Uspenski katedraalissa käy noin puoli miljoonaa turistia vuodessa. Aikaisemmin heistä suuri osa oli Venäjältä, nykyään turisteja käy kaikista maailman kolkista.
Uspenskin katedraalia alettiin rakentaa suolantuontiveroilla – nyt 150 vuotta täyttävä katedraali on suosittu turistikohde
Uspenskin katedraalissa ja Helsingin tuomiokirkossa vierailee vuosittain puoli miljoonaa turistia. Kahdella katedraalilla on muutakin yhteistä.
Kun saapuu Helsinkiin mereltä käsin, näkyy horisontissa jo kaukaa kaksi kookasta ja kaunista rakennusta, kuin sisaret. Sisaruksista toinen on tänä vuonna 150-vuotisjuhlaa viettävä Uspenskin katedraali, toinen viitisentoista vuotta vanhempi Helsingin tuomiokirkko.
Nämä kaksi katedraalia sijaitsevat vain kilometrin päässä toisistaan. Toinen edustaa läntistä arkkitehtuuria ja kristinuskon tulkintaa, toinen taas itäistä. Toinen on vaalea ja toinen punatiilinen. Ja tiiliensä kautta toisella on kytköksensä laulusta monelle tuttuun ”Oolannin kauhiaan sotaan”.
Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812 ja uuden pääkaupungin kirkonrakennushistoria lähti käyntiin keisarillisesta asetuksesta vuonna 1814. Siinä määrättiin, että 15 prosenttia suolatuontiveroista kerättäisiin rahastoksi, jolla rakennetaan uuteen pääkaupunkiin luterilainen ja ortodoksinen kirkko.
– Ja juuri tässä järjestyksessä, toteaa Uspenskin papistoon kuuluva isä Mikko Leistola.
Uspenskin katedraali vihittiin käyttöön 1868. Silloisessa kaupunkikuvassa paikka Katajanokan korkeimmalla kalliolla oli näyttävä, joskin se sijaitsi kaupungin laidalla. Vuoden 1812 alkuperäisessä asemakaavassa tuohon kohtaan oli ilmeisesti suunniteltu keisarin palatsi, jonne hän vierailuillaan olisi voinut majoittua.
Tavallinen sunnuntain jumalanpalveluskin on suosittu
Nyt 150-vuotisjuhlaansa viettävä Uspenskin katedraali on Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Katedraalissa vierailee vuosittain arviolta liki puoli miljoonaa ihmistä eli lähes sama määrä kuin Helsingin Tuomiokirkossa.
Jumalanpalveluskirkkona Uspenskin katedraalilla on useampi rooli: vuoden alusta saakka se on ollut virallisesti Suomen ortodoksisen kirkkokunnan pääkirkko eli piispan katedraali kun arkkipiispan istuin siirtyi Helsinkiin. Tämän lisäksi se on Helsingin seurakunnan pääkirkko.
– Normisunnuntain jumalanpalveluksessa käy paljon väkeä. Ehtoollista jaetaan vähintään kolmesta kalkista eli maljasta, usein neljästäkin, joten ehtoollisvieraita on 150–300.
Aleksei Maksimovits Gornostajevin arkkitehtuuri, se miten valo elää ja miten sitä on käytetty kirkkotilassa, on nerokasta.
Väki saapuu katedraaliin sankoin joukoin paitsi piispallisten palvelusten kaltaisiin suuriin juhliin, myös pienempiin tilaisuuksiin.
– Kristioppileirien päättäjäisliturgiat ovat toisinaan niin suosittuja tilaisuuksia, että kun leiriläisiä on nelisenkymmentä ja jokaiselta laajasti suku paikalla ja juhlassa mukana, voi tunnelma olla hyvinkin tiivis, isä Mikko naurahtaa.
Katedraalin näyttävä ikonostaasi kiinnostaa turisteja.
Ihmeellinen ikoni saatiin takaisin
Uspenskin katedraalissa ihmisiä kiinnostaa sen interiööri kokonaisuutenaan.
– Aleksei Maksimovitš Gornostajevin arkkitehtuuri, se miten valo elää ja miten sitä on käytetty kirkkotilassa, on nerokasta. Kävijöitä kiinnostavat myös ikonostaasin kokonaisuus ja tietysti ne tietyt ikonit, joita ihmiset osaavat etsiä ja kysellä.
Uspenskin aarteena tunnetaan ihmeitätekeväksi sanottu Kozelštšanin Jumalansynnyttäjän ikoni. Se varastettiin kesällä 2010 ja löytyi maastokätköstä seuraavan vuoden helmikuussa Turusta anastajansa kerrottua oma-aloitteisesti sen sijainnista.
Kuin ihmeen kautta ikoni oli säilynyt liki vahingoittumattomana huolimatta siitä, että se oli haudattu kuvapuoli alaspäin ja ollut alttiina maan kylmyydelle ja kosteudelle kahdeksan kuukauden ajan.
Jokainen turisti on potentiaalinen pyhiinvaeltaja
Turistisesonki kestää vuoden ympäri ja on vilkas. Parhaimmillaan busseja saattaa saapua katedraalin pihaan kerralla jopa seitsemän.
– Pappina ajatukseni on, että lähtökohtaisesti jokainen vierailija, kävijä ja kirkkoon tulija on potentiaalinen pyhiinvaeltaja. Näin olemme pyrkineet ihmiset myös aina vastaanottamaan, isä Mikko kertoo.
Hänen ajatuksensa taustalla on pohdinta siitä, mikä oikeastaan erottaa pyhiinvaelluksen ja turismin.
– Kummassakin tapauksessahan ihminen lähtee sijoiltaan laajentaakseen jollain lailla ymmärrystään.
