Tehdyt toimenpiteet

Kulttuuri ja media

Ylös yksi taso

Evita-ilmiö: Kaupunginteatterin uuden Evita-musikaalin sävelien soidessa eksyin harhapoluille pohtimaan, mikä nostaa ihmisen ihanteeksi, panee tunteet liikkeelle ja saa sanomaan toiselle kaltaiselleen ”minun toivoni”.
Kotiin on pitkä matka: Myönnän kiertelemättä, että olin täysin myyty, kun Anna Krogeruksen Rakkaudesta minuun -näytelmä ehti viimeisiin hetkiinsä ja näyttämö pimeni. En ollut näissä tunnelmissa yksin.
Liskosta korvalääkettä: Sipulimaitoa ja käärmekeittoa on Suomen Lähetysseuran hupaisa itsehoito-opas moneen vaivaan ja elämän ongelmaan.
Kuinka Johnny Cash kesytettiin: James Mangoldin ohjaama Walk the Line -musiikkielokuva on ehdoton tapaus niin rankkojen kuin romanttistenkin rakkaustarinoiden ystäville.
Snellman-juhlavuosi avautuu Helsingissä: Johan Vilhelm Snellman asui yli puolet elämästään Helsingissä. Pääkaupungissa juhlitaan Snellmanin syntymän 200-vuotismerkkivuotta muun muassa monin näyttelyin.
Pohjan kautta: On käsittämätöntä, että Karin Fossumin kirja Hullujenhuone on julkaistu Liken Rikos kannattaa -sarjassa.
Mitä kaappiin on piilotettu?: Kuka oli todella se ihminen, jonka lähellä elin vuosikaudet? Tätä joutuu kysymään Nokikolarin poika -kirjassa Ursula Candless tyttärineen, kun perheen isä, menestynyt kirjailija Gerald Candless äkkiä kuolee.
Se syvyys, joka minussa on: Henning Mankell sukeltaa miehen (ja naisenkin) sielun syövereihin kirjassaan Syvyys.
Kurjuuden kuningas: Aki Kaurismäen kaksi edellistä mestariteosta Kauas pilvet karkaavat ja Mies vailla menneisyyttä paaluttivat hänen paikkansa elokuvahistoriassa.
Myyttinen ooppera etsii ihmisyyttä: Straussin Nainen vailla varjoa on vertauskuvallinen ja myyttinen teos, joka on täynnä freudilaisuutta sekä henkimaailman ja realismin unenomaista yhdistymistä.
Uusi leffaklubi aloittaa Gloriassa: Aikoinaan eloteatterina aloittanut Kulttuuriareena Gloria palaa juurilleen, kun siellä aloittaa toimintansa uusi elokuvaklubi Elävä kuva.
Tosi elämää valkokankaalla: Tällä hetkellä Helsingissä on dokumenttielokuvien ystäville tarjolla runsaasti nähtävää, sillä viides DocPoint-festivaali on juuri alkanut.
Susi tulee – oletko valmis?: Tammi-helmikuun vaihde Kaapelitehtaalla on omistettu sudelle.
Sirpa Päivinen nousee korkealle: Valokuvataiteilija Sirpa Päivinen esittäytyy Galleria Heinossa yhdessä entisten opiskelutoveriensa Elina Brotheruksen ja Anu Suhosen kanssa.
Pekka Kostiaista ja Mozartia Kirkko soikoon -festivaalilla: Tämän kevään Kirkko soikoon -festivaalilla kuullaan säveltäjä Pekka Kostiaisen teoksia ja Mozartin kirkkomusiikkia.
Mozartin kirkkomusiikki vielä osin unohduksissa: Mozartin sinfoniat, oopperat ja pianokonsertot soivat tänä vuonna Euroopan konserttilavoilla ja näyttämöillä. Säveltäjän syntymästä on kulunut 250 vuotta.
Taide diakonian tukena: Ateneumin taidemuseo ja Kirkkopalvelut on tehnyt yhteistyönä julkaisun Kuvamatkoja maalaustaiteeseen.
Kaupunginteatterissa ennätysmäärä kävijöitä: Kaupunginteatterissa kävi vuoden 2005 aikana 344 777 katsojaa.
Kauneus löytyy läheltä: Kalpea nainen katsoo ulos vaatimattomasti kalustetusta huoneesta. Aika on pysähtynyt. Sisätila, värit ja tunnelma ovat tätä päivää, mutta puhuvat yllättäen myös tuttua taiteen kieltä monen sadan vuoden takaa.
Ensilevytys restauroiduilla uruilla: Johanneksenkirkon restauroidut Walcker-Scheffler-urut otettiin viime kesäkuussa käyttöön komealla urku- ja orkesterikonsertilla.
Taikamatka Suomen kivikauteen: Saara Cantellin sympaattinen lastenelokuva Unna ja Nuuk seikkailee suomalaismetsissä 4500 vuotta sitten.
Elämänmittainen kaipaus: Ang Leen Brokeback Mountain on naiskatsojallekin vahva elämys, sillä elokuvan tarina on paljon miesten välistä rakkaussuhdetta laajempi.
Ohjaaja Kalle Chydenius: Tarvitsemme taas yhteisöllisyyttä: Akseli Ensemble -taideryhmä antaa ensimmäisen, vaikuttavan näyttönsä näytelmässä Ranta. Nyt etsitään uskoa, toivoa ja rakkautta. Ilman ironian tai kyynisyyden vanhanaikaiseksi käyneitä suojavaippoja.
Biisinikkari vastustaa väkivaltaa: Elina Kannosto osallistui elämänsä ensimmäiseen biisintekokilpailuun ja voitti.
Taidetta pinnan alla: Poliisikin tarvitsee taidekonservaattorin taitoja. Myös kotona oleva taide kannattaa antaa asiantuntijan käsiin.
Maailman vanhin teatterimuoto: Tällä viikolla sai ensi-iltansa suomalaisittain harvinainen näytelmä.
Lennä Nykäsen Matti, tule elävänä takaisin: Matti on ylittämätön mäkimies, meidän urheilun ystävien sankari.
Alas ajattelu! Eläköön tyhmyys!: Ajatteleva ihminen on yksinäinen, koska hän älykkäine juttuineen pilaa toisten bilefiiliksen.
Ikitalvi ja ihmisen petos sulaa Narniassa: Sopivasti juuri joulun alla elokuvateattereihin saapuva Narnian tarinat: Velho ja leijona lunastaa hyvinkin Narnia-kirjojen ystävän odotukset.
Elämä erottaa rakastavaiset: Timo Mäkelän uusin sarjakuvaromaani Emil ja Sofi vie vuoden 1909 Helsinkiin. Kirja kertoo kahden ihmisen kohtaamisesta kesäisessä Helsingissä ja sen vuosikymmenten päähän kantavasta muistosta.
Sota hyödyntää uskontoa: Ensimmäisen maailmansodan aikana jouluna 1914 sattui rintamalla sekin ihme, että sotaa ei otettu todesta.
Mediasuomalaisten suuret illuusiot: Hannu Raittila on useissa teoksissaan vedättänyt lukijoitaan taitavasti toden ja harhan rajamaille, missä perinteiset maailmankuvat murtuvat ryskyen uusien utopioiden puristuksessa.
Vuoden luontokirja: Maailman luonnonsäätiö (WWF) valitsi vuoden luontokirjaksi Valittujen Palojen kustantaman Luonnontarkkailijan kirjan.
Kurkistus rantarosvojen sielunelämään: Itäisen Suomenlahden saariston asukkaiden maine oli vielä 1800-luvun alussa huono. Heidän uskottiin ryöstelevän haaksirikkoutuneita laivoja ja kohtelevan kaltoin laivoilta pelastunutta väkeä.
Usko-kirja syventää näyttelyn antia: Amos Andersonin taidemuseossa neljään kerrokseen parhaillaan levittäytyvä dokumentaarinen valokuvanäyttely Usko jatkuu 8.1. saakka.
Tyylikästä Tuomarinkylässä: Helsingin kaupunginmuseon uusi näyttely Tyylikästä on avoinna uudistetussa Tuomarinkylän museossa kartanon päärakennuksessa.
Bassojätti jyrähtää: Matti Salmisen matka turkulaisen työläisperheen lapsesta maailman bassoeliittiin käy tuhkimotarinasta.
Ranskan vallankumous soi oopperassa: Giancarlo del Monaco muistetaan Kansallisoopperassa puskateatterimaisesta Sevillan parturin ohjauksestaan, jonka pääosaan nousi vulgaari vessahuumori.
Enkeleitä liikkeellä: Marja Haaviston Galleria Mariassa järjestetään joulun alla seitsemättä kertaa naivistinen enkelinäyttely. Gallerian enkelit ovat arkisen inhimillisiä eivätkä ollenkaan uhkaavia.
Lumista nostalgiaa: Anna-Mari Kaskisen runoista ja Marleena Ansion kuvista koostuu Sydämessä Joulu -kirjanen.
Enkeleitä – onko heitä?: Margaret Barkerin Enkelit taivaan -kirja on kuvapainotteinen selailukirja erilaisista enkelikäsityksistä.
Ihmisiä yhteiskunnan pohjalla: Marraskuussa menehtyneen Arto Salmisen esikoisnäytelmä Varasto on synkänhauska tarina ihmisistä, jotka ovat pudonneet yhteiskunnan pohjalle, ainakin mitä vaikutusvaltaan ja valinnan varaan tulee.
Viiru tahtoo joulupukin: Sven Nordqvistin villistä Viiru-kissasta ja hänen kumppanistaan ukko Pesosesta kertovat kirjat ovat jaksaneet kiinnostaa lapsia jo 20 vuotta. Ensimmäinen Viiru-kirja ilmestyi suomeksi 1984.
Musiikki tekee juhlan: Joulun pyhinä on aikaa kääriytyä vaikka viola da gamban hyväilevään sointiin.
Jeesus ja Josefine -sarja yllättää: Parhaillaan TV2:ssa pyörivä tanskalainen joulukalenterisarja Jeesus ja Josefine on hauska yllätys.
Äidinkielestä rennoin rantein: Tänä syksynä on ilmestynyt kaksi suomen kieltä kepeästi käsittelevää mutta aiheeseen vakavasti suhtautuvaa kielen ammattilaisten tekemää kirjaa, nimittäin Kielipoliisin käsikirja ja Muutaheinää.
”Kukas muu kuin Herra Huu”: Kultaista lastenrunokirjaa lukiessa aikuistakin naurattaa tuon tuosta.
Hellyttävää huumoria, syvää viisautta: Tuula Korolaisen Kuono kohti tähtiä on hellyttävä runokirja hiirten elämästä ja itse asiassa suuresta suuri tarina maailman luomisineen ja elämän päättymisineen.
Pioneerit panivat kirkon veisut uusiksi: Suomi-gospelin hieno historia ilmestynyt.
Vanhat mestarilangokset ja taivaan tavoittelijat: Vanhempaa taidetta katsoessa joskus unohtuu, että tekijä on ollut yhtä paljon verta ja lihaa kuin me nyt.
Koskettava kansanooppera Nivalasta: Ilmajoen Musiikkijuhlat sai vakavasti otettavan kilpailijan, kun Esa Ruuttunen alkoi puuhata oopperaesitystä kotiseudulleen Nivalaan.
Seikkailuja Suomen historiassa: Lapsille tehdään nykyisin upeita kirjoja. Suomen lasten historia on paksu ja värikäs teos, joka kuljettaa lukijansa peräti kivikaudesta nykyaikaan faktan ja fiktion keinoin.
Sivistävää ja hauskaa historiaa: Mauri Kunnas vie tällä kerralla Koiramäen tyttäret Porvooseen.
Tunnetulkki kahden kulttuurin kasvateille: Millaista on, kun suomalaislapsi muuttaa perheen kanssa ulkomaille?
Joululaulukooste lapsille ja lapsenmielisille: Kahdenkymmenenneljän kappaleen sanat, melodian ja säestyssoinnut sisältävä kirja Joulupuu on rakennettu on mallikas kooste pieniä ja äänialaltaan kohtalaisia suomalaisille tuttuja joululauluja.
Millaista on muuttaa Suomeen?: Marie El-Ahmarinkuvittama ja Katja Kallion ja Maggie Lindholmin Bibi muuttaa Suomeen käsittelee aihetta, josta meidän kaikkien tulisi varmaankin tietää enemmän: Millaista on pienen tytön näkökulmasta muuttaa afrikkalaisesta kylästä kaukaiseen Suomeen.
Lapsuus riimeiksi: Anna-Mari Kaskinen on sanoittanut elämää runoiksi jo pari vuosikymmentä. Runometsä kokoaa hänet kauneimmat lastenrunonsa yksiin kansiin.
Hellyyttä ja kuoleman uhkaa: Pingviinien matka on hieno ranskalainen luontodokumentti, jossa on päästy kohdetta uskomattoman lähelle. Etelämantereen jäiden keskellä pärjäävä keisaripingviini kasvaa metrin mittaiseksi ja voi painaa 40 kiloa.
Mitä siitä, jos lentotaito puuttuu?: Petra Heikkilän Lokin lokiikkaa on kerrassaan riemastuttava kirja.
Ihmiskasvoista sotahistoriaa: Mannerheim-ristin ritarien nykyinen puheenjohtaja Pentti Iisalo on veljineen pääosassa Matti Lukkarin ansiokkaassa kirjassa Iisalo kärkeen.
Ytyä ja yllätyksiä: Lehtemme kolumnistina viime vuonna kunnostautunut YUP-yhtyeen laulaja, kitaristi ja sanoittaja Jarkko Martikainen on julkaissut kirjan nimeltään Pitkät piikit ja muita kertomuksia.
Vanhukset kuin kottaraiset langalla: Aino Räty-Hämäläinen on laatinut uudistetun version kymmenen vuoden takaisesta runoantologiastaan Vuodet kuin kuiskaukset, jossa liikutaan elämän viimeisissä vuosikymmenissä.
Tanskalainen nuorten tv-sarja Jeesus ja Josefine alkaa: Jeesus ja Josefine on vauhdikas ja jännittävä 24-osainen sarja, joka hurmasi tanskalaisnuoria viime adventtina Tanskan televisiossa.
Suomalaisten ja somalien välisestä ystävyydestä: Susanna Helke ja Virpi Suutari ovat ottaneet tavakseen käsikirjoittaa ja ohjata yksinomaan koskettavia ja sisällöllisesti merkittäviä dokumentteja (Synti, Valkoinen taivas, Joutilaat), joiden tematiikka ja kuvat jäävät stimuloimaan mieltä.
Virallinen ihanne ja oma kokemus: Jos lotista haluaa tietää enemmän, mainio apu on kansatieteilijä Pia Olssonin kirja Myytti ja kokemus. Lotta Svärd sodassa.
Vaikeuksissa kasvaa vahvoja naisia: Ilkka Vanteen ohjaama Lupaus-elokuva tulee ensi-iltaan juuri sopivasti ennen itsenäisyyspäivää. Se tarjoaa keskustelun juurta niille, jotka ovat liian nuoria muistaakseen sekä niille, joille lottatyö oli todellisuutta.
Maa, vesi, ilma ja tuli yhdistyvät rakukeramiikassa: Rakukeramiikka edustaa japanilaista estetiikkaa. Tero Jartti ja Taina Kyyhkynen inspiroituvat suomalaisesta mytologiasta ja luonnosta. He puhaltavat hengen rakuesineisiin.
Hengellisyyden monet kasvot: Suomalaisen hengellisyyden laaja kirjo näkyy hyvin Amos Andersonin vasta avatussa valokuvanäyttelyssä Usko. Yhdeksän valokuvaajaa on lähestynyt aihetta kukin tavallaan.
Kanttori Irma-Liisa Juuti ja hengellinen ajattelu – siunausta arkeen: Irma-Liisa Juutin olemus huokuu hiljaista rauhaa ja vahvuutta.
Voittako vapaus kovuuden ja rakkaus vapauden?: Antti Einari Halosen ohjaama Minna Canthin Papin perhe puhuu reilun sadan vuoden takaa maailmasta, joka oli toinen kuin nykyinen.
Musiikki vie mielen maisemiin: Musiikki on merkillistä. Se tavoittaa tunteen ja kokemuksen, jolla ei ole sanoja. Se on kieli, jolla voi ilmaista kätkettyä.
Suuria kysymyksiä yksinkertaisesti: Eric-Emmanuel Schmittin kolme suomennettua kirjaa kertovat kaikki nuoren pojan kasvutarinan avulla elämän suurista kysymyksistä.
