Viidesosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä tulee ruoasta. Kaupunkilaisen hiilijalanjäljestä ruoan osuus on helposti kolmannes.

Asia on suuri ja niin arkinen. Mitä ilmastoa ajattelevan ihmisen oikein pitäisi syödä? Ympäristöjärjestö Dodon aktiivi Tuuli Kaskinen on perehtynyt asiaan.
– Jo se auttaa, jos syö niin kuin Sydäntautiliitto neuvoo eli terveellisesti. Silloin hiilitaakka putoaa neljänneksen.

Sydäntautiliitto neuvoo näin: syö vain sen verran kuin tarvitset, runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä ja vähän eläinrasvoja, joita tulee lihasta ja maitotuotteista. Jos eläinkunnan tuotteet jättää täysin ja ryhtyy vegaaniksi, ruoan hiilitaakka puolittuu keskivertokansalaiseen nähden.

Appelsiineja talvella

Ilmastoa ajatteleva kuluttaja käyttää kauden kasviksia eli nyt omenoita, juureksia, kaalia, kurkkua, tomaattia ja metsäsieniä. Talvella Suomessa kasvihuoneessa kasvatetut kurkut ja tomaatit vaativat valtavasti energiaa. Edelliskesäinen juures tai tuontitavara ovat silloin parempia vaihtoehtoja.

– Kun kaupat joulukuussa ovat täynnä appelsiineja, ne ovat kauden kasviksia: kasvaneet alkuperämaassaan juuri oikeaan aikaan ja ilman kasvihuonetta. Ne on vielä laivattu tänne, mikä on ilmastolle lennättämistä paljon parempi.

Ajatteleva kuluttaja ostaa naudanlihaa ja maitotuotteita harvoin. Nautaeläimet tuottavat märehtiessään voimakasta kasvihuonekaasua metaania, ja kilo naudanlihaa aiheuttaa moninkertaisesti enemmän ilmastopäästöjä kuin vaikkapa sian- tai broilerinliha. Lihantuotanto tarvitsee myös valtavasti peltopinta-alaa rehunkasvatukseen, mikä on pois muulta ravinnontuotannolta ja metsiltä.

Kaksi kolmasosaa ruoan ilmastovaikutuksesta voi tulla säilyttämisestä kaupan pakastealtaassa. Siksi on parempi suosia kuivaamalla säilöttyjä tuotteita. Esimerkiksi erilaiset pavut ja kuivatut hedelmät ovat hyvä vaihtoehto kaikkina vuodenaikoina.

Aterian ilmastovaikutukseen vaikuttaa myös se, miten kuluttaja käy kaupassa: pistäytyykö kävellen vai ajaako ostoksille omalla autolla päivittäin – tai vain pari kertaa viikossa.

Einesten valmistaminen tehtaissa on usein tehokasta, koska niitä tehdään paljon kerrallaan. Kaskinen tarjoaa niillekin terveellistä vaihtoehtoa:

– Kun pastaan sekoittaa pinaattia tai nokkosta ja vaikka valmiiksi keitettyjä kikherneitä purkista, aikaa ei mene kauan.

Lihaa juhlapöytään

Kaskinen on varma, että naudanlihan ja maidon kulutus tulee laskemaan parinkymmenen vuoden aikana. Lihan ja juuston syöminen tuskin loppuu, mutta ehkä ne palaavat arkiruoista juhlaherkuiksi, jollaisina niitä pidettiin vielä 50 vuotta sitten.

Mutta mitä sitten, jos lopetan vaikka juuston syönnin? Euroopan unionissa päätettiin juuri ostaa maitojauhetta ja voita suuret määrät varmuusvarastoihin, jotta maidontuottajien tilanne paranisi. Juuston kysyntä ei siis näytä vaikuttavan sen tuottamiseen.

– Myös rakenteiden pitää muuttua. Ajattelen kuitenkin, että kuluttajien valinnat vaikuttavat päätöksiin.

Ympäristöjärjestö Dodon järjestämä Megapolis 2024 – Hyvän ruoan kaupunki tarjoaa ekologisia herkkuja ja keskustelua niistä Vanhalla ylioppilastalolla ensi lauantaina 26.9. kello 11 alkaen. Koko ohjelma on verkkosivuilla megapolis2024.org.