Uspenskin katedraali on edellä mainituista syistä pyritty pitämään helposti tavoitettavissa. Sisäänpääsymaksuja ei ole, kirkko on pitkään auki ja siellä on paljon nähtävää. Isä Mikon mukaan nykyisin kirkkoon saapuu enemmän kuin koskaan aiemmin ihmisiä, jotka eivät oikeastaan tiedä, minne ovat tulleet.
– Tämä on iso haaste meille. Aikaisemmin, kun suurin osa matkailijoista oli venäläisiä, oli selkeää, että he olivat potentiaalisia pyhiinvaeltajia ja tiesivät tulevansa kristilliseen kirkkoon, vaikka olisivat olleet neuvostoajan kasvatteja.
Myös eurooppalaiset ja amerikkalaiset matkailijat ovat Isä Mikon mukaan tilanteen tasalla, mutta näin ei välttämättä ole, jos on järjestetyllä seuramatkalla ja tulee kristillisen kulttuurin ulkopuolelta.
– Onneksi jokainen matkailija on mahdollista kohdata yksilönä, ja hän voi kysyä meiltä henkilökuntaan kuuluvilta itselleen merkityksellisiä kysymyksiä. Niihin on mukava myös pappina vastata ja näin kohdata ihmisiä. Ja jokainen kohtaaminenhan on tavallaan lähetystyötä.
Pappina ajatukseni on, että lähtökohtaisesti jokainen vierailija, kävijä ja kirkkoon tulija on potentiaalinen pyhiinvaeltaja.
Isä Mikko pohtii, pitäisikö tietoisemmin kulkea vastavirtaan siinä, ettei kirkkotilan annettaisi muuttua ihmisten mielessä ja silmissä museoksi ja kasaksi esineitä jostakin menneisyydestä.
– Tähän voisi vaikuttaa esimerkiksi papin mahdollisimman suurella läsnäololla. Olen miettinyt mahdollisuutta järjestää pieniä rukouspalveluksia päiväsaikaan muistuttamaan aina hetkittäin siitä, missä tilassa ollaan ja miksi ollaan täällä, Isä Mikko sanoo.
Jumalanpalveluksiin ovat kaikki lämpimästi tervetulleita omasta vakaumuksestaan ja uskontokunnastaan riippumatta. Ortodoksisen kirkon sakramentit on tarkoitettu kirkon jäsenille, mutta kaikki muu osallistuminen palvelukseen, vaikkapa ristinmerkin teko ja siunauksen pyyntö ovat mahdollisia jokaiselle kävijälle.
Apostolit yhdistävät
Sisarkirkot, Uspenskin katedraali ja Helsingin Tuomiokirkko sijaitsevat lähekkäin, ovat liki saman ikäisiä ja hiippakuntiensa pääkirkkoja. Tämän lisäksi niitä yhdistää vielä yksi asia.
– Kirkkosalimme päällä on kolmetoista kupolia, suurempi keskuskupoli ja 12 opetuslasta ympärillä. Tätä hauskaa yksityiskohtaa olen käyttänyt ekumeenisen dialogin esimerkkinä: kuten Helsingin tuomiokirkon harjaa koristavat 12 apostolipatsasta, meidän katollamme lon iekkikupolien muodossa 12 opetuslasta kerääntyneenä Kristuksen ympärille.
Ja lopuksi vielä selitys sille, mikä yhdistää Uspenskin katedraalin ja hurjan Oolannin sodan. Uspenskin koko sisin runko on rakennettu sodassa räjäytetyn, Ahvenanmaalla sijaitsevan Bomarsundin linnoituksen tiilistä. Niitä kuljetettiin suurilla lotja-veneillä peräti 700 000 kappaletta Katajanokalle.
Lisää tietoa Uspenskin katedraalista ja Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta löydät täältä.
Mitä tapahtuisi, jos kupolien kullan sulattaisi?
Uspenskin katedraalissa on kultaiset kupolit ja kultaa muutenkin. Isä Mikko Leistola, jos sen kaiken sulattaisi, paljonko sitä kertyisi?
– Kulta on ihmeellinen materiaali, sillä se on metalli, jota voi lähes loputtomiin venyttää. Se muodostaa peittävän pinnan jo yhden atomin paksuisena kerroksena. Kirkon katolla olevat liekkikupolit kullattiin 2000-luvun alkuvuosina. Tällöin tuli esille, että yhden kupolin kultaamiseen tarvittiin saman verran kultaa kuin keskimääräisessä tukevassa miehen vihkisormuksessa. Määrät ovat pieniä, vaikka pintaa tehdään paljon.
Vertailussa Helsingin tuomiokirkko ja Uspenskin katedraali
| Helsingin tuomiokirkko | Uspenskin katedraali |
| Senaatintorilla | Katajanokalla |
| Luterilainen katedraali | Ortodoksinen katedraali |
| Rakennettu 1830–1852 | Rakennettu 1862–1868 |
| Korkeus: 62 m | Korkeus: 33 m |
| Pinta-ala: 1448 m2 | Pinta-ala: 967 m2 |
| Arkkitehti: saksalainen Carl Ludvig Engel | Arkkitehti: venäläinen Aleksei M Gornostajev |
”Tuomio” kirkon nimessä ei viittaa tuomitsemiseen vaan tulee latinan kotia ja taloa merkitsevästä sanasta domus. ”Uspenski” taas tulee Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumista merkitsevästä venäjän sanasta uspenie.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kostea meri-ilma rapautti Johanneksenkirkon julkisivun – uusgoottilaisella tyylillä oli alun perin tärkeä poliittinen viesti, sanoo professori
AjankohtaistaHelsingin seurakuntayhtymä remontoi Johanneksenkirkon julkisivun 6,5 miljoonalla eurolla. Sisätilojen käyttöön remontti ei vaikuta.