Hyviä ihmiskuvia, elämän julmaa kauneutta: Jeanette Wintersonin Majakanvartija oli ilahduttava tuttavuus. Orvon Hopea-tytön kasvutarina aikuisuuteen on itse asiassa melkoinen tarina elämästä yleensä.
Muistelu Porkkalan kohtaloista: Teoksessa Uudisraivaajaelämää Porkkalassa kirjailija Ann-Mari Lindberg kuvaa omakohtaisesti elämää Kirkkonummella ennen ja jälkeen Neuvostoliiton vuokra-ajan.
Tieteellinen tsunamijännäri: Risto Isomäen viides scifi-kirja Sarasvatin hiekkaa on hyytävän ajankohtainen ekologinen jännäri. Teoksen konna on ilmaston lämpeneminen ja sankareita eri kansallisuuksia edustavat tiedemiehet ja -naiset.
Oma tie, omat kuvat: Martti Anhavan kirja Rafael Wardista ja hänen taiteestaan on mainio lukukokemus siksi, että se jättää tilan taiteilijan omalle äänelle.
Uuden ja vanhan uskon välissä: Heurekan ohjelmapäällikkö Paula Havasteen kolmas Suomen historiassa liikkuva romaani Lapinmaan Nilla kuvaa aikaa, jolloin kristillinen usko pyrki Lapin perukoille, mutta vanha usko oli vielä voimissaan.
Aistivoimaista kieltä: Vivi-Ann Sjögrenin muistelmissa Kissan kasvot ja Lassen kioski on se hauska piirre, että kirja nostaa tehokkaasti esiin samoihin aikoihin eläneen lukijan omiakin muistoja.
Huipputerävän veitsen täsmällisiä viiltoja: Myönnän kättelyssä, että olen hirmuisen ihastunut Pirkko Saision nykyiseen tapaan kirjoittaa aforismia lähestyvää, niukkaa mutta syvää proosaa. Erityisen kaunista hänen tekstinsä on Voimattomuudessa.
Maan alta auringon alle ja alas taas: Taivaanraapijat on romaani 1900-luvun alun New Yorkissa pilvenpiirtäjiä rakentaneista miehistä.
Viisi neitoa seinävaatteissa: Neito ja yksisarvinen -kuvakudokset kudottiin luultavasti 1400-luvun lopussa. Ranskalainen Jean Le Viste oli siihen aikaan ainut suvun jäsen, jolla oli oikeus käyttää kudoksissa paljon näkyvää suvun vaakunaa.
Sirkuksen lumoissa: Animaatiotaiteilija Katariina Lillqvist on koonnut legendaarisen sirkustaiteilijan Kalle Nymanin elämäntarinan kansien väliin.
Elämää ei pääse piiloon: Ingrid Bergman sairastui syöpään syksyllä 1994. Seuraavana keväänä hän kuoli. Siinä välissä hän itse ja hänen läheisensä kulkivat pitkän ja raskaan matkan.
Lopussa on suuri sovinto: Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän johtajan Nigel Charnockin viimeinen teos Life (Elämä) jättää moniin mietteisiin.
Matka paratiisiin on pitkä ja mutkikas: Algoritmi voidaan määritellä tarkaksi vaihesarjaksi, jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma.
Tervetuloa huikeaan taideseikkailuun: Rosie Dickinsin ja Mari Griffithin Taideseikkailu on tarkoitettu nuoren ihmisen käteen ensimmäiseksi taidekirjaksi, jos kuvataiteiden suuntaukset ja maalaamisen historia ovat alkaneet kiinnostaa.
Nuori Voima synnin teillä: Kirjallisen kulttuurin lehti Nuori Voima ei pelkää perimmäisten kysymysten käsittelyä.
Kanttorit kuorosilla: Suomen Kanttorikuoron levy Silmäni ovat nähneet tuo pilkahduksen valoa siihen pimeyden laaksoon, missä tämän ajan viihdemusiikkipainotteinen hengellinen musiikki vaeltaa.
Merikannon urkuteoksia ensi kertaa Johanneksenkirkon uruilla: Musiikin maisteri, urkuri Jan Lehtolan taiteellinen tohtorintutkinto tarkastetaan Sibelius-Akatemiassa ensi lauantaina 19. marraskuuta.
Ina Colliander – 1920-luvun maahanmuuttaja: – Tässä oli mukana äidin enkeli, saatamme sisareni kanssa lausahtaa, jos joku on selvinnyt vaarasta tai asiat sujuvat hyvin, sanoo graafikko Kati Bondestam. Hän on taiteilija Ina Collianderin (1905–1985) kolmesta lapsesta keskimmäinen.
Kirkkoko pimittää evankeliumin ja tiedon valon?: Uskonnollisesti kekseliäitä sekä kirkkoa mustamaalaavia teorioita populaarikulttuuriin poikineet Qumranin ja Nag Hammadin tekstit eivät ole enää vain tutkijoiden ja taiteilijoiden ulottuvilla.
Elämä sellaisena kuin se ihmisessä on: Keväällä 2004 yllättäen kuollut eettisten kysymysten suuri mies Martti Lindqvist jätti perinnöksi heikkouden hyväksymisen itsessä ja muissa.
Vauvan kanssa Ateneumiin: Tällä viikolla Ateneum on järjestänyt neljä Vauvan kanssa -opastusta talon kokoelmiin tutustumisen helpottamiseksi.
Kettupäivillä 151 elokuvaa: Suomen elokuvakontakti ry.järjestää 9.–13.11. kotimaisen dokumentti- ja lyhytelokuvafestivaalin Kettupäivät elokuvateatteri Andorrassa, Eerikinkatu 11.
Sata vuotta sinua odotin: Anneli Mäkelän käsikirjoittama ja ohjaama Prinsessa Ruusunen on melkoinen runsaudensarvi. Tuttu satu on saanut modernia ilmettä ja syvyyttä.
Lauantain toivottuja kuultu jo 70 vuotta: Lauantain toivotut levyt on monissa kodeissa sukupolvesta toiseen periytyvä jokaviikkoinen rituaali.
Suomalainen kaiho kestää isältä pojalle: Olavi Virran syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta, siinä yksi syy hänestä kirjoitettujen kirjojen uuteen tulemiseen. Mutta ei yksin se.
Hyvän asian puolesta: Mieti nyt kerrankin: Haluatko oikeasti hiki päässä ja viime tingassa valita joulukortteja jouluruuhkan keskellä? Et takuulla. Juuri nyt ehdit tilata ne postissa kotiin ja auttaa samalla haluamaasi kohdetta.
Musiikilla aidsia vastaan: Kirkkojen aidsin vastainen tukikampanja CUAHA (Churches United Against HIV&AIDS; in Southern and Eastern Africa) on saattanut yhteen joukon taiteilijoita tukemaan yhteislevyllä tartunnan saaneita ja heidän läheisiään.
Laulu tulipunaisesta kukasta RSO:n säestyksellä: Radion sinfoniaorkesteri järjestää yhteistyössä Suomen elokuva-arkiston kanssa mykkäelokuvan Laulu tulipunaisesta kukasta (Sången on den eldröda blommen) esityksen perjantaina 11. marraskuuta.
Kirja kädessä, kauha toisessa: Älä lue syödessäsi, opettavat kaikki kunnialliset terveysoppaat. En ole sitä ikinä ymmärtänyt. Miksei kaksi aistillista nautintoa saisi olla olemassa yhtä aikaa, etenkin silloin kun syö yksin?
Syksyn romaaneissa ei hävetä uskontoa: Tämän syksyn romaaneissa vilahtelee mielenkiintoisen runsaasti uskoa ja kirkkoa sivuavia juonteita.
Kökar vuonna 2005: Kökar on Ahvenanmaan saarista kenties omaperäisin. Se sijaitsee erillään muista; Maarianhaminaan on lähes kolmen tunnin lauttamatka.
Elämää ulkoluodossa: Raumalainen kirjailija Tapio Koivukari jatkaa luotolaisten elämän kuvausta romaanissaan Missä aallot murtuvat.
Juhlalevy Kallion kirkosta: Kymmenen vuotta sitten valmistuneet Kallion kirkon uudet lehteriurut ovat rikastuttaneet erinomaisella tavalla Helsingin kirkkojen urkukirjoa.
Virsi kasvaa nöyryydestä: Oopperalaulajien virsilevyt ovat useimmiten enemmän tai vähemmän ääninarsismin ylistyslauluja, sellaisia että väkisinkin panee vihaksi.
Isoveljen silmien alla: Parhaillaan Subtv:llä pyörivä ohjelma Big Brother (Isoveli) tarjoaa joka päivä ikkunan Kivenlahden Big Brother -taloon ja siellä asuvien kilpailijoiden elämään.
Martti Talvelan vaikuttava virsilevypari: Vasta 54-vuotiaana vuonna 1989 Luojansa luokse kutsuttu maineikas bassomme Martti Talvela veisaa vakuuttavasti Herättäjä-Yhdistyksen julkaisemalla tupla-cd:llä Nyt ylös, sieluni ja Sinuhun turvaan, Jumala.
Esa Ruuttunen – Johannes Kastaja: Baritoni Esa Ruuttusen hahmo Richard Straussin oopperassa Salome on Jokanaan eli Johannes Kastaja, Jumalan profeetta, huutavan ääni korvessa.
Nuorta körttiveisuuta kunnianhimoisesti: Harras on veisaamisen poljento Herännäisnuorten kuoron 70-vuotisjuhlaäänitteellä Soikoon sydämestämme.
Kuvan lumoissa: Hetken mielijohteesta askel kauppamatkan reitiltä sivuun, gallerian ovi auki, pieni kierros ja siinä se on: maalaus joka saa katseen pysähtymään ja ajatukset liikkeelle.
Irti arjesta – edes hetkeksi: Lisa Ohlinin Seksiä, toivoa ja rakkautta (Sex, hopp och kärlek) pyrkii kuvaamaan niin sanottuja tavallisia ihmisiä, joilla on täysi työ oman arkensa pyörittämisessä.
Valo ja kirsikan maku: Armo ja armottomuus -elokuvasarjaa esitetään Elokuva-arkistossa 15.10.–3.12.
Islam estää kotoutumisen: Ayaan Hirsi Ali on somalialaissyntyinen hollantilainen kansanedustaja. Kun marokkolainen fundamentalisti murhasi elokuvaohjaaja Theo van Goghin Amsterdamissa viime marraskuussa, veitseen oli kiinnitetty tappouhkaus myös Hirsi Alille.
Maljan pohjalla on katkera sakka: ”Känni on köyhän miehen ooppera”, sanoo Naisten juomaa –episodisikermän ohjaaja Taru Mäkelä. Arvio on varmasti oikea, ja tämän oopperan ihailijoita ja sillä muita hauskuttavia tässä maassa riittää.
Nuoren miehen islam: Islamista kirjoitetaan paljon, esitellään sen oppeja, levinneisyyttä ja sopeutumisvaikeuksia läntiseen elämään menoon. Terrorismikin pelottaa.
Kirkollisia aarteita esille Kansallisarkistoon: Kansallisarkiston uusi näyttely Suomen kirkon vuosisadat osoittaa, että arkistojen kätköissä on mittavat määrät kirkon historiaan liittyvää aineistoa. Esillä on asiakirjoja, tekstiilejä ja heraldiikkaa.
Ehtoolliskalustosta jerrykannuun: Arkinen muovikanisteri, niin sanottu jerrykannu, on yhtä lailla muotoilijan suunnittelema kuin yksittäiskappaleina tehdyt ehtoolliskalustot.
Vuoden kristillinen kirja 2005 -kilpailun finalistit valittu: Vuoden kristillinen kirja 2005 -kilpailu on edennyt loppuvaiheeseen. Kahdettatoista kertaa järjestettävään kilpailuun ilmoitettiin 61 teosta 28 eri kustantajalta.
Voiko kissa olla perhe?: Tätä kysyttiin Armo-paneelissa Umo Jazz Klubilla.
Tarina on hölynpölyä, mutta mikä musiikki!: Mitä sitä kieltämäänkään: On olemassa oopperoita, joiden tarinat ovat hölynpölyä tai muuten vain dramaturgisesti kestämättömiä. Sellainen on Abbé Prevostin romaaniin perustuva Manon Lescaut.
Äiti ja tytär – aina yhdessä: Helena Kallion dramatisoima ja ohjaama Helene teatteri Avoimissa ovissa on paitsi vaikuttava muotokuva nuoresta palavasieluisesta taiteilijasta Helene Schjerfbeckistä samalla riipaiseva näytelmä äidin ja tyttären suhteesta.
Monenkirjava metallikulttuuri: Mustiin pukeutuneet pitkätukat ovat bändipaitoineen ja niittikoristuksineen nykyarkea. Onko syytä hymyillä hyväksyvästi vai huolestua?
Kokkolan lakeuksilta kaivataan kauas: Veli ja kuollut sisko hapuilevat Sydänmaa-näytelmän lopussa tutun tangon sanoja. Vähitellen laulu vahvistuu: ”Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, jossa onnen kaukorantaan laine liplattaa.”
Jari Hietasen hymni maapallolle: Vaikka valistuneet 2000-lukulaiset ovat huolissaan luonnon tuhoutumisesta, kerskakulutus jatkuu tasaisen tappavaa tahtia. Ympäristöaktivistit viettävät hiljaiseloa tai on hiljennetty median marginaaliin.
Armoa työelämään: Lauttasaaren seurakunnassa järjestetään lokakuisen Armo-viikon merkeissä kaksi yhteiskunnallista keskusteluilta
Liejuihmiset ja näkymätön käsi: Bensan hinnasta aloitettiin, markkinatalouden ja armon ytimiin päädyttiin Pause-keskustelusarjan avausillassa UMO Jazz Housessa keskiviikkona, jolloin valokeilassa muuten pimeällä klubilla olivat armo ja elämäntapa suhteessa luontoon.
Suklaaputouksia ja perheonnea: Roald Dahlin kirjaan perustuva Tim Burtonin elokuva Jali ja suklaatehdas on ainakin kaksitasoinen. Lapsi katsoo kepeää karamellihulluttelua, mutta aikuinen lukee syvemmän viestin perheen tärkeydestä
Tehkäämme kone kuvaksemme, kaltaiseksemme: Raamatun luomiskertomuksessa päätös ihmisen luomisesta ilmaistaan sanoin: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme”. Tämä päätös kertautuu nykyaikana yrityksenä luoda ihmisen kaltaisia koneita.
Ei elämä vaan elämys: Miksi me kahmimme unelmia, joita mainokset alitajuntaamme syytävät? Miksi seikkailu- ja elämysmatkailu turvallisesti kotisohvalta tuntuu niin hyvältä?
Konduktööri näkee valon Vainikkalassa: Komin Punahukassa teatterin ilma on sakeanaan naurua ja yleisön raikuvaa intoa, kun näyttämöllä setvitään konduktöörin uskoontuloa ja sen vaikutuksia miehen lähipiiriin.
Katuvaatteiden vapahtajat: Kuluvan vuoden aikana uskonnosta on tullut paitsi pop-musiikin myös pukeutumisen trendi. Syksyn katuvaatemuoti toistaa monin tavoin kristillisiä teemoja.
Säilyykö luottamus vauvasta vanhukseen?: - Miten tässä yhteiskunnassa säilyy luottamus siihen, että heikot ja hauraat, pienet, sairaat ja vanhukset hoidetaan?, kysyy taiteilija Ulla Remes teoksissaan.
Hyvä ja paha sekoittuvat elokuvafestareilla: 18. kertaa järjestettävä Helsinki International Film Festival, tuttavallisemmin Rakkautta & Anarkiaa -festarit, esittelee jälleen korkealaatuisen otoksen kansainvälisen elokuvatuotannon runsaudesta.
Valitsetko murheen vai tyhjyyden?: Kun Lars Norénin Hiljaista musiikkia päättyy, istuu yleisö hievahtamatta pitkän tovin. On nähty elämän olemuksesta jotain todellista. Nähty on koskettanut, ja kokemus vetää hiljaiseksi.
Kansankodin peili: Uusimmassa Kanava-lehdessä (7/2005) Lea Toivola analysoi Henning Mankellin Wallander-kirjoja ruotsalaisen kansankodin kuvaajana.
Partiolaisten uusi muoti: Partiopaita sai rinnalleen mekon, takin ja jopa alushousut.
Käsikirjoittaja Veli-Pekka Hännisen piina: Veli-Pekka Hänninen on joutunut oudon myrskyn silmään. Hänen käsikirjoittamansa elokuvan Herran pelko kuvausten on määrä alkaa näinä päivinä, mutta tyystin muuttunutta leffaa markkinoidaan nimellä Riisuttu mies. Hänninen sanoi irti sopimuksensa.
