Tehdyt toimenpiteet
Puhelin pelastaa 18.06.2007
Joskus puhelu säästää hengen ja vielä useammin mielenrauhan. Terveyspalvelujen neuvontapuhelimessa ja Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa kuunnellaan juhannuksenakin.
Se soi taas.
– Vauvani putosi hoitopöydältä, lähdenkö viemään häntä heti sairaalaan?
– Mies on juonut kolme viikkoa yhteen putkeen, tuolla se makaa keittiön lattialla, missä on lähin katkaisuhoitoasema?
– Hyvä rouva, voitteko sanoa, mitä kello on? Onko nyt aamu vai ilta?
Terveyspalvelujen neuvontapuhelimessa vastataan kuukaudessa noin 35 000 soittoon. Vastaajina on 30 sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan joukko.
– Hoidon tarpeen arviointi edellyttää vankkaa ja monipuolista ammattitaitoa, kertoo osastonhoitaja Päivi Jalava Mawell Oy:stä, joka tuottaa palvelua Helsingin kaupungille ja osalle ympäristökuntia.
Neuvontapalvelu välittää myös lääkärin kotikäyntejä. Yleensä käynnit liittyvät vakaviin mielenterveysongelmiin ja mielentila-arvioihin, ja paikalle mennään turvallisuuden vuoksi poliisin kanssa.
Uhat puhuttavat
Kaupunki hengittää virastoaikojen rytmissä. Aamulla Terveyspalvelujen neuvontapuhelin soi taukoamatta. Soittajat hakevat apua kivun kainalossa nukutun yön jälkeen. Soittoja tulee joskus myös ulkomailta, kun tuttu numero muistuu hädässä mieleen.
– Melkein puolet puheluista liittyy terveysneuvontaan ja kotihoito-ohjeiden antamiseen, parikymmentä prosenttia soittajista etsii oikeaa ovea tarvitsemiinsa terveyspalveluihin, ja loput tarvitsevat lääke- tai rokotusneuvontaa sekä muita ohjeita, Jalava luettelee.
Joskus rauhallista hetkeä ei tule koko päivänä. Soitot lisääntyvät heti, jos jokin terveysuhka on paljon esillä mediassa. Viime vuoden keväänä soittajat olivat huolestuneita lintuinfluenssasta.
– Parvekkeen kaiteelle istahtanut pikkulintu sai monet tartuntariskiä pelkäävät soittamaan meille. Työ palkitsee välittömästi, kun saa soittajan rauhoittumaan.
Puhelinneuvonta säästää ruuhkaisten terveysasemien ja poliklinikoiden aikaa itse perustyöhön, kun turhat käynnit seuloutuvat neuvonnan avulla.
Yön sudenhetket
Aamun ruuhkapiikkiä seuraa toinen iltapäivällä neljän jälkeen, kun terveysasemat sulkeutuvat. Huolestuneet vanhemmat eivät saa kiinni tuttua terveydenhoitajaa, ja vauvan kuume nousee kilpaa äidin huolen kanssa.
Yön tunteina ihminen on usein paljaimmillaan. Pelot nousevat koloistaan, ahdistuneen aika matelee.
– Mielenterveyspotilaiden soitot ovat kaikkein raskaimpia, sillä psyyken ongelmia ei voi ratkaista hoito-ohjeita antamalla. Jos taustalla on itsemurhavaara, lähetämme lääkärin paikalle. Näitä puheluita tulee usein ryppäinä. Kuunkiertokin tuntuu vaikuttavan: täysikuu valvottaa, kertoo yksi terveydenhoitajista.
Häirintäsoittoja tulee melko vähän. Joskus hoitajilta kysytään kinkun paisto-ohjeita tai paikkaa, missä voi vaihtaa autonrenkaat.
– Joskus vastaan, jos tiedän, mutta korostan, että olemme terveysneuvontaa varten. Yksinäiset vanhukset saattavat soittaa ja tarkistaa viikonpäivää tai kellonaikaa. Monet ovat meille tuttuja ennestään.
Puhelujen taustalta heijastuu kotiovien taakse suljettu yksinäisyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, muuttoliike sekä uusavuttomuus.
