdevettä
3 dl kuusenkerkkiä – muistathan, että kuusenkerkkiä saa kerätä vain maanomistajan luvalla!
1 lime
2 cm pala inkivääriä
500 g kidesokeria
3 rkl kotimaista hunajaa
1/8 tl kuivahiivaa
Siivuta lime kuorineen. Kuori ja paloittele inkivääri.
Laita valmistusastiaan kuusenkerkät, lime ja inkivääri. Kaada päälle sokeri ja hunaja.
Kiehauta vesi. Kun se ei enää poreile, kaada se valmistusastiaan.
Anna juoman jäähtyä 42-asteiseksi ja lisää hiiva. Pidä astia huoneenlämmössä vuorokauden ajan.
Siivilöi sima pulloihin suppilon ja sideharson avulla. Halutessasi lisää pulloihin sokeria. Siirrä pullot jääkaappiin. Avaa korkkeja ajoittain liiallisen paineen estämiseksi. Sima valmistuu noin viikossa.
Ohjeet Seija Irmeli Kulmalan kirjasta Sima – juhlajuomaa luonnon antimista (Karisto 2018).
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Viisi faktaa, jotka vapusta kuuluu tietää
Hyvä elämäVappuna juhlitaan muun muassa paria pyhimystä, autetaan lapsia pienellä muovinpalalla ja maistellaan viikinkien voimajuomaa.