Hippityttö törmää Sisilian todellisuuteen: Helsingissä Italian kansalaisena syntyneen Anne Riitta Cicconen käsikirjoittama ja ohjaama, omaelämäkerrallisia aineksia upeasti hyödyntävä Marjan rakkaus on tämän vuoden ehdottomia elokuvatapauksia.
Seniorit elokuviin: Tällä viikolla alkava SenioriBio on uusi elokuvatapahtuma, jolla houkutellaan katsojiksi ikääntyneitä.
Menestyksellä on savijalat: Pasi Lampelan Tiimi Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä suomii mediayhteiskuntaa ja paljastaa menestyjien salaisuuksia.
”Mikään ei ole turhaa”: – On vapauttavaa oivaltaa, ettei tässä elämässä mikään ole turhaa, sanoo terapeutti, kuvataitelija ja työnohjaaja Ann-Marie Breitenstein.
Kuva on yhteinen kokemus: Mikaelinkirkolla alkaa tiistaina 13.9. klo 18 yhteisten taide-elämysten siivittämä naisten keskusteluryhmä Kuvamatka naisen maailmaan.
Metsäsuomalaisuuden antisankari Lalli tekee likaisen työn: Tutkijat taittavat kirkon 850-vuotisjuhlan kunniaksi peistä siitä, mikä oli Lallin, ensimmäisen nimeltä tunnetun suomalaisen, luonnerooli suomalaisuuden synnytystuskissa.
”Perkele! – Anteeksi” -syndrooma: Arjen tilanteissa törmään teologina mitä hullunkurisimpiin ilmiöihin. Parhaasta päästä on ”Perkele! – Anteeksi” -syndrooma, kirjoittaa tutkija Annukka Kalske.
Toimiva anoppi on kodin ilo: Järkevä ydinperheen perustaja valitsee luonnollisesti sävyisän, auttavaisen, ahkeran, humoristisen, hyväluonteisen ja kaikin puolin positiivisen anopin. Siitä on iloa pitkäksi aikaa, sikäli kuin suhde sattuu kestämään.
”Hyvien perheiden” pojat harhateillä: Pekka Lehdon ohjaama Game Over on lainannut lähtöasetelmansa suoraan taannoisesta Heinojen surmasta.
Ateneumissa on Hallen ja Tivan sunnuntai: Ateneumissa on kesän aikana ollut esillä suomalaisten modernistien Hallen ja Tivan eli Sulho Sipilän ja hänen tuntemattomammaksi jääneen vaimonsa Greta Hällfors-Sipilän taidetta. Sunnuntaina perehdytään tarkemmin heidän taiteeseensa.
Aikamatka sisäoppilaitokseen: Miten teini-ikäiset nykybritit selviytyvät 50-luvun sisäoppilaitoksen tiukassa kurissa ja nuhteessa?
Syyskävely Kumpulan siirtolapuutarhassa: Helsingin kaupunginmuseo ja Kumpulan siirtolapuutarhayhdistys ry. järjestävät opastetun kävelyretken Kumpulan siirtolapuutarhassa Käpylän Kisakylän kupeessa Euroopan rakennusperintöpäivänä lauantaina 10.9. klo 14-16.
Jazz vapautettiin pannasta: Viapori Jazz –tapahtumassa kuullaan konsertti Virsijazzia vuodesta 1962! Tekee mieli hieraista silmiä. Viime vuosina muodiksi levinnyt virsiversiointi ei siis olekaan uusi keksintö.
Mihin kuvan lapsi katosi?: Valokuvataiteen museossa on esillä katsaus lapsivalokuviin 1800-luvun lopulta tähän päivään. Nykykatsojan silmissä kuvien lapset ovat usein jäykkiä, rooleihin määrättyjä.
Tyyliuskollisia gospelcovereita: Suomigospel on synnyttänyt 1960-luvulta yllättävän paljon hienoja lauluja. Kolmesta jyväskyläläisestä musiikin ammattilaisesta muodostuva Gospel Covertajat on koostanut genren klassikoista ja tuntemattomammista helmistä levyn Voi sen sanoa toisinkin.
"Noidilla" ei koskaan liikaa puolustajia: Ruotsalainen kirjailija Jan Guillou analysoi reportaasikirjassaan Noitien asianajaja 1600-luvun Ruotsin noitavainoja.
Koti-ikävistä ikävin: Syksyn ensimmäinen kotimainen elokuva on Petri Kotwican esikoisohjaus Koti-ikävä.
Oikeanlainen kristillisyys: Oikeanlainen kristitty tietää, millaista on oikeanlainen kristillinen elämä. Vääränlaisesta rangaistaan.
Stimuloivaa ympäristötaidetta skutsissa: Keskuspuistossa on syyskuun loppuun asti laaja ympäristötaidenäyttely Skutsi. Satunnaisille kulkijoille se tarjoaa iloisia ja inspiroivia yllätyksiä. Näyttelyä itsekseen kiertävä saa suunnistaa löytääkseen 22 taiteilijan kaikki teokset.
Mannerheim-näyttely jatkuu Kansallismuseossa: Suomen kansallismuseossa on lokakuun 9. päivään saakka esillä kiertonäyttely Suomen marsalkasta C.G.E. Mannerheimista.
Hiirenvirna vai metsävirna?: Kasvien tunnistamiseen on julkaistu nyt erinomainen apuväline, kun reilut kymmenen vuotta vanha Suuri Pohjolan kasvio on uudistettu ja laajennettu.
Väkevä Usko Viitanen: Kesäkuussa kuollut oopperalaulaja Usko Viitanen oli liki 30 vuotta Suomen Kansallisoopperan ykkösbaritoni, jonka tulkinnat Verdin ja Puccinin suurista baritonirooleista ovat ainutlaatuinen osa suomalaisen oopperan historiaa.
Leipää sielulle ja vatsalle: Profiiliaan parhaillaan ansiokkaasti avartava Kustannus Oy Arkki (ent. Sley-Kirjat) on kääntänyt vankan ruotsalaisen kirjan Brödglädje. Taivaallista leipää -nimellä kirja tarjoaa peräti 200 leivontaohjetta.
Kansanedustaja ja nunna vaihtavat kirjeitä: Suvi-Anne Siimeksen ja Nunna Kristodulin kirjeenvaihdosta koottu Taivas alkaa maasta on uusin versio viime vuosina suosituksi tulleesta kirjatyypistä.
Pyhä verilinja ja naiseuden mysteerit: Elokuvan alussa Louvren taidemuseosta löytyy ammuttu mies.
Suuria tapahtumia ja henkilökohtaista historiaa: Ompelija Ida Digertin nimeä ei löydy historiankirjoista eikä hän ole jättänyt näkyvää jälkeä yleiseen muistitietoon.
Naisia elämän syrjässä: Daisy Sisters -kirjassa Henning Mankell kertoo kolmen sukupolven työläisnaisen tarinan ja siinä sivussa melkoisen määrän Ruotsin sodanjälkeisenvaurastumisen historiaa.
Elämää Aspergerin syndrooman kanssa: Aspergerin syndroomana tunnetusta autismin lajista on viime vuosina alettu puhua yhä enemmän.
Järkeviä neuvoja isoäidin malliin: Ole avoin uusille kokemuksille. Pidä sylissäsi lasta aina kun se on mahdollista.
Häätunnelmia, kommelluksia ja tyttöjen juttuja: Herkät, tunnelmallisiksi toonatut mustavalkovalokuvat ja kymmenien morsiamien kirjavat kokemukset ovat Leslie Bartonin ja Sheri Leigh Myersin Morsiamen päivä -kirjan kantavat ainekset.
Ikääntymisoppia lahden takaa: Ruotsalainen Patricia Tudor-Sandahl on pohdiskellut ihmisen ”kolmatta ikää” eli ikävuosia 50 ja 70 välillä.
Tyttö sodassa: Kyllikki Villa ehti olla kaksi ja puoli vuotta kenttälottana ennen kuin ehti täysikäiseksi. Nykyäitiä moinen hirvittää, nehän olivat ihan lapsia!
Perinteisillä huonekasveilla on pitkä historia: Ensimmäiset huonekasvit komistivat säätyläisten kamareja ja saleja jo 1800-luvun alkupuolella siirtyen niistä vuosisadan loppukymmenillä myös rahvaan mökkeihin.
Salaperäisesti soiva Vesper: Säveltäjä Jyrki Linjama (s. 1962) on tuonut toistuvasti julki huolensa siitä, että luterilainen kirkko on hukkaamassa vuosisataista kulttuuri- ja musiikkiperintöään.
Älä siin viuru: Hyvän mielen runoja murteella ja ilman
Pidä yllä hyvää asiaa: eShop on avannut World Vision -nettikaupan osoitteessa www.eshop.fi/worldvision, josta saa World Vision -t-paitoja. Malleja on aluksi kolme.
Sulje silmäsi ja lue...: Kolmen keskeisen kustantamon – Otavan, Tammen ja WSOY:n – cd-kirjavalikoima on tarjolla kustantajien uusilla yhteisillä nettisivuilla.
Sanat kuin musiikkia: Ujo siili (Katja Salminen) kyyristelee Kansallisteatterin Willensaunassa kivellä ja ihailee kuuta.
Miksi naiset aina rakastuvat sikoihin?: Sarjakuvataiteilija Juba Tuomola on siirtänyt hersyvät suosikkihahmonsa Viivin ja Wagnerin Kaupunginteatteriin.
Nostalgista naurua Karin seurassa 1: Professori, pilapiirtäjä Kari Suomalaista (1920–1999) voi luonnehtia herkäksi tunneihmiseksi.
Kylmä sota Helsingissä: Kylmä sota on ainoa vaihe, jolloin Suomi on houkutellut kuvauspaikkana suuria kansainvälisiä elokuvaproduktioita.
Hengellisiä harjoituksia sisäisen vapauden lisäämiseksi: Anthony de Mello, vuonna 1987 kuollut jesuiittapappi ja psykoterapeutti, on kirjoittanut monia pienimuotoisia kirjoja, joissa lyhyet tarinat näyttävät välähdyksenä ihmisen tyhmyyden, lyhytjänteisyyden ja oivallusten mahdollisen suunnan.
Tunnelmamaalaus, pohjoisen taiteen valtti: Jos maisemamaalaus ei kuulosta houkuttelevalta, voi olla aika tarkistaa mielipiteensä.
Raamattukylä hyppäsi Hesburgerin tarjottimelle: Salsahampurilaisen haukkaaminen jää kesken, kun katse osuu mainokseen Hesburgerin tarjottimella. ”Tervetuloa Vivamoon! Astu sisälle Raamattukylään”, kutsuu paperilehdykkä ranskalaisten alla.
Puheen valta on vakuuttavissa mielikuvissa: Nuori teologian tohtori, kirjailija, kouluttaja Juhana Torkki moittii suomalaisia kirjassaan Puhevalta (Otava 2006) huonoiksi puhujiksi. Suomalaiset referoivat, heiltä puuttuu vakuuttamisen taito ja retoriikan taju.
Sankaritar lankeaa jalon villin loveen: Valkoisen miehen irrationaalisia alemmuuden- ja ylemmyydentunteita yhdistelevä vieraan pelko jalostuu katutasolla rasistisiksi “ulkomaalaiset ulos, ne vievät naisemme!” -parahduksiksi.
Sensaatiolöytö napajäätiköllä: Dan Brownin uusin romaani Meteoriitti ilahduttaa, sillä nyt kirjan rakenne on tiiviimpi ja notkeammin etenevä kuin Da Vinci -koodissa tai Enkeleissä ja Demoneissa.
Täydellisen maailman utopia löytyy Suomusjärveltä: Kirkkoherra Peltomäki rakensi tunteja laskematta pienoismaailman, jossa asuu 603 ihmistä.
ARS-treffit 4 – Taide liikuttaa: Juttusarjassa ajankohtainen kuvataiteilija kohtaa ARS 06-näyttelyn teoksen. Sarjan neljäs taiteilija on Mary Jane Gregory.
Tarkasti ja syvälle: Viime vuonna Norjassa Hanne Örstavikin Pappi sai Suomen Finlandiaa vastaavan Brage-palkinnon.
Tehdäänkö työnhakijoista pellejä?: Espanjalaisen Jordi Galceranin Pudotuspeli (suomentanut Anu Partanen) on terävä ja herkullinen komedia.
Perinteitä suuhun: Kun pistämme pääsiäisenä lusikan pashaan, kaadamme kermaa mämmiin, valelemme uunissa paistuvaa pääsiäislammasta tai koristelemme pääsiäismunia, olemme perinteiden kantajia.
Sanna Kojo hiljentyy iskelmävirrassa: – Radion kuuntelijat vaistoavat juhlapyhän erikoislaatuisuuden. Silloin sopivaan kohtaan soitettu iskelmäkin voi suoda hetken hiljentymiselle, sanoo musiikkitoimittaja Sanna Kojo.
Pääsiäinen on juhlien juhla: Pääsiäinen on juhlien juhla, kirkkovuoden keskus ja kohokohta. Pääsiäisenä juhlitaan Kristuksen ylösnousemusta kuolleista.
Bysantin mystinen tuoksu: Kreikankielisen ortodoksisen maailman perinteinen laulutyyli on ikivanha bysanttilainen yksiääninen laulu.
Sävykkäitä virsitulkintoja klassisella kitaralla: Tapoja laskeutua hiljaisuuteen on monta. Yksi hyvä on rauhallisen musiikin kuuntelu.
Onni on hankala mahdollisuus: Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän Liian onnellisten ihmisten käsiohjelmassa annetaan elämänohjeita samaan tapaan kuin Ylen taannoisessa tv-mainoksessa.
Tarkasti ja syvälle: Viime vuonna Norjassa Hanne Örstavikin Pappi sai Suomen Finladiaa vastaavan Brage-palkinnon. Kirja on kirjoittajan tyylille uskollinen, ehkä jopa paras: huikean tiivis ja syvälle luotaava kirja nuoren naispapin elämästä ja uskon rippeistä.
Kuka murhasi Ivan Belovin?: Kun sota oli syyskuussa 1944 päättynyt, Suomi eli kapeassa raossa: rauhan ehtojen toteutumista valvoivat venäläiset, Porkkala oli sotilastukikohta, rikollisuus kasvoi, asuntopula oli ankara ja siviilielämään paluu kangerteli.
"Unelmointi pitää ihmisen hereillä": Ousmane Sembene on kansainvälisesti arvostetuimpia afrikkalaisohjaajia, jonka työstä heijastuu huoli afrikkalaisen elämän poliittisesta ja sosiaalisesta muutoksesta.
Rahaa ja rakkautta: Taloutta ja teologiaa, rahaa ja rakkautta tarjoavat taitavat lausujat Teatteri Avoimien ovien uudessa esityksessä Jokapäiväinen leipämme.
Aikakausia ja tarinoita kerroksittain: Leena Airikkalalla on mainio tapa saada tauluihinsa kerroksia.
Valkoista ja niin viileää: James Ivoryn ohjaamista elokuvista on totuttu löytämään parhaimmillaan tarkkaa ihmiskuvausta, pidäteltyjä tunteita sekä suuria ja syviä intohimoja pinnan alla. Ja vielä sivistyneesti.
ARS-treffit 3 – Kauheaa vai hauskaa?: Juttusarjassa ajankohtainen kuvataiteilija kohtaa ARS 06-näyttelyn teoksen. Sarjan kolmas taiteilija on taidemaalari Petra Innanen.
Pyhä Menas Galleria Mariassa: Ikonimaalauksen perinteet ovat kehittyneet parin vuosituhannen alueella Pohjois-Venäjältä Etiopiaan. Tarkasti määrätyistä lähtökohdista on usein päädytty varsin erilaisiin tulkintoihin.
Sotaretoriikkaa Ruukkijoella: Leena Landerin Käsky heittää mukavasti tuolillaan näytelmää seuraavan katsojan epämukavan monitulkintaiseen aikaan, vuoden 1918 kevääseen.
Lumousta ja ihmettelyä: Taidemuseo Tennispalatsin näyttelyn katseenvangitsijoita ovat Intian keskeisten jumalten festivaalialttarit.
Uskonpuhdistus balettitrikoissa: Martti Luther balettitrikoissa tanssimassa on hämmentävä ajatus.
Sorsastaja haastaa muutokseen: Pirkko Saision ja neljän tummaihoisen näyttelijän Sorsastaja panee tunteet liikkeelle, ja se on hyvä.
