– Nuoret suhtautuvat hyvin siihen, että samoissa paikoissa liikkuu myös aikuisia. Monet heistä ovat tuttuja jo pidemmältä ajalta, ja keskustelu voi olla todella avointa ja syvällistä, Lähde selvittää.

Nuorille saattavat aiheuttaa huolta monet asiat, kuten koulunkäynti, ihmissuhteet, väkivalta, päihteet, asuminen ja velat.

– Yritämme etsiä niihin ratkaisuja, voimme lähteä mukaan esimerkiksi sosiaalitoimistoon tai velkaneuvontaan. Tuntuu siltä, että nyky-yhteiskunta on niin monimutkainen, että osa nuorista ei osaa hallita arkea ja asioiden hoitamiseen liittyvää byrokratiaa.

Vajaa vuosi sitten Katuluotsi alkoi toimia myös verkossa. Nuoret voivat ottaa sen työntekijöihin yhteyttä IRC-gallerian sivustojen kautta. Lähde sanoo verkkoon lähtemisen helpottaneen työtä, koska se ei ole paikkaan sidottua.

Pikavipit ajan ilmiö

Katuluotsi-toiminta sai alkunsa jo 15 vuotta sitten nuorisoasiainkeskuksen, sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen rahoittamana. Työpäivistä on tehty koko ajan tarkat raportit, joten Hanna-Kaisa Lähteellä on hyvä tuntuma siihen, miten yhteiskunta ja nuorten maailma on muuttunut.

– Raporteista selviää vaikkapa se, että nuoret eivät puhuneet alkuaikoina yhtä avoimesti ongelmistaan kuin nykyään. Myös anonymiteetti oli heille tärkeämpää. Tämä saattaa kertoa siitä, että kulttuurimme on muuttunut avoimemmaksi, ehkä osaltaan netin ansiosta.

Lähde toteaa muun muassa seksi- ja alkoholikokeilujen kuuluneen aina nuoruuteen. Niiden lisäksi on kuitenkin tullut uusia ilmiöitä, esimerkiksi velkaantuminen tällä helppojen pikavippien aikakaudella.

– Tässä työssä näkee nuorisokulttuurin muutoksen nopealla syklillä. On myös kiinnostavaa miettiä, mitkä ilmiöt liittyvät pelkästään nuoruuteen, mitkä kulttuurin muuttumiseen.

Väkivalta lisääntynyt

Katuluotsin aloittaessa asematunnelia kutsuttiin Pohjoismaiden suurimmaksi nuorisotilaksi. Nuoret onnistuttiin ohjaamaan vuosikausiksi muihin tiloihin, mutta nyt tilanne on taas muuttunut. Kampin keskuksesta on tullut nuorten uusi kohtaamispaikka, ja rautatieasemallakin pyörii taas enemmän nuoria.

Hanna-Kaisa Lähteen mukaan Kampissa ja asemalla on aivan eri maailmat. Asemalla liikkuu enemmän afrikkalaistaustaisia, gootteja, punkkareita, hevareita ja neonatseja, Kampissa perusnuoria, hoppareita ja pissiksiä.

– Kulkuyhteydet vaikuttavat paljon siihen, millaisia nuoria näissä paikoissa hengailee. Kampissa näkee selvästi nuorempia tyyppejä kuin asemalla, ja vaikuttaa siltä, että tällä porukalla on enemmän rahaa, koska vanhemmat korvaavat siten yhteistä aikaa.

Nuorisojoukkojen kasvamisen myötä myös väkivalta on tullut uudestaan mukaan kuvioihin. Asemalla ja Kaisaniemen puistossa on ollut etnisiä yhteenottoja, kun taas Kampissa on esiintynyt järjestettyjä välienselvittelyjä, joista monet ovat tapahtuneet tyttöjen välillä.

Lähde kokee työnsä yhtä aikaa sekä haastavaksi että antoisaksi.
– Meidän kohderyhmänämme ovat 13–24-vuotiaat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joten katse on aina suunnattava marginaaliin. Nuorilta saa kuitenkin nopeasti suoraa palautetta, ja tuntuu hienolta nähdä, kun heidän asiansa menevät parempaan suuntaan.

Lisätiedot: nuoriso.hel.fi/katuluotsi