Hellekesä työllistää jätepartion 18.06.2007
Helsingin rantavedet ja saaristo peittyisivät jätteisiin ilman tehokasta keräystä. Kaatopaikalle raijataan vuosittain yli kaksisataa tonnia roinaa, kuten tukkeja, lippalakkeja ja kuolleita villisikoja.
Tarina kertoo isokenkäisen vaikuttajan tallanneen jäteläjään talsiessaan jäällä vuonna 1956. Saaristossahan oli tapana kipata roskat jäälle, jolta luonto ne armeliaasti keväällä korjasi. Mies kimmastui ja päätti pistää asian järjestykseen. Siitä lähtien kaupunki on hoitanut saariston jätekuljetuksen.
Työkenttää on riittämiin, sillä kaupungilla on yli kolmesataa saarta ja rantaviivaakin kolmisensataa kilometriä, kun saaret ja jokivarret luetaan mukaan.
Päävastuu sisäsaariston roskarallista ja rantavesien puhtaanapidosta on rakennusviraston ympäristötuotannolla, joka tilauksesta noutaa säkkeihin pakattua, lajiteltua jätettä aina Porvoon edustaa myöten. Jätepartio ei kuitenkaan osallistu roskienkeruuseen saarilla.
Asiakkaina on yksityisiä saariasukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä. Liikuntavirasto hoitaa joidenkin pikkusaarien roskienkuljetuksen, mutta sekin turvautuu paljolti ympäristötuotannon palveluihin.
Vuodessa kertyy runsaat parisataa tonnia jätettä, jotka toimitetaan kahdeksan riskin miehen ja viiden teknisillä hienouksilla varustetun aluksen voimin Ämmässuon kaatopaikalle. Asiakas pulittaa kaupungille jätekuutiosta 36 euroa.
– Saaristolaisten vastuu ympäristöstään on selvästi parantunut. Enää ei heitetä mereen kaikkea käsistä irtoavaa, kiittelee työnjohtaja Erkki Koivula parinkymmenen vuoden näkövinkkelistä.
Kalmankellujat vaaranpaikkoja
– Siinä on hengenlähtö lähellä, kun tuollaiseen veneellä törmää, tuumailee vastaava työnjohtaja Ove Dahlbom ison tukkikasan vieressä ympäristötuotannon varikolla.
Parikymmentä senttiä vedenpinnan yläpuolella keikkuvaa tukinpäätä on tosi vaikea huomata. Usein poliisi tai laivat ilmoittavat näistä kalmankellujista.
Alukset kiertelevät säännöllisesti kaupungin rantavesiä ja korjaavat kaiken muunkin mereen kuulumattoman. Roinakirjo on uskomaton: rakennusjätettä, kuolleita villisikoja, hylkeitä ja hirviä, leluja, lippalakkeja, pulloja… Välillä nostetaan puistonpenkkikin, jonka joku on roiskaissut voimainsa tunnossa mereen.
Palvelu pelaa molempaan suuntaan
Samalla kun alukset noutavat jätekuormia, ne myös kuskaavat saarille tuntiveloituksella tavaraa rakennustarvikkeista pienkoneisiin ja multakuormiin. Joskus kyydissä keikkuvat kesälaitumille muuttavat lehmät ja lampaat.
Alukset lähtevät liikkeelle heti, kun jäät sen sallivat.
– Aamulla saattaa helottaa aurinko, mutta päivän edetessä voikin iskeä sankka sumu. Aina olemme kuitenkin löytäneet mereltä tukikohtaan, naureskelee Erkki Koivula.
Jos tämä suvi suosii lomailijoita, se enteilee ympäristötuotannon iskujoukolle työteliästä kesää.
Rakennusviraston asiakaspalvelu vastaa numerossa (09) 310 39 000.