Mediatorilla esillä runsaasti Helsinki-kuvia: Suomen Akvarellitaiteen yhdistys r.y. järjestää toisen valtakunnallisen Minun Helsinkini -akvarellitaiteen näyttelyn Sanomatalon Mediatorilla 23.maaliskuuta – 9. huhtikuuta.
Uskonnonopettaja uudistaa kirkkoaan: Liisa Helimäki on kirjoittanut pienen kirjan Avainten valta.
Opus Dei kiehtoo ja kiihottaa tunteita: Uusimpaan kirkkohistoriaan erikoistuneen akatemiatutkija Mikko Ketolan kirja Opus Deistä on kiinnostavaa luettavaa.
Lentävästi, leivosten kera: Volante tarjoaa Mozart-elämyksen kaikille aisteille.
Harvinaista Mozart-herkkua: Sakramenttilitania ylistää ehtoollisen autuutta.
Pistaasipähkinöiden arvoitus: lähetysmusikaali salapoliiseille ja vähän muillekin: Lähetysmusikaalissa Pistaasipähkinöiden arvoitus joudutaan tekemisiin poliisinkin kanssa.
Vallankumous laulun voimalla: ”Kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat” nosti 1970-luvulla monen kuuntelijan rinnan kaarelle.
Pekka Kostiaisen pääsiäisoratorio ensi kertaa Helsingissä: Huikea Triduum Paschale yhdistää surun ja riemun.
Ihmeitä sattuu, jos niin haluaa nähdä: Reko Lundanin Kutsumattomia vieraita on vaikea katsoa muistamatta hänen kahta edellistä näytelmäänsä.
Elämän makua ja ihmisen asiaa Tarvaspäässä: Gallen-Kallelan museo kutsuu vuosittain nykytaiteilijoita Tarvaspään vieraiksi.
Suosikkiooppera Mozartin Taikahuilu ihastuttaa: Mozartin Taikahuilu, yksi oopperakirjallisuuden rakastetuimmista teoksista, aukeaa moneen suuntaan. Pintatasoltaan hellyttävä satuooppera avaa näkökulmia hyvän ja pahan sekä valon ja pimeyden väliseen taisteluun.
Rasisminvastainen seminaari Caisassa: – Koko elämäni olen yrittänyt yhdistää kaksi puolta itsessäni: arabialaisen ja ranskalaisen, islamin ja sekulaarin, ranskalais-algerialaisesta perheestä lähtöisin olevan islamtutkija Dounia Bouzar sanoo.
Hyväksyminen on muutoksen alku: Miten jaksaisi elämää, kun seuralaisena on jatkuva suru tai masennus?
Tunnetko omia reaktioitasi?: Elämästä tulee parempaa, jos reaktioitaan erilaisissa tilanteissa oppii tarkkailemaan ja ymmärtämään. Näin uskoo ruotsalainen psykiatri Åsa Nilsonne, joka kannustaa ihmisiä ”tietoisuustaitojen” harjaannuttamiseen.
Yksinäisyydestä yhteyteen: Lääkäri ja kirjailija Helinä Siikala kirjoittaa viisaita ihmisen tarpeesta yhteyteen ja hänen vaikeudestaan hyväksyä perusyksinäisyyttään.
Hysteeriset suorittajat lisäävät liikaa vauhtiaan: Saksalaisen René Polleschin käsikirjoittama satiiri Heidi Hoo ei ole enää täällä töissä on turbokapitalistisen systeemin tuottaman (työ)elämästä vieraantumisen manifesti kolmelle naiselle kirjoitettuna.
Nuorukaista niitetään kuin rikkaviljaa: 9. komppania on ensimmäinen sotaelokuva, jossa veljemme venäläiset tekevät tosissaan Afganistanin sodan surutyötä ja pesevät sen veristä pyykkiä. Elokuva onkin Itä-Suomen suunnassa kohonnut katsojatilastojen kärkeen.
Suomalainen Da Vinci -mysteeri on hauska: Marian koodi -sarjakuvakirja on esimerkki suomalaisesta Da Vinci -tyylisestä kirjallisuudesta.
Arvoitus ennen Da Vinci -koodia: Norjan TV2:n uutispäällikkö Tom Egeland kirjoitti arkeologiaan keskittyvän romaaninsa Ympyrän pää pari vuotta ennen kuin Dan Brown alkoi tehdä kirjamyyntihistoriaa omalla Da Vinci -koodillaan.
Kaisa Ranta laulaa Kallion kirkossa: Kirkko soikoon -festivaali esittelee Lappeenrannan laulukilpailun voittajan.
ARS-treffit 2: Aukkoja maalauksiin: Juttusarjassa ajankohtainen kuvataiteilija kohtaa ARS 06-näyttelyn teoksen. Sarjan toinen taiteilija on Raija Malka.
Venäjän uusrikkaat kerjäävät kadulla: Arto Halosen dokumenttielokuva Pavlovin koirat asettaa hyvän peilin elämyshakuisen ja juuriltaan heikon nykyihmisen eteen: Tätäkö me todella haluamme?
Miksi täti ei kuole jo?: Raila Leppäkosken ohjaama Morris Panychin näytelmä Täti ja minä nostaa esiin ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja: yksinäisyyden, yleisen välinpitämättömyyden ja meitä joka päivä lähestyvän kuoleman.
500 taiteilijan töitä Kaapelitehtaalla: Suomen suurin kuvataidetapahtuma eli Taidemaalariliiton teosvälitys järjestetään Lauttasaaren sillan kupeessa Kaapelitehtaalla 10.–19. maaliskuuta.
Mozartia ja Pekka Kostiaista Kirkko soikoon -festivaalilla: Tämän kevään Kirkko soikoon -festivaalilla kuullaan muun muassa Wolfgang Amadeus Mozartin kirkkomusiikkia säveltäjän nuoruusvuosilta ja meidän aikamme säveltäjän Pekka Kostiaisen suuri kirkkomusiikkiteos, pääsiäisoratorio Triduum Paschale.
Joutsenlampi Kaisaniemessä ja hevosia Kauppatorilla: Berndt Lagerstamin 1910-luvulla tekemässä maalauksessa Kansallisteatterin edessä on vielä joutsenlampi, johon vuonna 1902 valmistuneen teatterin valot heijastuvat. Lampi korvattiin seuraavalla vuosikymmenellä suorakulmaisella betonialtaalla.
Soli Deo Gloria: Kamariorkesteri kirkkomusiikin asialla: Johann Sebastian Bachilla oli tapana kirjoittaa teostensa loppuun Soli Deo Gloria – yksin Jumalalle kunnia.
Helsingissä tuulee nykyisin kovaa: Kolmosen ratikasta tuttu ihmisten kirjo on löytänyt väliaikaisen turvapaikan Ryhmäteatterista.
Perhelehti antamassa esimerkkiä perheväkivallalle?: Iske veitsi ihmiseen, näyttää Kodin Kuvalehti ehdottavan esittelemällä uuden Voodoo-veitsitelineen.
Mma Ramotswe saamassa fan clubin Suomeenkin: Ulkomaisen kirjan käännösoikeuksien hankkiminen menee yleensä niin, että kustantaja ostaa oikeudet jo käsikirjoitusvaiheessa.
Netissä avattu personoituva radio koekäyttöön: Tezoma Solutions Oy on avannut Internetissä toimivan personoituvan radioaseman koekäyttöön.
Vanhojenpäivän muistot museoon: Helsingin kaupunginmuseo kerää muistitietoa ja valokuvia vanhojenpäivän vietosta Helsingissä.
Suvaitsevaisuus Kirjamessujen teemaksi: Kirjamessujen tämänvuotinen teema on juuri nyt erinomaisen ajankohtainen Suvaitsevuus.
Virtuaaliapua opiskelijoiden sydänsuruihin: Nyyti ry. avasí ystävänpäivänä uuden nettiryhmän, jossa pyritään lisäämään omia elämänhallintataitoja.
Rakkaudesta selviää hengissä: Usein vasta jälkeen päin rakastumisen tunteen viilentyessä ja suhteen päättyessä ihminen alkaa kysellä: Mitä se oikein oli? Miksi juuri tämä ihminen? Miksi minä?
Rakkaus on monimutkainen juttu: Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila jatkavat tärkeää kulttuurintutkimuksen popularisointia tuhdilla Rakkauden atlaksellaan.
Mongolialaisia munkkeja paistamaan: Vieraana keittiössä -kirja on erilainen kokkauskirja. Sen avulla voi valmistaa kehitysmaiden arkiruokaa. Ohjeita on Mongoliasta, Afganistanista, Bangladeshista, Etiopiasta ja Tansaniasta.
ARS-treffit: Valintojen äärellä: ARS-treffit juttusarjassa ajankohtainen kuvataiteilija kohtaa ARS 06-näyttelyn teoksen. Sarjan aloittaa Jorma Puranen.
Marc Chagallin perintö: Taidemaalari Marc Chagallia pidetään 1900-luvun ristiriitaisena äänenä, joka valitsi taidemuodokseen aina sen, joka häntä kulloinkin eniten puhutteli.
Musiikki tulee tutuksi jo kohdussa: – Musiikki kuuluu kaikille ja kaikkialle, sanoo Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö. Hän kertoo, että musiikki tukee monella tavalla lapsen kehitystä.
Pursiainen tavoittelee vielä tuloillaan olevia totuuksia: Terho Pursiaisen kootut teologiset teokset on pontevalta nimeltään Summa, kuten katolisen kirkon suurimman teologin Tuomas Akvinolaisenkin pääteos.
Puistattavaa tosi-tv-viihdettä: KOM-teatterin Kalavale-näytelmän alaotsikkona on ironisesti kansalliseepos.
Vohveleita Marian ilmestyspäivänä: Ensi sunnuntaina 22.3. on Marian ilmestyspäivä. Ruotsissa Marian ilmestyspäivä on ollut myös nimeltään Vårfrudag eli Meidän rouvamme päivä.
Kirkko soikoon palauttaa mieleen Raamatun kertomukset: Perjantaina 20.3. alkavan Kirkko soikoon -festivaalin konsertit tuovat esiin Raamatun kertomuksia: israelilaisten paluun Egyptistä, laupiaan samarialaisen ja tuhlaajapojan tarinat ja niin edelleen.
Piirrettyjen taidetta, oivallusten ilotulitusta: Disneyn elokuvien taustalla on rikas kulttuurien kirjo.
Valikoitu sikermä mahtipontista gospelia: On ilmeisesti paljon ihmisiä, joiden kilvoituselämän kuvasto rakentuu yllättävänkin keskeisesti Radio Dein soittolistojen varaan.
Pipopäät ovat oikeassa: Lähtöjään jyväskyläläinen Puppa J (oik. Janne Siro) on jo kauan sitten vakiinnuttanut asemansa Suomi-reggaen keskeisenä suunnannäyttäjänä.
Levyllinen löyttymäistä veisuuta: Senegalissa nuoruutensa viettänyt Kari-Pekka Pöykkö on siitä harvinainen, että hän hallitsee afrikkalaisen double gamme -kitaransoittotyylin.
Saarnamies entisen uskon maisemissa: Mitä ihmiselle tapahtuu, kun hän menettää uskonsa?
Jumalan ruoska viuhuu Fredrikintorilla: Teatteri Takomolla on hankalan muotoinen ja pieni teatterisali, minimaalinen lavastus ja tekniikka sekä ilmeisesti myös pienten teattereiden epävarma budjetti. Silti siellä tehdään esityksiä, joita on suuri ilo katsoa.
Hiiri, joka ei pelännyt olla erilainen: Olipa kerran hiiriperhe, johon syntyi suurikorvainen hiirilapsi. Äiti antoi hänelle nimen Despero. Poika ei millään asettunut siihen muottiin, joka oli varattu oikeille hiirille.
Paastoaskel: Pääsiäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Asiaton oleskelu sallittu: Uskallatko astua sisään taidegalleriaan?
Harvinaisia tulppaaneja Sinebrychoffilla: Sinebrychoffin taidemuseon harvemmin avoinna olevassa keltaisessa salongissa avautuu ensi viikolla sanan mukaisesti tuore ja siksi vain vähän aikaa kestävä näyttely.
Slummilapsen kova koulu: En yhtään ihmettele, miksi Slummien miljonääri sai kahdeksan Oscariaan sekä kymmeniä muita voittoja. Elokuva on vaikuttava ja taitava kollaasi suurten rahojen unelmasta ja intialaisen slummilapsen uhanalaisesta elämästä.
Teatterin lumottu kosketus: Heini Tola on Teatteri Avoimien Ovien taiteellinen johtaja. Hänen vastuullaan on esitysten valinta: tänä vuonna muun muassa Yksityisiä keskusteluja ja Aino – tahdon tämän rakkauden.
Paastoaskel 3: Pääsisäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Ote lipsuu pahasti: Jättikokoiset ontot valkoiset kirjaimet pyörivät vinhasti Kansallisteatterin suurella näyttämöllä.
Holokausti ei jätä rauhaan: Valokuvaaja, elokuvaohjaaja ja kirjailija Rax Rinnekankaan romaani Kadonnut juutalaispoika on monikerroksinen kuvaus uskonnollisen identiteetin etsimisestä.
Soturienkelin seurakunta stadiin: Kun Sipoosta Helsinkiin liitetty alue ja Mellunkylän seurakunta löivät hynttyyt yhteen, oli tuloksena Mikaelin seurakunta. Siis enkeliseurakunta. Arkkienkeliseurakunta vieläpä.
Paastoaskel 2: Pääsisäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Pysähtynyt mieli lähtee liikkeelle: Valoa reliefi-ikkunan läpi, tumma hahmo pitsiviitan suojassa, nuoruuden kultainen polku ja tanssiva jumalatar.
Minun helvetissäni soi klassinen: Osallistuin läheiseni kutsumana varsin korkeatasoiseen klassisen musiikin kirkkokonserttiin. Kokemus oli ahdistava. Melodiat tuntuivat kaoottisilta, ja laulajan ääni sattui korviini. Hermostunut oloni syveni jopa lievän paniikin tasolle.
Elokuussa pimenee: Haluatko nähdä perhehelvetin, jossa loukkaukset lingotaan tarkasti ja kepeällä kädellä? Kiinnostaako ihmisen venyvä kestokyky, jolla hän luovii elämässään ja asettuu niukkaankin tarjolla olevaan tilaan?
Täällähän ei voi hengittää: Miksi diplomaatin vaimo jättää miehensä ja lapsensa ja lähtee toiseen maahan elämää etsimään? Mikä siinä tavallisessa elämässä niin tukehduttaa, että kirjailijan luomisvoima jähmettyy ja mielikuvitus makaa maassa?
Paastoaskel: Pääsiäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Rakas tytär on toista maata: Tyttären ja isän välinen suhde on syvä, joskus jopa niin syvä, että äiti on vaarassa jäädä sivuun. Suhde poikaan on toinen.
Sota jatkuu ihmismielessä: Kun sattuu oikein kamalia, ihmismieli on siitä kummallinen, että se usein häivyttää sietämättömiä asioita ja painaa niitä unohduksiin, jotta ihminen jaksaisi jatkaa elämäänsä.
Kaikki päättyy vielä kyyneliin: Monissa mafia-elokuvissa viehättää se, että toisin kuin tavanomaisessa poliisi jahtaa rosvoa -tarinassa, hyvä ja paha sekoittuvat, kun rikolliset saavat inhimilliset kasvot.
Miten kokki selviää?: Maidoton, laktoositon, vähälaktoosinen, vegaaninen ja gluteeniton...
Piirrä elävää mallia museossa: Suomen Taideyhdistyksen kaikille avoimet elävänmallin piirustusillat jatkuvat torstaina 19.2. Luonnontieteellisessä museossa, Pohjoisrautatienkatu 13.
Pois häpeä, pois syyllisyys: Elokuvaohjaaja Dome Karukoski kadehtii lestadiolaisen yhteisön rakkautta ja iloa.
Ryhmäteatteri osui napakymppiin: Martti Suosalo on yksinkertaisesti hurmaava, muuntautumiskykyinen ja uskomattoman taitava.
Taivaallinen nautinto antaa voimaa: Ateenasta kotoisin oleva, nykyään Helsingissä asuva, Kuvataideakatemiasta valmistunut kuvataiteilija Panagiotis Balomenos iskee näyttelyllään syvälle ihmismieleen.
Isän tyttö on ooppera meistä kaikista: Oopperat kertovat yleensä kuninkaista, prinsseistä tai muinaisista jumalista. Harvoin ne kertovat oman aikamme tavallisista ihmisistä, saati sitten suomalaisista.