– Työ on monipuolista ja vaativaa, ja hoitajat tarvitsevat jatkuvaa koulutusta. Kun soittajaa ei näe, täytyy osata kuunnella erityisen tarkkana ja ohjata kysymyksillä tilannekartoitusta oikeaan suuntaan.
Auttavia puhelimia:
- Terveyspalvelujen neuvontapuhelin p. (09) 10023, päivystys ympäri vuorokauden.
- Valtakunnallinen kriisipuhelin, p. 020 344 5566, päivystys maanantaina 9–22, tiistai–perjantai 9–6, lauantai 15–6 ja sunnuntai 15–22.
- Seurakuntien Palveleva puhelin (09) 10071 päivystää joka ilta klo 9-03.
Kymmenen juhannuskiusaa
Terveyspalvelujen neuvontapuhelimessa ja Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa neuvotaan ratkaisut tavallisimpiin juhannusongelmiin.
1. Auringonpolttamat. Viilennä iho kylmällä vedellä tai kääreellä. After sun -voide helpottaa oloa, samoin tavallinen perusrasva. Kortisonivoide sopii pienille palamille. Lääkäriä tarvitaan, jos aurinko polttaa ihon rakkuloille isolta alueelta, kuten selästä.2. Lomapaineet. Sukulaisia ei ole pakko nähdä, kumppanin kanssa ei tarvitse olla kylki kyljessä, tekemättömien kotitöiden listan voi vaikka polttaa. Lomalla levätään.
3. Lämpöhalvaus. Jos auringossa tulee huono olo, mene heti varjoon ja mahdollisuuksien mukaan viileään veteen. Juo paljon. Seuraavalla kerralla pidä hattu päässä auringossa, muista runsas nesteytys ja suolapalojen napostelu. Helteellä ei pidä rehkiä. Huimaus tai kuume vaativat lääkäriä.
4. Yksinäisyys. Hanki keskustelukumppani vaikka kriisipuhelimesta. Mieti mitkä asiat parantavat yleensä mieltäsi ja tee niitä. Jos kaipaat ihmisiä ja perinteistä juhannustunnelmaa, kiinnostaisivatko Seurasaaren juhannusvalkeat?
5. Hyönteisten pistot. Viilennä pistokohta kylmällä kääreellä tai upota vaikka vesiämpäriin. Sivele kortisonivoidetta ja ota tarvittaessa antihistamiinia tai kyytabletti. Antihistamiinia kannattaa nauttia jo ennen mökille menoa, jos saa yleensä isot paukamat hyttysenpistoista. Mene lääkäriin, jos saat kerralla monta ampiaisenpistoa, varsinkin päähän tai kaulaan.
6. Ryyppäävä puoliso. Kännäämistä ei ole pakko katsoa. Lähde tuttavien tai sukulaisten luo tai vaikka kotiin, jos olet mökillä. Väkivallasta kannattaa aina ilmoittaa poliisille.
7. Kyyn purema. Jos epäilet kyyn iskeneen, yritä pitää puremakohta liikkumatta. Käsi tai jalka on hyvä lastoittaa, purtu lapsi kantaa autoon. Kyytabletti on vain ensiapu, sen jälkeen on mentävä lääkäriin.
9. Punkki. Poista punkki punkkipihdeillä, tavallisilla pinseteillä tai pitkillä kynsillä. Kierrä sitä edestakaisin ja vedä samalla varovasti. Jos punkki on ollut ihossa alle vuorokauden, sairastumisriski on olematon. Mene lääkäriin, jos punkki puree Ahvenanmaalla tai puremakohdan ympärille tulee ihottumaa viikon, kahden sisällä.
8. Haava lasinsirusta. Mene lääkäriin.
10. Järkyttävä onnettomuus. Juhannuksena moni hukkuu tai kuolee muuten tapaturmaisesti. Hätätilanteessa soita numeroon 112. Kriisipuhelin auttaa eteenpäin. Kriisissä ei saa jäädä yksin!
Lähteet: Osastonhoitaja Päivi Jalava, Terveyspalvelujen neuvontapuhelin.
Suomen Mielenterveysseuran vastaava kriisityöntekijä Pirjo-Riitta Liimatainen, Valtakunnallinen kriisipuhelin.
Pihla Tiihonen
pihla.tiihonen (a) kotimaa.fi
