Korkealla mummolassa 14.10.2008
Kalliolle rakennetun talon yhdeksännessä kerroksessa sijaitsevasta city-mummolasta on huimat näkymät merelle ja kaupunkiin.
K ontulalaisen asunnon kahdelta parvekkeelta näkyvät Helsingin maamerkit. Lännessä ja pohjoisessa avautuu Vantaan vihreys, itäikkunoista välkkyy etäisyyksissä Suomenlahti.
Kun Tuula ja Karl-Erik Lindfors vuonna 1966 ostivat tämän asunnon, heidän ensimmäinen poikansa oli vuoden vanha. Sieltä näki miltei äärettömyyksiin, mutta ei tulevaisuuteen. Syntyi toinen poika, ja äkkiä molemmat kasvoivat, aikuistuivat ja perustivat perheet.
Mummin ja vaarin rooleihin Lindforsit pääsivät kaksitoista vuotta sitten, ja sen jälkeen vielä neljästi. 43- ja 40-vuotiaiden poikien perheet asuvat lähellä, Mellunkylässä ja Vuosaaressa, auto-, kävely- tai metromatkan päässä.
66-vuotiaan Tuula-mummin silmät tuikkivat iloa, kun hän puhuu lastenlapsista. 68-vuotias Keeli-vaari pysyy sivummalla, mutta kokkina ja muissakin toimissa hän on lastenlapsille mestarivaari.
Tuula Lindfors kuvaa ensimmäistä mummiksi tulemista hienoksi kokemukseksi, hän oli ollut aivan onnesta sekaisin. Ristiäisten jälkeen hänen oma äitinsä kuoli, ja surussa auttoi ilo lapsenlapsesta.
Miten tähdet pääsevät taivaalle?
Kontulan mummolan tiimiin kuuluvat nyt Janni, 12, Kim, 10, Minea, 9, sekä kaksoset Alva ja Tinja, 6. Kokemusta mummilla ja vaarilla on rutkasti.
Moni lapsi pääsee isovanhempiensa luo metrolla
Helsingissä syntyneiden suurten ikäluokkien mummolat olivat miltei poikkeuksetta maalla, missä lapset kokivat erilaisen maailman. Väkeä muutti kuitenkin yhä enemmän töiden takia etelään. Ajan muutosta kuvaa Hannele Huovin ja Pia Perkiön iki-ihana laulu Metrolla mummolaan.
– Ei ole merkitystä, onko mummola maalla vai kaupungissa. Arvokasta on kiireetön yhteinen aika, lähellä olo, kuuntelu, satuilu, muistokuvien välittäminen menneiden sukupolvien lapsuudesta sekä keskustelu oikeasta ja väärästä, toteaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
Aula näkee myönteisenä sen, että kaupungistumisen seurauksena lastenlapset asuvat keskimäärin lähempänä mummoa ja vaaria kuin ennen. Tilastokeskuksen mukaan mummolamatka on vastasyntyneellä lapsella nykyään keskimäärin noin 80 kilometriä .
– Lähellä asuvilla isovanhemmilla on paremmin mahdollisuuksia osallistua lastenlastensa elämään, tukea lapsiperheen arkea sekä siirtää kasvatuskokemusta ja traditioita. Se on rikkautta, Aula sanoo.
– Lastenlapsilta saadut pusut ovat aitoja, ja tarinatuokioista saa voimaa itsekin. Tämä on täyttä mummoutta ja vaariutta.
Jos satuikäiset ovat mummolassa yökylässä, mummi kertoo tarinoita nukkumaan valmistautuville. Vaari taas kertoo eläimistä, kalastuksesta ja monista muista luonnossa tapahtuvista asioista. Hän vastaa vaikkapa kysymykseen, miten tähdet ovat päässeet ylös taivaalle ja minne ne ovat aamulla kadonneet.
– Ratkomme eläinten suhteita, esimerkiksi miten elefantti ja orava tulevat keskenään toimeen. Kehitämme tarinoita omasta päästämme, ja aamulla herätessä lapset kysyvät, miten tarina jatkuu. Kun näkee lapset nukkumassa, tuntuu kuin repeäisi onnesta. Tai kun kuulee aamulla ensimmäiset sanat ”Vaari, laitatko riisipuuroa” tai mitä puuroa he sattuvat haluamaan, Karl-Erik Lindfors kuvailee.
Isot sukujuhlat marraskuussa
Mummola on täyden palvelun talo. Kotona on omat sääntönsä, mummolassa omat, eikä ristiriitoja synny. Mummolassa lastenlapset tietävät, minne laitetaan takit ja kengät. Lapsille on myös tärkeää, että nallekarhut odottavat sohvalla aina samassa paikassa.
– Kaikki vuorollaan ovat istuneet keittiön ikkunan työtasolla katsomassa maisemaa, puita ja lintuja sekä etsiskelemässä kalliolla hyppiviä rusakoita. Parvekkeilla lasketaan tähtiä ja pohditaan, mikä niistä tulee näkyviin ensimmäiseksi ja mikä viimeiseksi, kertoo Tuula Lindfors.
Aina marraskuun lopussa Lindforseilla pidetään sukujuhlat. Koossa ovat omat lapset ja lastenlapset sekä pariskunnan sisarukset, näiden lapset ja lastenlapset.
– Silloin esitellään elämänkuviot, kuten tyttö- tai poikaystävät. Vaari tekee ruoat, ollaan toisiamme liki. Se on sukua koossa pitävä juhla.
Aiemmin Lindforsit tekivät lomilla automatkoja Eurooppaan. Enää he eivät malta olla pitkiä aikoja pois kotoa. Joulukuussa he matkustavat toisen poikansa perheen kanssa viikoksi Egyptiin.