Tutustu käsityön taitajiin: Kirjansitoja Jari Marttila valmistaa käsityönä ja pienteollisin konein tuotteita, jotka ovat yksilöllisiä ja kestäviä. Koviakin kolhuja kokenut kirja saa hänen käsissään uuden elämän.
Trilleri valiokunnassa: Ohjaaja Annika Grof valitsi esikoisdokumenttinsa aiheeksi politiikan tekemisen arkipäivän. Puolitoistatuntinen Liikkumavara seuraa asiakas- ja potilasmaksulain säätämistä keväällä 2008.
Harvey Milkin perintö on viesti toivosta: Kun Harvey Milk kuoli, 30 000 ihmistä vaelsi hiljaisena kynttiläkulkueena San Franciscon kaupungintalolle.
Sinun syliisi, Rhett!: Ensi sunnuntaina voi kotisohvalla kääriytyä vällyihin ja päästää tunteet valloilleen.
Obama löytää uskon ja toivon: Barack Obaman kirja Unelmia isältäni on poikkeuksellisen kiinnostava kirja nuoren miehen identiteetin etsinnästä.
Epäilyksellä on pitkä varjo: Harvinaista: kirjailija kirjoittaa palkitun näytelmän ja ohjaa siitä sitten elokuvan – vieläpä tiivistunnelmaisen ja napakan.
Sukat Suomen vauvoille: Marttaliitto täyttää 110 vuotta ja juhlii neulomalla sukat kaikille Suomessa vuonna 2009 syntyville vauvoille. Mukana juhlimassa on 90 vuotta täyttävä Suomen Kätilöliitto, joka huolehtii sukkien jakamisesta kaikissa synnytyssairaaloissa.
Tuntematon sotilas tulee kotisohvalle: Helmikuun 7. päivänä kello 21 jokainen television katsoja pääsee itse muodostamaan käsityksensä Kansallisteatterin keskustelua herättäneestä Tuntemattomasta sotilaasta.
Keskustatontti tulppaanin sipulista: Tulppaanit ja tee olivat aikanaan rahamiesten kiinnostuksen kohteita. Teen vuoksi nähtiin tarpeelliseksi sotiakin.
Kirkko soikoon -festivaali on suurten oratorioiden juhlaa: Kirkko soikoon -festivaali säväyttää maaliskuussa monumentaalisilla Georg Friedrich Händelin (1685–1759) oratorioilla.
Kauhukirjailija palasi katolisuuteen: Vampyyrifiktion esiäiti, yhdysvaltalainen kirjailija Anne Rice sanoitti paluunsa lapsuutensa hengelliseen kotiin, roomalaiskatoliseen kirkkoon.
Suomi ostaa ja lukee: Vaikka lamasta puhutaan, kirjakauppaväki voinee katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Neljännen kerran toteutettu Suomi lukee -tutkimus kertoo, että kirjojen kappalemääräinen myynti on kasvanut 10 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana.
Luokka on kokonainen maailma: Cannesissa viime vuonna Kultaisen Palmun voittanut Laurent Cantet’n elokuva Luokka saattaa meillä hyvinkin kiinnostaa opettajia ja teini-ikäisten lasten vanhempia, miksei muitakin.
Katso häntä hellästi ja näe: Maailman ihanin tyttö -projekti on ollut Miina Savolaisen pitkäjänteisen työn tulos, joka kirjan kansiin päädyttyään liikuttaa ja ilahduttaa. Tämä taidekirja ei ole mikään kertakatsomisen juttu.
Niin hallitusti kuolemasta: Jos joku alkaa puhua kuolemasta konkreettisesti tai peräti suunnitella hautajaisiaan, seuraa siitä helposti hiljaisuutta, viistoja katseita ja vaivautuneita ilmeitä.
Rehtorin linja: Aino Marjatta Kontulan kolmas koulumaailmaa käsittelevä kirja Herra rehtori kuvaa suomalaisen peruskoulun synnytystuskia rehtorin näkökulmasta.
Hiljaisuuden vastustamaton houkutus: Espoon karmeliittasisaret päästivät ensimmäistä kertaa kuvausryhmän kotiinsa. Syntyi vaikuttava dokumentti rukoukselle omistetusta elämästä, Satu Väätäisen ohjaama elokuva Yksin Jumala.
Vapaaehtoistyöntekijän päiväkirja: Loppuvuoden kiinnostavimpiin blogeihin eli verkkopäiväkirjoihin kuului kolmen keski-ikäisen naisen blogi Perusta, jonne he matkustivat syksyllä vapaaehtoistyöhön.
Ystävyyttä piikkilanka-aidan läpi: Äkkinäinen voisi luulla, että toinen maailmansota on jo loppuun kuvattu ja kirjoitettu. Poika raidallisessa pyjamassa -elokuva osoittaa, että yhä löytyy näkökulmia, jotka nostavat yhden erillisen tarinan irti ajastaan ja tekevät siitä tavallaan ajattoman.
Radion parhaat: Kirjoista ja kirjailijoista moniäänisesti.
Jaakon tien houkutus: Martti Issakainen liittyy kirjallaan Jaakon tiellä niiden pyhiinvaeltajien joukkoon, jotka ovat raportoineet muillekin kokemastaan. Issakainen kulki kahden ystävänsä kanssa koko Santiagon pitkän pyhiinvaellustien ja piti matkasta päiväkirjaa.
Upottavien tunteiden tiedettä: Pia Tikan tuore väitös tutkii katsojan ja elokuvan välistä tunnekenttää.
W parantaa maailmaa: Oliver Stonen elokuva W on tarina kunniakkaasta presidentti-isästä George H. W. Bushista ja hulttiopojasta George W. Bushista, joka renttuvaiheen jälkeen päätyy Valkoiseen taloon toteuttamaan Jumalan antamaa tehtävää mahtavan valtakunnan presidenttinä.
Mihin poika katosi?: Vuonna 1928 nuori yksinhuoltajaäiti Christine Collins lähti lauantaina töihin yllättävän sairastapauksen vuoksi ja jätti kotiin 9-vuotiaan poikansa Walterin. Kun äiti illalla palasi, poika oli kadonnut.
Paavin paksu kirja Jeesuksesta: Paavi Benedictus XVI:n eli Joseph Ratzingerin julkisuuskuvaa on ainakin Suomessa leimannut Eurooppa-keskeinen lukutoukkamaisuus.
Minun fundamentalistinen vuoteni: Uskonnosta aikaisemmin innostumaton yhdysvaltalainen toimittaja A. J. Jacobs päätti ottaa todesta isiensä juutalaisen uskonnon.
Elämänkokemusta ja lavakarismaa: Tänä syksynä nähtiin kaksi tärkeää tanssiteosta, joissa ikäihmiset olivat pääosassa. Seitsemän- kahdeksankymppisiltä syntyi jälkeä, joka liikutti katsojia sydänjuuria myöten.
Uskoa etsimässä tv:ssä: Lilli Riihiranta etsii elämäänsä syvempää sisältöä neliosaisessa tv-sarjassa Mitä uskoa?
Jouluvalot 4: Joulun valot alkavat jo näkyä. Mieli avartuu ja askel kevenee, jos juhlaan valmistautuu huolella. On myös hyvä muistaa juhlan ydin: Jumala on meidän kanssamme.
Paavin neljä kattausta ja muita herkkuja: Kun Kaari Utrio kirjoittaa romaanejaan, hänellä on kotikeittiössä erinomainen tuki.
Moniulotteinen elämäkerta Mika Waltarista: Panu Rajala on tehnyt valtavan työn urakoituaan Mika Waltarista järkälemäisen elämäkerran.
Lohtua joulusta ahdistuville: Kuulutko niihin, joissa jo joulu-sanakin saa aikaan inhonväristyksiä? Tässä tapauksessa sinun kannattaa lukea brittiläisen Daniel BlythenVihaan joulua, manifesti jouluhömpötystä vastaan.
Tuulen viemää Australiassa: Kunnon vanhanaikaiselta elokuvalta on tapana odottaa laveaa tarinaa, suuria tunteita, samastumisen herättäviä henkilöitä, maisemia, jotka saavat toivomaan lentotaitoa, ja tunteiden liikahduksia omassa sisimmässä.
Tapaus tohtori Glas: ”Minut elämä sivuutti”, toteaa tohtori Glas Hjalmar Söderbergin (1869–1941) romaaniin rakentuvan näytelmän lopussa. Sitä ennen olemme saaneet kuulla tohtorin kertomana, miten kaikki tapahtui.
Väärää tietoa kunniamerkeistä: Kirkko ja kaupunki -lehdessä 3.12. julkaistussa jutussa Tunnetko isoisän kunniamerkit? väitettiin, että luterilaisella kirkolla ei ole omaa kunniamerkkijärjestelmää. Tieto on virheellinen. Kirkolliskokous perusti vuonna 2005 kaksi kunniamerkkiä.
Kostoa ja kirousta Kansallisoopperassa: Bingo! Kansallisoopperan edelliset ensi-iltaproduktiot, Leharin Iloinen leski ja Weberin Paholaisenpalkka-ampuja, eivät kunnialla ylittäneet kansallisen oopperanäyttömme taiteellista rimaa, mutta Verdin ikisuosikki, Rigoletto, ponkaisi yli komeasti.
Lukemisen sietämätön nautinto: Muistan, että lehdissä keskusteltiin 1960-luvulla siitä, mitä vahinkoa koululaiselle voi olla liiasta lukemisesta. Ensin läksyt, sitten kirja. Huoli tuntuu nyt ylellisyysongelmalta.
Pienoisesseitä parhaista elokuvista: Menisi lähes kolme vuotta – elokuva päivässä – ennen kuin Steven Jay Schneiderin päätoimittaman kirjan 1001 valioelokuvaa olisi katsottu. Melkoinen urakka, kun huonompaakin menee välillä.
Nauru sodalle juuttuu välillä kurkkuun: Voiko sodalle nauraa? Entä saako koko älyttömyyden pistää farssiksi? Nähtävästi voi ja saa, kun sen oikein osaa.
Melkein maailma kielellä: Keittokirja on melkein kuin runokirja: voit syventyä rennosti pieneen osaan kerrallaan, jos aikaa on niukasti.
Kolme näkökulmaa Venäjään: On mielenkiintoista ketjuttaa luettavaksi kolme ajallisesti toisiaan seuraavaa kirjaa samasta maasta. Kolme näkökulmaa Venäjään, vaikkakaan ei tietysti koko totuus maasta ja sen asukkaista.
Punamullan lyhyt historia: Punamullaksi kutsutaan useita punaisia rautaoksidivärejä. Tällaisilla väreillä jo kivikauden ihmiset piirtelivät kalliomaalauksiaan ja etruskit tekivät seinämaalauksiaan.
Löytyykö Impivaaraa enää mistään?: Maanantaiaamuna kerrottiin, että pian valmistuvan hyvinvointitutkimuksen mukaan pääkaupunkiseutulaiset ovat tyytyväisempiä kuin eurooppalaiset keskimäärin.
Enkeleitä Mariankadulla: Maarit Lassilan enkeliveistoksen aihe on tuttuakin tutumpi. Vuonna 2006 Hugo Simbergin maalaus Haavoittunut enkeli voitti Ateneumin äänestyksen Maamme-taulusta.
Jouluvalot 2: Joulun valot alkavat jo näkyä. Mieli avartuu ja askel kevenee, jos juhlaan valmistautuu huolella. On myös hyvä muistaa juhlan ydin: Jumala on meidän kanssamme.
Intohimoista työntekoa: Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on noudattanut jokseenkin samaa kaavaa aina vuodesta 1925 lähtien, vaikka tarjoilu ja musiikkiohjelma ovatkin muuttuneet.
Tunnetko isoisän kunniamerkit?: Pian Itsenäisyyspäivänä julkistetaan taas uusien valtiollisten kunniamerkkien saajat.
Miksi me nauramme Paavolle?: On mielenkiintoista peilata Paavo 1,5 -näytelmää Suomen nykytilanteeseen. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät puolisot ovat saamassa oikeuden perheen sisäiseen adoptioon. Halutaan turvata lapsen etu.
Viidan varjossa: Lauri Viita oli väkivahva mies, jonka varjossa ei aina ollut helppo hengittää.
Luukun takana on entisajan jouluidylli: Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut historiallisen joulukalenterin, joka kertoo helsinkiläiskodin jouluvalmisteluista 1860-luvun alussa.
Jouluvalot 1: Joulun valot alkavat jo näkyä. Mieli avartuu ja askel kevenee, jos juhlaan valmistautuu huolella. On myös hyvä muistaa juhlan ydin: Jumala on meidän kanssamme.
The Priests laulaa upeita klassikoita: Kun kuuntelee kolmen irlantilaisen papin vaivattomia äänikaaria debyyttilevyllä The Priests, ymmärtää oitis, ettei ensi jouluna tule ikävä Petteri punakuonoa tai muita rallatuksia.
Burmasta Berliiniin: Voiko kuvalla ilmaista musiikkia, halua, mielenrauhaa, yksinäisyyttä ja kaipausta? Sarjakuvassa voi, mikä on pitkän proosan ystävälle iloinen yllätys.
Sanatonta hellyyttä: Kansallisteatterin Omapohja-näyttämön Harmin paikka on pieni, mielelle hyvää tekevä näytelmä. Opiskelijatyttö on tullut jouluksi mumminsa luo kylään.
Madonnan muodikas kabbala: Ensimmäinen merkki Madonnan uudesta uskosta saatiin kymmenen vuotta sitten.
Myyrä jää maahan, petos paljastamatta: "Minä olen vaiennut aikakauden tärkeimmästä moraalisesta kysymyksestä. Montako miljoonaa saa tappaa sillä tekosyyllä, että ilmoittaa pyrkivänsä maanpäälliseen taivaaseen?
Sivellin-palkinto Anita Kuusiselle: Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelija Anita Kuusinen on saanut Diakonian tutkimusseuran (DTS) Sivellin-palkinnon opinnäytetyöstään Ekspressiivisen taideterapian menetelmät seurakunnan sururyhmässä.
Tiskillä tohtoreiden seurassa: Radion parhaat
Kaurismäkeläinen joulusaarna: Mika Kaurismäen tragikoomisessa elokuvassa Kolme viisasta miestä nuoruudenystävät Matti, Erkki ja Rauno tapaavat sattumoisin jouluaattona ja päättävät vetää karaokebaarissa kännit.
Neljännen vaimon taistelu: Amina on romaani nuoresta, rikkaasta ja kauniista nigerialaisesta naisesta, joka havahtuu huomaamaan köyhien naisten kärsimykset kotikaupungissaan.
Vapaaksi ahdistuksesta: Emma Juslin voitti kirjallaan Frida ja Frida Yle FST:n vuoden 2007 kirjallisuuspalkinnon – tänä vuonnahan sen sai Rober Åsbacka kirjallaan Urkujenrakentaja.
Isä ei unohdu kuoltuaankaan: Minua ei omista kukaan on historian tohtori ja toimittaja Åsa Linderborgin kirja isästään metallitehtaan karkaisija Leif Anderssonista.
Heikkilän kuvat kunnioittavat ihmistä: Kasvot kääntyvät kohti tai ulos kuvasta, jonnekin aikaan ja tilaan kaukana täältä. Ihosta ja ryhdistä näkee, että elämisen taakka on painanut. Huoneet ovat miltei tyhjiä, katot mustuneita. Muistoilla on tilaa liikkua.
@: Tiedätkö, mistä nykyajan arkeen kuuluva merkki @ eli miukumauku tai kissanhäntä on peräisin?
Hyvä Boktid: FST:n kirjallisuusohjelma Boktid (Kirjakausi) on kirjojen ja lukemisen ystävälle todellista hermolepoa.
Eetu, 10, tahtoisi teatteriin: Niillä vanhemmilla ei ole helppoa, joilla on 9–13-vuotias lapsi – olkoon nyt vaikka Eetu.
Mannerheim muistoissamme: Itsenäisyyspäivän perinteisiin tunnelmiin voi virittäytyä ruotsalaisen Hans Barnekowin kahden dvd:n Mannerheim-dokumentin seurassa.
Hauska sitouttaa antamaan: – Nenäpäivän tarkoituksena on synnyttää kansanliike kehitysyhteistyön puolesta viihteen ja hulluttelun keinoin. Hauska sitouttaa enemmän kuin syyllistyminen, sanoo Nenäpäivän kampanjaa koordinoiva Riikka Kämppi.
