Tehdyt toimenpiteet
Koulua voi käydä nyt myös kiinaksi
Sincan Peng ja Elias Liang opettelevat kiinaa ja suomea Meilahden ala-asteen syksyllä aloittamassa kaksikielisessä opetuksessa.
Kaksikielisten oppilaiden kiinan tunnilla tehdään sulassa sovussa ryhmätöitä. Oppilaiden vihkot täyttyvät monimutkaisilta näyttävistä kirjoitusmerkeistä.
Sincan Peng muutti kiinalaisen äitinsä kanssa edelliskesänä Suomeen ja puhuu jo sujuvasti suomea. Hänestä kiina on silti paljon helpompi kieli, ehtihän hän käydä monta vuotta koulua Kantonin alueella Kiinassa.
Peng aloitti Helsingissä koulunkäynnin Kontulan ala-asteella, mutta hän siirtyi uuden kaksikielisen opetuksen vuoksi Meilahden ala-asteelle.
– Tämä koulu on tuntunut kivemmalta, vaikka koulumatka on nyt vähän pidempi, tyttö tuumii.
Suurimpana erona suomalaisessa ja kiinalaisessa koulussa Peng pitää läksyjen määrää.
– Kiinassa oli paksu työkirja jokaisessa aineessa, ja erityisen paljon läksyjä annettiin loma-ajaksi. Siellä käytiin koulua myös iltaisin, koska kaikki eivät mahtuneet samaan aikaan tunneille.
Malmilla asuvan Elias Liangin äiti on kiinalainen ja isä suomalainen. Liang syntyi Suomessa, mutta hän asui viisivuotiaana vuoden ajan Kiinassa, jossa hän oli matematiikkapäiväkodissa.
– Opiskelin aiemmin kiinaa yksityisopetuksessa, mutta olen oppinut kieltä täällä paremmin. Sekin tuntuu mukavalta, kun opetusryhmässä ollaan vähän kuin samaa perhettä.
Liang ei osaa sanoa, kumpi kieli on vaikeampi, mutta kiinalaiset kirjoitusmerkit tuottavat välillä päänvaivaa, koska niitä on niin paljon.
Opettajat opissa Kiinassa
Meilahden ala-asteen opettaja Pia Näsman-Hao toteaa kiinankielisen opetuksen sujuneen kevätpuolella huomattavasti paremmin kuin syyslukukaudella, jolloin kaikki oli vielä aivan uutta. Kyseessä on ensimmäinen suomalaiskoulu, jossa peruskouluopetusta saa kiinan kielellä.
Koulun ala- ja yläasteella aloitti viime syksynä mandariinikiinan ensimmäisenä vieraana kielenä tai valinnaisena kielenä yhteensä 51 oppilasta. Lisäksi yhteensä 25 ala- ja yläastelaista aloitti kaksikielisen opetuksen, jossa opiskellaan sekä suomea että kiinaa. Tämä opetus on tarkoitettu lapsille, jotka puhuvat kiinaa äidinkielenään tai osaavat sitä muuten tarpeeksi hyvin.
– Kaksikielisillä lapsilla on erilaisia taustoja. Osalla molemmat vanhemmat ovat kiinalaisia, osalla vain toinen. Mukana on myös adoptiolapsia, Näsman-Hao kertoo.Koulussa valmistauduttiin kiinankieliseen opetukseen lähettämällä kaksi opettajaa lukuvuodeksi Pekingiin opiskelemaan kiinan kieltä ja kulttuuria. Näsman-Hao oli opiskellut kiinaa jo aiemmin, mutta hän vietti Pekingissä kolme kuukautta tutustumalla yhteistyökouluihin ja niistä Suomeen tuleviin opettajiin. Helsingin opetusvirasto tekee opettajien koulutuksessa yhteistyötä Kiinan opetusministeriön kanssa.
Kiinassa koulutetut opettajat opettavat nyt Meilahdessa, jonka lisäksi siellä työskentelee vuoden sopimuksella kaksi opettajaa Pekingistä. Kiinassa on jälleen kaksi opettajaa Suomesta kieltä opiskelemassa. Suomalaisten ja kiinalaisten opettajien kouluttautumista ja määrää lisätään tarpeen mukaan vuosittain.
Oppilaat normaaliluokissa
Kaksikieliset lapset on sijoitettu tavallisiin luokkiin, joissa he seuraavat suomenkielistä opetusta. Tämän lisäksi he opiskelevat erikseen kiinaa sekä käyvät kiinankielisillä matematiikan ja elämänkatsomustiedon tunneilla. Koulun toimintasuunnitelmaan kirjataan vuosittain, mitä oppiaineita opetetaan kiinaksi ja mitä suomeksi.
Pia Näsman-Haon mukaan kaksikielisten lasten opettaminen on haastavaa, koska oppilaiden kielitaidossa on eroja. Oppilaiden kielen osaamisen tasoa selvitetään koulun järjestämässä soveltuvuuskokeessa. Ensi vuoden tilanne näyttää hyvältä, sillä kiinankieliseen opetukseen riittää tulijoita.
– Kieltä on opiskeltu alussa paljon leikin ja laulun avulla. Lapset ovat olleet innostuneita myös kiinalaisten kirjoitusmerkkien opettelemisesta.
– Kiinalainen kulttuuri näkyy koulussa esimerkiksi erilaisina ovikyltteinä. Olemme myös viettäneet uuden vuoden juhlaa, kuten luokan koristeista ja teksteistä voi päätellä, Näsman-Hao selvittää.
Kiinaa voi opiskella Helsingissä myös vapaaehtoisessa oman äidinkielen opetuksessa, johon osallistutaan koulupäivän jälkeen. Näitä oppilaita on kaupungissa nyt satakunta.