Rakkaus voittaa rahan mennen tullen: Kari Narsin Raha ja onni on tärkeä ja yllättävä kirja. Nars on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori sekä valtiotieteiden lisensiaatti, ja hän teki aikanaan komean uran pankkimaailmassa.
Hyväksy toinen – ja itsesi myös: ”Elämä ei koskaan ulotu kauemmas kuin lähellämme olevien aivan konkreettisten ihmisten rakastaminen: lasten, perheen, ystävien”, kirjoittaa uskontopsykologian professori Owe Wikström kirjassaan Hyvyys ja myötätunto.
Valmis elämä järkkyy onnellisesti: Kulttuuritoimittaja J.P. Pulkkisen avioeroromaani Kaikki onnelliset perheet on miellyttävä yllätys.
”Rakastan sinua, mutta…”: Avioliittoterapeutti Andrew G. Marshall työskentelee Ison-Britannian suurimman perheneuvontajärjestön palveluksessa.
Apu anoreksiaan löytyi Ruotsista: Katarina Käcko sairastui 11-vuotiaana ensimmäisen kerran anoreksiaan ja toipui varsin nopeasti.
Haparoivaa onnen etsimistä: Onnen etsimisessä ei kannata mennä liian pitkälle. Siinä voi käydä köpelösti, kuten Petri Tammisen Mitä onni on -kirjan päähenkilölle.
Rafael Wardin taiteen kuusi vuosikymmentä: Ihminen – maisema – valo.
Yksityisalue kutsuu: Marja Kuparisen Yksityisalue on kiehtova ja moniulotteinen kirja. Ensisilmäyksellä se näyttää runo- tai aforismikirjalta.
Niitä hetkiä ei unohda koskaan: Mitä ihminen näkee ja muistaa? Mikä tekee muistetuista hetkistä ”ikuisia”?
Syvimmästä loukkauksesta nousee rakkaus: Kansallisteatterin pienin näyttämö, naapuritalossa Itäisellä teatterikujalla sijaitseva Omapohja, osaa yllättää.
Kotimaan Suola on tervetullut aikakauskirja: Kirkollisen lehdistön dinosaurus Kotimaa on julkaissut normaalin viikkolehtensä kylkeen uuden teemaliitteen Suola.
Normaali käytäntö vai muutama nyrjähtänyt sotilas?: Amerikkalaisen Errol Morrisin dokumenttielokuvaa Standard Operating Procedure ei tarvitse kauan katsoa, kun se jo vangitsee tiukasti penkkiin.
Kuorolaulun kuivaharjoittelua: Yle Teemalla on menossa ohjelmasarja Kuoroon!, jossa kerrotaan viime keväänä kootun Teemalaulajat -kuoron vaiheista.
Murhaaminen on rankkaa puuhaa: William Skakespearen tragedia Macbeth on huikea tarina vallan turmiollisuudesta. Se perustuu 1000-luvulla eläneen Skotlannin kuninkaan Macbethin vaiheisiin olematta kuitenkaan tarkka historian toisinto.
Tauno Palo on juhlat ansainnut: Kun Tauno Palon syntymän 100-vuotisjuhlaa vietetään Kansallisteatterissa ja kuullaan Jukka-Pekka Palon laulavan isänsä laulua Yökohokit keskellä viljaa, tunteet heräävät.
Virsillä voittoon: Vuoden kristillinen kirja on Tauno Väinölän Virsikirjamme virret (Kirjapaja 2008). Tänä vuonna kirjan valitsi kansanedustaja, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Hyvä kuolema kestää koko elämän: Vanhassa sananlaskussa piileskelee syvä totuus, mutta kuka sitä jaksaisi joka päivä mielessä pitää. Kun on luovuttava rakkaasta ystävästä tai koko omasta elämästä, olennainen kirkastuu.
Yksinäisen miehen matka: ”En minä, vaan Jumala minussa.” Dag Hammarskjöld löysi yhteyden kaikkeen, mikä elää. Mutta hintana oli yksinäisyys.
Pappa Bach hurmaa lapset pelkällä musiikilla: Johann Sebastian Bachin musiikki on minulle – kuten monelle muullekin musiikinrakastajalle – ylitse kaiken muun.
Kirjallisuusklubi torjuu apatiaa: Proosaklubi Prosak tuo Suomeen Keski-Euroopassa elinvoimaisen tradition lukea ääneen proosakirjallisuutta.
Parisuhteen vuodenajat: – Mutta minähän olen tässä, inttää Katariina, 41, Oskarille, 44. Oskari kaipaa hellyyttä, eikä tunne saavansa sitä määrätietoiselta vaimoltaan. Kyllikki, 72, ja Sakari, 75, ovat jo nähneet maailmaa pidempään.
Ingrid Betancourt palkitaan Vuoden naisena: Vuoden nainen 2008 -palkinto luovutetaan 26.10. New Yorkissa kolumbialais-ranskalaiselle poliitikolle Ingrid Betancourtille, 46.
Samuli Edelmannin virsikiertue käynnistyy Kallion kirkosta: Samuli Edelmannin virsikiertue käynnistyy keskiviikkona 22. lokakuuta Kallion kirkosta Helsingistä. Kello 19 alkavassa konsertissa kuullaan virsiä sekä Edelmannin ensimmäiseltä että lokakuun alussa julkaistulta uudelta Virsiä 2-levyltä.
Satavuotias punapää hurmaa yhä: Kirjasarjan Vihervaaran Anna eli elämän, jota hänen luojansa ei koskaan saanut.
Ääni kirjastolle!: Suomen kirjastoseura kampanjoi kuntavaalien alla kirjastojen puolesta. Ehdokkaiden on hyvä muistaa, että yleisillä kirjastoilla oli vuonna 2007 yli 57 miljoonaa käyttökertaa. Se merkitsee asukasta kohden 11 käyntiä ja 19 lainausta vuodessa.
Kuustonen, Perko ja profeetta: Libanonilainen Kahlil Gibran (1883–1931) tunnetaan kirjailijana, kuvataiteilijana ja mystikkona.
Tv-sarjassa kurkistetaan tulevaisuuden arkeen: Moni miettii, miten ilmastonmuutos vaikuttaa elämään tulevaisuudessa. Nyt TV2:n Asiaohjelmat on tarttunut aiheeseen ja tuottanut kahdeksanosaisen faktaa ja fiktiota yhdistelevän sarjan Suomi vuonna 2030.
Falcones vie 1300-luvun Barcelonaan: Barcelonan Santa Maria del Marin kirkon oveen on kuvattu kaksi kiveä kantavaa työläistä. Sataman vaatimattomimmat työläiset, bastaixit, kantoivat laivojen lastin veneistä maihin ja maista veneisiin.
Harava käteen ja mieli lepoon: Pihojen pakollinen syysoperaatio kannattaa ottaa hyödyn kannalta. Haravoidessa keho saa kokonaisvaltaista liikuntaa ja mieli meditatiivista lepoa.
Selätä sinfonia: Eurooppalainen klassinen musiikki kärvistelee henkitoreissaan amerikkalaisen populaari- ja viihdekulttuurin puristuksessa. Klassisen musiikin brändi on huono, sillä se mielletään korkeakulttuuriksi, jolla on tässä yhteiskunnassa vieläkin huonompi brändi.
Karmeat kutsut vuonna 29 jKr.: Kaksi viikkoa sitten New Yorkin Metropolitan-oopperassa sai uusintaensi-illan Richard Straussin ooppera Salome. Kulttuuriarvioissa ylistettiin Karita Mattilan ja Juha Uusitalon suorituksia.
Susi ja ihminen kohtaamispaikalla: Kerstin Ekman, joka on Ruotsin ihailluimpia kirjailijoita, on tehnyt käsikirjoituksen Daniel Alfredsonin elokuvaan Susi.
Matkalla elämään: Elämä pitäisi löytyä, vaikka sitten Afrikasta, mutta joka tapauksessa oman tavallisen, nuutuneen ja estyneen elämän ulkopuolelta. Juha Kukkosen näytelmässä Matkalla Afrikkaan irrotellaan elämän jahdissa niin, että hiki ja sylki roiskuvat.
Miestenlehtiä, olkaa hyvä: Aikakauslehtihyllyille yrittää jatkuvasti uusia tulokkaita. Tänä vuonna Suomessakin on perustettu jo 21 uutta aikakauslehteä.
Isää etsimässä Korvatunturilla: Tänä jouluna lapsia elokuviin vietäessä ei tarvitse tyytyä vain amerikkalaiseen tarjontaan, sillä ensi-iltaan tulee ensimmäinen Suomessa tuotettu pitkä animaatioelokuva.
Kun vähän on kaikki: Alussa on uhma – ja kun sen osaa, mielen elävään maisemaan ei tarvita kuin tyhjä näyttämö ja vaneripermannolle punaiset tulitikkulaatikot taloiksi.
Selviämisen hinta: Maria Peuran Vedenaliset on yhtä aikaa outo ja mielenkiintoinen selviämistarina: Kalastajavanhempien parissa eristyksissä ja kovan komennon alla saaressa kasvanut Mirja kohtaa kokemattomana kaupungin ja yksin pärjäämisen vaikeudet.
Arkkikonnaa etsimässä: Supersize me -elokuvalla katsojia hauskuttanut ja yhdysvaltalaista pikaruokateollisuutta korventanut Morgan Spurlock on ottanut uuden haasteen.
Rock – unelma rajattomasta vapaudesta: Rock on rajoittavat kahleet räjäyttävää elämänvoimaa, jota kuolemanvietti varjostaa.
Helmenkalastaja ja hengen parantava voima: Ervi Sirén on yksi suomalaisen nykytanssin kantaäideistä. Vuosikymmenien mittaan hän on tehnyt tanssin kentällä jo useamman täyskäännöksen.
Big Brother -talo neljännen kerran: On tullut taas se aika vuodesta, jolloin parhaimmillaan puolisen miljoonaa silmäparia tapittaa televisiota joka ilta kello kymmenestä yhteentoista.
Kun unohdettu haluaa nimen: Eläintarhan huvila numero 9, jota Aulis Junesta on patistettu remontoimaan, oli aikoinaan kehitysvammaisten lasten hoitolaitos. Diakonissalaitos osti talon vuonna 1929, josta Rinnekoti muutti Pohjois-Espooseen 1960-luvun lopussa.
Tex Willer täyttää 60 vuotta: Texin maailmassa valkoisten vainoamilla intiaaneillakin on mahdollisuus, eikä armon merkkiä sovi evätä keneltäkään.
Nyt saa kaikki romahtaa: ”Minä arvelin että minulla oli ehkä lupa kokea rakkauden ilo kerran elämässäni”, sanoo uskoton papinrouva Anna Yksityisiä keskusteluja -näytelmässä.
Mies tahtoo kirjoittaa: Ensi-iltaan perjantaina tulevan Päätalo-elokuvan suomalainen mies on vaikuttava olento:
Ihmeitä tekeviä äitejä: Jumalanäidin ikonit kuuluvat ortodoksiseen perinteeseen. Niiden uskotaan tekevän ihmeitä.
Ympäristösaarnaaja elää kuten opettaa: Alussa oli perhe: isä, äiti ja kaksi lasta. Tavallista elämää espoolaisessa lähiössä, lapset autolla kouluun ja vanhemmat siitä töihin. Viikonloppuna veneellä mökkisaareen.
Olenko minä aisankannattaja?: Othello on tutun tuskan vietävänä: Onko vaimo pettänyt ja nauraako salaa miehelle, joka ei mitään aavista?
Kuoleman vallassa: Voiko paremman maailman synnyttää poistamalla pahan tai kelvottoman ihmisaineksen?
Ihmisiä suuren taivaan alla: Ensin valkokankaalla näkyy linnunrata. Se näkyy kauan ja kiirettä pitämättä. Vain kaskaiden siritys, lintujen ja eläinten äänet halkovat yön hiljaisuutta.
Tanssia pienille varpaille: Kukuluku on vauvoille ja vauvojen perheille tehty tanssiesitys, joka pohjaa liikkeeseen, rytmiin, väreihin ja ääniin.
Naispappeuden vastustajien kootut herjaukset: Tuoreehko pro gradu paljastaa, että naispappeuden vastustajien mielestä naisten tulee olla kaikessa miesten alamaisia.
Martti Siiralan mielestä normalisoitunut hulluus sairastuttaa: Psykiatri ja psykoanalyytikko Martti Siiralaa on nimitetty psykiatrian toisinajattelijaksi.
Pienestäkin ikkunasta näkyy pitkälle: On mukavaa olla avoin, yhteistyökykyinen, fiksu ja asiat asioina ottava ihminen. Kun oma lapsi joutuu tappeluun, fiksut vanhemmat selvittävät kiihtymättä tilanteen ja tarvittaessa tekevät yhteistyötä tappelun toisen osapuolen vanhempien kanssa.
Sateen, tuulen ja maisemassa liikkumisen kauneudesta: Japanilaista puupiirrostaidetta Helsingissä.
Ruumiin ja hengen vietävänä: ”Taiteilijat ovat sijaisia, joiden ruumiiden ja sielujen intiimeimmät salaisuudet asetetaan näytteille, ja se auttaa niitä, joiden on elettävä vaatetettuna.”
Pieni moskeija preerialla ja muita tärppejä: Tänä syksynä televisiossa pyörii useampikin sarja, joissa päähenkilö on pappi, imaami tai muuten vaan uskon asioiden kanssa tekemisissä oleva henkilö.
Bartillatin esikoiselokuvassa on yritystä: Laurent de Bartillatin esikoiselokuva Maalaukseen kadonnut nainen (2007) on erikoinen kokemus.
Rakkaus kaiken voittaa: Muistissa on vielä Alfred Hitchcockin Rebecca-elokuvan (1940) alku: palaneen Manderleyn kartanon rauniot ja sumu, joka peitti kaiken menneen kärsimyksen ja syyllisyyden.
Pahalla on monet kasvot: Anna Jansson sanoi Anna-lehdessä (2006), että hänellä ja hänen kirjojensa päähenkilöllä poliisi Maria Wernillä on samantapainen näkemys elämästä: molemmat ovat kiinnostuneita ihmisistä ja haluavat uskoa heistä hyvää.
Tsasouna syntyi ikävästä: Ensi sunnuntaina TV1:ssä esitettävä Taipaleen tsasouna on dokumentti perinteisen karjalaisen rukoushuoneen rakentamisesta Pielaveden Taipaleen kylään.
Kerrassaan mainio runokirja: Tuula Korolainen ja Riitta Tulosto ovat koonneet mainion runokirjan ikääntymisestä ja vanhenemisesta.
”Tulkoon valkeus!” – ja oranssi tuli: – Minullapa on koko maailmankaikkeus salarakkaana!, paljastaa Esko Valtaoja. Hän halajaa keskustella Suurista kysymyksistä.
Turvallinen maailma?: Suomen valokuvataiteen museossa on 14.9. saakka esillä suomalaisten ja perulaisten koululaisten valokuvia ja ajatuksia pelon ja turvan tunteista.
Pekingissä kilpaili 12 Jeesusta: Vieläkö muistatte yleisurheilun MM-kisat Stuttgartissa 1993? Silloin Valentin Kononen hävisi 50 kilometrin kävelyssä niukasti espanjalaiselle Jesús Ángel Garcíalle. Kaksi vuotta myöhemmin Göteborgissa Kononen otti kultaa ja García oli viides.
Nautinnollista luettavaa: Jotkut ovat väittäneet, että nuoret eivät lue tarpeeksi. Tämä ei ole totta. Kyllä he lukevat, paljonkin. Sähköposteja, tekstiviestejä… ja Cosmopolitania.
Fannyn askeleet kuuluvat yhä
Ihmisiä vanhan maailman reunalla: Kevät 1918. Punaiset ovat hävinneet taistelunsa, ja kenttätuomioistuimet tekevät selvää syytetyistä. Pikaoikeudenkäyntien tulos on usein kuolema, tuhansia ammutaan.
Metallimessun ystäville pakollinen hankinta: Metallimessu on luterilaisen jumalanpalveluselämän ehkä huomiota herättänein ilmiö viime vuosina. Ensimmäistä Metallimessua vietettiin kesäkuun lopussa 2006 Temppeliaukion kirkossa.
Onnekas sattuma johti unelmatyöhön: – Ihana harrastus, josta jopa maksetaan palkkaa, kuvaa Nuoren Voiman Liiton uusi toiminnanjohtaja Laura Serkosalo työtään.
Baghin Helsinki on lumoavan monikasvoinen: Helsingin juhlaviikot kahdella ilmaisesityksellä avannut Peter von Baghin dokumenttielokuva Helsinki, ikuisesti on runollisen kaunis, monikerroksinen ja nostalginen matka ajassa, tilassa ja tunteissa.
Oopperaan Senaatintorille: Lännen tyttö -oopperan esitys välitetään perjantaina 29.8. Kansallisoopperasta Senaatintorille pystytettävälle jättinäytölle. Samaan aikaan se nähdään ilmaiseksi myös Jyväskylässä ja Rovaniemellä.
Miekka nousee Jumalan nimeen: – Jumala suojelee uskossaan vahvaa, rohkaisee temppeliritari Arn ruotsalaisia, kun folkungien ja sverkereiden joukot ovat lähdössä taisteluun. Mukana hääräävät myös tanskalaiset ja norjalaiset.
Opastettu taidekierros Kivinokassa: Kivinokan ulkoilualueella järjestettävä kuudes ympäristötaidenäyttely jatkuu syyskuun 28. päivään saakka. Ilmaisen näyttelyn jäljellä olevat opastuskierrokset ovat ensi lauantaina 23.8. ja sunnuntaina 28.9. kello 14.
Jouni Hynynen laulaa raskaasti raskaista asioista: Lappeenrantalaisen metalliyhtyeen laulaja-kitaristi kuuluu kirkkoon, koska ”joku roti pitää elämässä olla”. Yhtyeen lauluteksteissä otetaan kriittisesti kantaa uskonasioihinkin.
Tummien varjojen kirjailija: Venäläinen kirjallisuus on syntynyt tiiviissä vuorovaikutuksessa ja jännitteessä yhteiskuntaan ja sen valtakeskuksiin.
Myrsky sydämessä: ”Mikäs otus sinä olet? Kuin Raamatun leijona susien keskellä.”
Anna-Liisa kipuaa oopperalavalle: Veli-Matti Puumala sävelsi ensimmäisen oopperansa koskettavasta näytelmäklassikosta Anna-Liisasta.
Louhimiehen Käsky Espoo Cinéssä: Espoo Cinén elokuvajuhlat tarjoaa tänä vuonna noin 70 pitkää ja 20 lyhytelokuvaa. Elokuvat esitetään muun muassa sarjoissa Espoo Ciné Selection, Pink Zone ja Midnigt Madness.
Kautokeinosta ei enää vaieta: Kautokeinon kapina on upea elokuva tositapahtumista pienessä norjalaisessa saamelaiskylässä vuonna 1852. Viinanmyyjäkauppias ja nimismies pääsevät kapinassa hengestään, samoin kaksi saamelaista.
Mika Waltarin Helsinki: Helsingin kaupunginmuseossa, Sofiankatu 4, avataan 17.6. pieni valokuvanäyttely Mika Waltarin jäljillä.
Näppäriä yleisesityksiä teologian mammuteista: Jos läntisestä kristikunnasta pitäisi nimetä yksi hengen jätti ylitse muiden, hän olisi varmaan Hippon piispa Augustinus (354–430). Hänen tuotantonsa on niin mittava, että eurooppalaisista kirjastoista on sattumoisin löytynyt edelleen aivan uusia tekstejä
Retkellä kotikaupungissa: Helsingissä on muukalaisenkin helppo suunnistaa, jos hänellä on käytössään joko Iida Siimeksen Juniorimatkailijan Helsinki tai Antero Raution Retki stadissa.
Ole valmis, pelastajat saapuvat: Juuri ensi-iltaan tullut C.S.Lewisin Narnian tarinoiden toinen osa Prinssi Kaspian on pääosin kiehtovaa katsottavaa. Elokuvassa eletään sota-aikaa niin Lontoossa kuin Narniassakin.
Vanhoja myyttejä nykykielellä: Arto Kivimäen Antiikin tarujen ensimmäinen osa Aikojen alussa on letkeää luettavaa. Kirjaan kuuluvat keskeisimmät kreikkalais-roomalaisen maailman jumaltaruston tarinat.
Älä unohda meitä: On hämmästyttävää, miten pysähdyttäviä ja tuoreita ovat Hautojen lauluja -kirjan hautakirjoitukset. Tekstit on käännetty kreikan- ja latinankielisistä hautakirjoituksista ja käsikirjoituksista noin 1200 vuoden ajalta.
Vieläkö muistat koulutaulut?: Melkein sadan vuoden ajan katselivat Suomen peruskoululaiset värikkäitä, seinille ripustettavia koulutauluja usein tunnista toiseen. Kirjoissa ei juuri ollut värikuvia, ei myöskään videoita, televisiota, värikkäitä aikakauslehtiä tai muuta katseltavaa.
Noxa on kaikessa äärimmäinen: Jos indonesialaisen, Tuska-metallifestivaaleilla esiintyvän Noxa-yhtyeen musiikki olisi urheilulaji, se olisi 4 x 100 metrin juoksu.
Lea hehkuu Taaborinvuorella: Nurmijärven Kivi-juhlat aloittaa kesäkauden näytelmällä Lea. ”Polttavaa rakkautta, ahneuden hekumaa ja sydämen puhetta siitä, kun Jumala koskettaa”, lupaa esite.
Taidetta tilassa: Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta löytyy nyt yllätyksiä, niin sisältä kuin ulkoakin.
Halu, tahto ja yksinäisyys: Ruotsalaisen kirjallisuustieteen professorin Boel Westinin elämäkerta Tove Janssonista on lumoava lukuelämys. Westin sai kirjan tekoa varten käyttöönsä kaiken mahdollisen materiaalin, työskentelipä hän välillä Janssonin torniateljeessakin.
Ihmisiä todellisuuden pyörteissä: Pitkä proosa on usein helpottavaa: ei tarvitse pelätä, että kirjailijan luomasta maailmasta joutuu ihan heti pois. Jos on aikaa, kiireetön matka mahdolliseen maailmaan houkuttaa. Mutta kiehtovia pikamatkoja tarjoaa myös tiukka ja taidokas novelli.
Katumus on jumalahakuisten: Palkitun ja moneen kertaan kehutun runoilija Risto Oikarisen toinen kokoelma Katumusharjoituksia alkaa runolla, jossa sanotaan, ettei meitä sijoiteta taivaaseen. ”Me asumme täällä, luostarissa, sydäntemme kammioissa.”
”Ei elämä ole vaikeaa, se on mahdotonta. Ja se tapahtuu.”: Runoilijan ääni voi olla kuin kutsu: Tässä on minun maailmani. Olepa hyvä!
Tuntemattoman sotilaan uudet aseet: Ryhmäteatteri jatkaa Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan esittämistä Suomenlinnan Hyvän Omantunnon Linnakkeessa uudistetussa muodossa.
"Kveekaripuuroa” aamutuimaan: PepsiCo:n Quaker-puurohiutaleet ilmestyivät kaupan hyllyille Suomessa reilu vuosi sitten.
Alkemistin ääni: Brasilialaisen kirjailijan Paulo Coelhon tunnetuin teos Alkemisti julkaistiin vuonna 1988, suomeksi vuonna 1995 nimellä Santiagon unelmat.
Oikeus omaan ruumiiseen: Olisi onnellista, jos ihmisen käsitys sisäisestä itsestään – mitä sillä kukin tarkoittaakin – ja itsen ulkoasu olisivat yhtä. Pahitteeksi ei ole sekään, jos ympäristökin ymmärtäisi oikein näkemänsä.
”Rikas poliisi” Sambiassa: Paremman maailman rakentamista, rankkoja kenttämatkoja, pitkiä ajotaipaleita huonoilla teillä. Turhautumista venyviin aikatauluihin ja teknisiin ongelmiin.
Kun maailma katoaa ympäriltä: Psykologi Richard Taylorin kirja Alzheimerin kanssa on harvinainen tapaus.
Härkäpapu kelpasi kirkollekin: Kiertelevät munkit toivat härkäpavun Suomeen 1200-luvulla.
Minkkisen pysähdyttävät kuvat: Vesi kuin tumma peili. Vedessä musta kivi, jota koskettaa ihmiskäsi. Käden heijastus vedessä tekee kiehtovan kuvan: näkymätön olento pitelee kaksin käsin kiveä. Ketään ei näy.
Muistatteko minut?: ”Mazzarellan myrskyisin kirja”, ”ilkeä isoäiti” ja mitä kaikkea sitä Merete Mazzarellan kirjasta Illalla pelataan Afrikan tähteä onkaan sanottu. Varsinkin Ruotsissa on kauhisteltu.
Kustavilaista ruisomenakakkua: Sederholmin talossa aukeaa ensi maanantaina 1700-luvun leivonnaisia tarjoava ja ajan musiikilla asiakkaita viihdyttävä kahvila. Vanhojen reseptien pohjalta tehtyjä leivonnaisia myydään 9.–14.6. kello 11–17.
Rakastu multaan jo eläessäsi: Lasten- ja nuortenkirjoistaan tunnetuksi tullut Mari Mörö on hyvä esimerkki myös nykyisin suositusta puutarhakirjoittamisesta. Gardening writing on kirjallisuuslaji, jota asiaan vihkiytymättömät harvoin tajuavat.
Martat opastavat kesään: Uusi Martan kesäkirja on tarpeen kesämökillä ja toimii myös vierastuliaisena.
Aitous on arvokasta: Myyntilistan kärjessä oleva Jipun eli Meri-Tuuli Elorinteen herkkä toinen levy Kuka teki minusta tän naisen? yllättää aitoudellaan.
Marcus Toivanen: On ihanaa lukea kaunista kieltä: Kirjan rakastaja -sarjassa esitellään lukijoita, jotka kertovat kolmesta kautta aikojen rakkaimmasta kirjastaan.
Mark Levengood teki kesäsarjan: Ruotsissa kaikki tuntevat tämän suomalaissyntyisen toimittajan, euroviisujuontajan ja prinsessojen ystävän. Pian Suomessakin.
Satavuotiaan kasvojenkohotus: Jo lähes sata vuotta toiminut elokuvateatteri Maxim Kluuvikadulla on avannut ovensa entistä ehompana. Perinteikäs keskustateatteri on kokenut kasvojenkohotuksen. Salien istuimet on uusittu, matot vaihdettu, ja teatteri on saanut uutta väriä pintaansa.
Kaupunki ja kuinka sen voi kokea – Kiasmassa on juhlan aika: Heti avauduttuaan vuonna 1998 Nykytaiteenmuseo Kiasma viestitti olevansa kaikkien kaupunkilaisten museo. Myöhäinen aukiolo ja alakerran vapaa tila ovat omiaan kutsumaan ohikulkijoita piipahtamaan.
Grain Stoassa, pian Pariisissa: Suomalaisen kulttuurivientihankeen kärkiryhmiin ja nykytanssimme parhaimmistoon kuuluvan koreografi Susanna Leinosen uusi sooloteos Grain saa ensi-iltansa perjantaina 30.5. Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa Stoassa.
Pastori, käsikirjoittaja Veli-Pekka Hänninen vieraana Toivon iltapäivässä: Toivon iltapäivässä on 26.–30. toukokuuta on viikon vieraana pastori ja käsikirjoittaja Veli-Pekka Hänninen.
Jäljittelemätön Larry Norman: Jeesus-rockin isä Larry Norman (1947–2008) oli kapinallisuuden ikoni ja totuudenetsijä. 1970-luvulla suosion huipulla viilettänyt oman tiensä kulkija konsertoi useasti myös Suomessa.
Kaupunginmuseo tuo esille jugendarkkitehtuuria: Art nouveau -tyylisuunta tai suomalaisille tutumpi jugend antaa vahvan leiman Helsingille. Kaupungissa on satoja jugendtaloja, joista suurin osa sijaitsee Katajanokalla, Eirassa, Ullanlinnassa, Kampissa ja Kaartinkaupungissa.
Namibian rytmiä kansanmusiikin ystäville: Namibian luterilaisen kirkon kirkkomuusikko Sakari Löytty on ensiluokkainen rytmimuusikko, jolta sujuu myös laulunteko.
Tuomiopäivän turinoita: Kristian Smedsin ohjaama Tuntematon sotilas vetää täysiä saleja Kansallisteatterin suurella näyttämöllä.
Näkymätön taide näkyväksi: Runoilija, valokuvaaja ja kuvataiteilija Tuula Paasivirta haluaa raivata tilaa vammaisten tekemälle taiteelle.
Vuoden Kristiina -palkinto kirjailija Sofi Oksaselle: Helsingin yliopiston Kristiina-instituutti on palkinnut Sofi Oksasen kirjallisesta työstään Vuoden Kristiina -tunnustuksella.
Iloisen lesken naimahuolet: Klassinen operetti on tehnyt Iloisen lesken hahmossa paluun Suomen Kansallisoopperan palkeille vuosien jälkeen.
Teräsmies täyttää 70 vuotta: Vuonna 1938 Teräsmiehestä tuli messiashahmo ja heikkojen turva. Hahmo käänsi päälaelleen nietscheläisen opin yli-ihmisestä.
Teatteri Teltassa puhutaan vakavia: Helsingin Rautatientorille nousee TeatteriTeltta 16.–24. toukokuuta, kun uusi teatterifestivaali alkaa. Sen teemana on tragediakilpailut.
Meillä on vain toisemme: Myytävänä: äiti -monologiesitys teatteri Avoimissa ovissa tarjoaa monipuolisen kirjon äidin ja pojan suhteeseen.
Esineet puhkeavat kukkaan: Puuleikkauksin koristeltu venäläinen kaappi, Intian Kashmirissa kirjailtu kirjava kukkahuivi, ruusuin maalattu suomalainen arkku ja kasviaiheinen ryijy. Kaikki nämä esineet ovat sulassa sovussa Designmuseon näyttelyssä ”Flower Power – kukkamuotoilua”.
Ilmainen tanssiopetus alkaa: Tanssii tähtien kanssa loppui televisiossa, mutta ei hätää. Jos tanssi-innostus heräsi, sitä pääsee tyydyttämään ilmaisen tanssinopetuksen parissa Malmilla ja Kannelmäessä.
Antikvariaattiala on romanttinen bisnes: Hakaniemessä toimintansa aloittanut Antikvariaatti Hämähäkki on legendaarisen Seppo Hiltusen manttelinperijä.
Haluatko tulla vapaaksi?: Luulin kuuntelevani Richard Bachin Lokki Joonatan -kirjasta tehtyä äänikirjaa kätevästi kotiaskareiden lomassa, mutta toisin kävi.
Rakkautta ja johdonmukaisuutta: Huippusuosittu luennoitsija, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen jakaa tietojaan ja kokemustaan uudessa kirjassaan Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun.
Etsi ylösnousemuksesi paikka ja muita tehtäviä: ”Tiedon rajalla alkaa joko suuri tietämättömyys tai suuri viisaus. Siinä kohdassa itse kukin valitsee oman tiensä, ja tahdon sinunkin tekevän oman valintasi”, opastaa kuolemansairas juutalainen isä poikaansa.
Ihanan kamala äiti: Äitisuhdettaan moni voihkii vielä aikuisenakin. Mutta kun itsestä tulee äiti, ääni hiljenee. Se on se todellisuus.
Vähemmistöjä valtakulttuurin varjossa: Elokuvateatteri Andorrassa matkataan maailman reunalta toiselle, kun elokuvakerho Arkadin ja kansainvälinen suomalais-ugrilaisten alojen opiskelijakonferenssi IFUSCO esittävät sarjan harvoin nähtyjä saamelaisia ja suomalais-ugrilaisia elokuvia.
Pankkikriisi vaikuttaa yhä: Pankkikriisilla on pitkä varjo. 1990-luvun alun pankkikriisi ja lama ovat sodanjälkeisen ajan järkyttävin ajanjakso Suomessa.
Gospelia karaokena: Virsistä koottu melko uusi karaokelevy on vasta saamassa jalansijaa seurakuntien laulutilaisuuksissa, mutta jo muutaman vuoden markkinoilla on ollut yhtä lailla kotilaulajaa kuin seurakuntia ilahduttava gospelkaraoke.
Vauhtia ja väkeviä tunteita Manga-Raamatussa: ”Tämä kirja on kertomus Jumalasta, kertomus enkeleistä ja ihmiskunnasta. Se on sinun kertomuksesi ja sisimmässäsi olet sen kuullut jo kauan sitten, koska Jumala kätki sen sinne kauan, kauan sitten”, kirjoittaa Manga-Raamatun piirtäjä Siku.
Kun turvallisuudentunne repesi: Theo van Gogh (1957–2004) tunnettiin provokatiivisena islamin kriitikkona.
Havis Amanda – rakkaani: Satavuotiaan kaunottaren lumo kestää: ”Minun silmissäni Vallgrenin merenneito on hauskin ja viattomin tyttö koko Helsingin kaupungissa.” Taidemaalari Pekka Halonen, Argus 21, 1908
Nuoret tähdet ja Anna ystäväni: Teatteri Tähdet esittää Kanneltalossa L.M. Montgomeryn nuortenkirjaklassikkoon perustuvan näytelmän Anna ystäväni.
Päiväkirja on oiva kasvukumppani: Monella meistä on luotettava salainen kumppani, joka on valmis ottamaan vastaan mitä ja milloin vain. Päiväkirja on tärkeä tuki itsensä tuntemisen tiellä.
Selviymisellä on hintansa: Yksiin kansiin voi mahtua elämän koko vakavuus.
Aurinko nousee vielä tänään: Mitä tekee ja tuntee ihminen silloin, kun kuolema lähestyy, ja menneiden vuosien muistot hapertuvat mielen ulottumattomiin?
Salainen miljonääri tekee hyvää: Salainen miljonääri on ollut TV2:n pieni herkkupala, joka on suunnannut katsojien silmiä brittiyhteiskunnan laidalle. On mielenkiintoista ajatella, mitä tulisi esiin, jos formaatti toteutettaisiin myös meillä.
Metsä kirkkoni olla saa – Pekka Halosen suurnäyttely Ateneumissa: Ateneumin taidemuseo viettää 120-vuotisjuhlia, joiden kunniaksi avattiin maaliskuun alussa laaja ja kunnianhimoinen Pekka Halosen näyttely.
Myötäelävät pohjoisen kuvat: Valokuvataidetta esittelevä sarja alkaa Ateneumissa komeasti turkulaissyntyisen, pohjoisen ihmisen elämää laajasti kuvanneen Matti Saanion (1925-2006) varhaisen tuotantoon kuuluvilla mustavalkoisilla valokuvilla.
Ajan kanssa: Minkä vuosi eläkeläisilläkin on aina kiire? Kun pitää tehdä kaikki omalla ajalla.
Muumit seikkailevat valkokankaalla: Muumilaakson rauha häiriintyy pahemman kerran, kun läheisen saaren tulivuori purkautuu ja koko laakso joutuu veden valtaan.
Intohimoinen nainen pääsee pitkälle: Elli Tompuri oli kiehtova hahmo: näyttelijä, teatterinjohtaja ja kirjailija.
Käteen sopiva rukous: Ebenpuusta tehty kämmenristi rantautui Suomeen lähetystyöstä kotiutuvien Riitta ja Olavi Heinon matkassa.
Tervetuloa altistumaan uusille elämyksille: Malmitalon ja Kanneltalon uusi johtaja Antti Manninen haluaa kehittää kulttuuritalojen tarjontaa entistä monipuolisempaan suuntaan.
Kaksi maalaismaisemaa: Mitä siitä seuraa, kun läpeensä kaupunkilaistunut pariskunta muuttaa maalle aidon elämän toivossa? Ferrin tarinassa Maallemuuttajat. Juurevaa elämää on paljon osuvia huomioita: Luonto vaikuttaa muuttajista liian suurelta ja vaativalta.
Lääketiedettä ja teologiaa kirjatoukille: Museoamanuenssi Henna Sinisalo tutki innokkaasti Joseph Freyherrn von Mohrenheimin teosta Abhandlung über die Entbindungskunst. Erster Band vuodelta 1791, kun yhtäkkiä hänen huomionsa siirtyi lääketieteestä biologiaan.
Helsinki, vanha rakkaani: Näyttämö on alkuun mustavalkoinen ja melkein autio. Katosta laskeutuu valkoisia seiniä ja kankaita ihmisten ja kohtausten taustaksi kuin valokuvaajan studiossa konsanaan.
Äiti-Venäjän taianomaiset kasvot: Venäjän luontoon ja maisemiin voi tutustua Maaginen maisema -näyttelyn välityksellä Helsingin kaupungin taidemuseossa Meilahdessa.
"Kauneuden kantaa sydämessään myös ruma ankanpoikanen…”: Sanoittaja Vexi Salmi on kirjoittanut H.C. Andersenin rakastetuimmasta sadusta Rumasta ankanpoikasesta jännittävän ja vapauttavan tarinan, joka tarjoaa sekä hauskoja riimillisiä koukkuja että kauniita, tunnelmallisia säkeitä.
Oscar-palkittu Remy-rotta seikkailee Tennispalatsissa: Animaatiofilmien Oscar-palkinnon sai Rottatouille-elokuva, jonka päähenkilö on kokiksi gourmet-keittiöön haluava Remy niminen rotta. Remy seikkailee niin Pariisin viemäreissä kuin ravintolamaailmassa.
Noitia ja neitejä tuvan täydeltä: Noitia ja neitejä -nukkenäyttelyssä Tomtebossa nähdään nukkeja, jotka ovat valmistuneet Anne Tanhuan ja Outi Syväniemen nukkemuotoiluopinnoissa Jyväskylän aikuisopistossa. Näyttely on osa heidän nukkemuotoiluartesaanin näyttötutkintoaan.
Malmitalon Leninki on näytelmä yksinäisyydestä: Ilkka Heiskanen esittää Malmitalossa torstaina 17.4. tuoreen Leninki-monologin, sen ensi-ilta oli 27.3.
Rautavaaran musiikki tunnustaa toisen todellisuuden: Kun baritoni Esa Ruuttunen ja pianisti Johannes Piirto esittävät Einojuhani Rautavaaran musiikkia, kyseessä on kolmen suomalaisen huippumuusikkopolven kohtaaminen.
Musiikki on luonnon ääni: Sakari Oramo eläytyy Messiaenin mysteereihin.
Mysteerin kirkas pimeys: Mystiikka tavoittelee sitä, mikä on aistien tuolla puolen. Taide näyttää aisteja käyttämällä sinne tietä.
Harvinaista herkkua: Toimittaja Anu Karlson odottaa innolla urkuri Susanne Kujalan konserttia, jossa kuullaan Franckin, Messiaenin, Crumbin, Kujalan ja Virtaperkon sävellyksiä.
Urkuri joka rakasti lintuja: Ranskalainen säveltäjä ja urkuri Olivier Messiaen (1908–92) oli musikaalisesti lahjakas jo lapsena. Hän loi sävellyksiä alle kymmenvuotiaana ja pääsi Pariisin konservatorioon yksitoistavuotiaana.
Pianomystiikkaa sodan varjossa: Olivier Messiaenin suuret pianoteokset ilmentävät kiehtovalla tavalla säveltäjänsä maailmankuvaa. Sen keskeisiä elementtejä olivat meditaatiomainen harras katolisuus ja runollisuus.
Ikuiseen lepoon: Vuoden 2007 kuorolevyksi maaliskuussa valittu Panihida vie ortodoksiseen muistopalvelukseen vainajan puolesta.
Ilmaiseksi elokuviin: Kirkko soikoon -festivaalilla pääsee tänä vuonna ensi kertaa konserttien lisäksi elokuviin. Ranskan kulttuurikeskuksessa esitetään ilmaiseksi kolme dokumenttia, jotka kertovat festivaalin ranskalaisesta teemasäveltäjästä Olivier Messiaenista (1908–1992).
Valoa, ääntä ja liikettä kahvikonsertissa: Tuomiokirkon kryptassa koetaan jälleen festivaalilla elämyksellinen konsertti, kun naiskuoro Philomela Marjukka Riihimäen johdolla valtaa sen lauantaina 12.4. kello 14.
Aikojen lopussa ilmestyy enkeli: Festivaalin päättää sunnuntaina 13.4. kello 20 elämys Tuomiokirkon kryptassa: Aikojen lopun kvartetto, jota on pidetty yhtenä viime vuosisadan upeimmista kamarimusiikkiteoksista.
Sielun säveliä: Helsingin seudun seurakunnista löytyy kuoroja, jotka ovat määrätietoisesti kehittäneet sointiaan ja tehneet oman levyn. Yksi tuoreimmista taidonnäytteistä on Sari Rantasen johtaman Olarin seurakunnan kuoron Wähäpaimenen levy Sielunwäreitä.
Kirkko soikoon vie ihmeiden äärelle: Miten voi ilmaista sellaista, mihin mitkään sanat eivät yllä? Me sanomme mystikoiksi niitä ihmisiä, jotka ovat tuoneet tavalla tai toisella havaittavaksemme jotain, mikä ei ole tästä maailmasta.
Anni Honkajuuri: Saan inspiraatiota kuvakirjoista: Kirjan rakastaja -sarjassa esitellään lukijoita, jotka kertovat kolmesta kautta aikojen rakkaimmasta kirjastaan. Vuorossa on 7. osa.
Uppoudu urkumusiikkiin: Johanneksenkirkon urkurina liki neljännesvuosisadan toimineen professori Tauno Äikään urkunauhoituksista on koottu levy, jolla kunnioitetaan viime vuonna 90 vuotta täyttäneen urkutaiteilijan elämäntyötä.
Muistojen Helsinki teatterin aulassa: Helsingin kaupunginteatterin suuren näyttämön aulassa on parhaillaan esillä valokuvia Helsingistä vuosina 1890–1930. Näyttelyn kolme sataa kuvaa kertovat ajasta, jolloin kaupunki kasvoi ja nykyaikaistui ennennäkemättömällä vauhdilla.
Tee matka maaseudulle: Vastako äidin ja puolison kuolema saa isän ja pojan puhumaan keskenään, pohti Esa Kytösaho ja kirjoitti näytelmän Ei mistään kotoisin. Sen ensi-ilta on Stadiassa ensi perjantaina.
Amerikkalaisen unelman kääntöpuolella: Bruce Springsteen on koko uransa ajan laulanut paitsi tytöistä ja autoista, myös amerikkalaisen unelman epäonnistumisesta. Viimeistään levy Darkness on the Edge of Town (1978) teki yhteiskunnan syrjäyttämistä henkilöistä Springsteenin tavaramerkin.
Tyylit tutuiksi Tuomarilankylässä: Tuomarinkylän kartanomuseon Tyylikästä-näyttelyssä voi tutustua kevään mittaan sisustustyylien historiaan alan syvällisen asiantuntijan, Heinolan kaupunginmuseon johtajan Kari-Paavo Kokin johdatuksella.
Haamuja Willensaunassa: Kauhua ei ole ihan helppo rakentaa teatteriympäristöön, ehkä siksi että katsojan on vaikea eläytyä lajiin mukavassa nojatuolissa tietoisena toisista katsojista, lavasteista ja näyttelijöistä.
Ahmatti on näytelmä siitä, kun mikään ei riitä: Kanneltalossa lauantaina 5.4. kello 14 nähtävä Ooppera- ja teatteriseurue Kapsäkin Ahmatti-musiikkinäytelmä pureutuu yhä useampia lapsiakin koskettavaan aiheeseen, peliriippuvuuteen.
Satavuotias Kotiruoka ja nuorempia seuraajia: Helsingin Kasvatusopillisen Ruoanlaittokoulun opettajat Edit Reinilä, Sophie Calonius ja Valma Krank olisivat ällistyneitä, jos tietäisivät toimittamansa Kotiruoka -kirjan vuodelta 1908 olevan käytössä vielä sata vuotta myöhemmin.
Getsemanesta Golgatalle Helsingin keskustassa: Ekumeeninen pääsiäisvaellus Via Crucis toteutetaan pääsiäislauantaina 22.3. Helsingin ydinkeskustassa. Kymmenet tuhannet ovat aikaisempina vuosina liittyneet seuraamaan maailman tunnetuinta kärsimysnäytelmää.
Lasten Kirkko soikoon -festivaalissa soi linnunlaulu: Tiesitkö, että urutkin osaavat visertää?
Paastoaskel: Pääsiäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Valon leikkiä: Vuotalo tarjoaa pääsiäisenä taidetta lapsille ja aikuisille.
Kertoja Allahin armosta: Khaled Hosseini pakeni vuonna 1980 diplomaattivanhempiensa kanssa Afganistanista Yhdysvaltoihin. Amerikassa hän opiskeli lääkäriksi.
Bergman pohti elokuvissaan rakkautta, uskoa ja elämäntarkoitusta: Uskonto ja kuolema, hyvä ja paha, parisuhde ja seksuaalisuus, lapsuus ja vanhemmuus ovat kysymyksiä, joita elokuvaohjaaja Ingmar Bergman pohti koko ikänsä.
Valokuvia Afganistanista: Kulttuurikeskus Caisassa, Mikonkatu 17 C , jatkuu vielä 27.3. saakka valokuvanäyttely Afganistanista.
Kohti sitä, mikä on totta: ”Ihmiset ovat mitä ovat, ihmiset häilyvät, ihmiset milloin tahansa voivat yllättää. Ei pidä vaatia ihmisiltä liikaa, keneltäkään ihmiseltä. Ei pidä vaatia liikaa itseltään.”
Laulavalle evankelistalle passio on sydämen asia: Paavalinkirkossa esitetään pitkänäperjantaina J. S. Bachin Johannes-passio. Paavalinkirkossa Johannes-passion evankelistan osan laulaa tenori Anssi Hirvonen, joka on laulanut kyseistä passiota lähes sata kertaa:
Minna Canthin monet elämät: Maaliskuun 19. päivä on Suomessa liputuspäivä. Minna Canthin muistamisen ohella se on nimetty tasa-arvon juhlaksi.
Sylvi rakastaa kaiken uhallakin: On helppo kuvitella, että Minna Canthin vuonna 1893 kirjoittama Sylvi-näytelmä kohahdutti aikoinaan.
Paastoaskel: Pääsiäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Dokumenttikevät avaa maailman valkokankaalle: Eläväinen 6-vuotias Devi-tyttö nostaa metelin intialaisen lastenkodin pihalla.
GEO tuo maailman lähelle: GEO, kansainvälinen reportaasilehti on alkanut ilmestyä Suomessa. Ensimmäinen numero esittelee muun muassa maailman parhaimpien valokuvaajien teoksia 60 vuodelta. Yksi kuva puhuu GEOssa enemmän kun tuhat sanaa.
Musiikki pelasti typeryyksiltä: – Musiikin avulla voin jättää lapsille koulupäivän päätteeksi ainakin yhden hyvän fiiliksen. Yhteinen laululeikki toimii aina, kitaristi Matti Salovaara, 28, kertoo.
Kosto raukeaa sovitukseen: Kaija Saariahon maailmalla menestynyt Kaukainen rakkaus oli eteerinen rakkaustarina, jonka juuret ovat keskiajan ritarikulttuurissa. Adriana Mater sen sijaan tapahtuu määrittelemättömässä paikassa ja ajassa.
Sukellus Nietzschen uneen: – Joo, kyllä minä haluan mennä päin isämyyttiä. Siinä on selvittämistä. Kiivastun myös, jos näen naisten heittäytyvän uhreiksi ja vähättelevän itseään: enhän minä osaa kuitenkaan. Jos ei osata, sitten opetellaan.
Paastoaskel: Pääsiäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Sanoi Jari: Jos ihminen pannaan kertomaan itselleen tärkeistä sanoista, hän paljastaa paljon. Kokeile vaikka: rakkaus, kuolema, äiti, isä, hylätty, viha, koti, vanki, ystävä, intohimo…
Lomaparatiisi Gazassa: Laura Jungan kuvissa näyttäytyy erilainen Gaza kuin uutisissa.
Juhlanäytelmä haastaa auttamaan: Helsingin Diakonissalaitos on saanut vastata jo 140 vuotta kysymykseen: Miksi näitä autetaan? Tästä työstä kertoo Yön halki saapukaa -juhlanäytelmä.
Matteuspassio on tunnevyöry: Jorma Hynninen on laulanut 35 vuotta Bachin Matteuspassion Jeesuksen osaa. Silti hän järkyttyy joka kerta uudelleen teoksen väkevästä voimasta. Uusi mahdollisuus järkytetyksi tulemiseen on Temppeliaukion kirkossa 7. maaliskuuta.
Maistuuko artisokka?: Ensi viikonloppuna nähdään Bio Rexissä Artisokka-festivaalilla joukko naisten tekemiä elokuvia. Ohjelmassa on paljon kansainvälisiä festivaalisuosikkeja ja -voittajia.
Turhamaiset ankat tanssivat Vuotaloon: Turkulainen tanssiteatteri ERI vierailee Helsingin Vuosaaren Vuotalossa lauantaina 1.3. kello 17 Pekingin ankka ja kullan kimallus -esityksellään.
Sikamainen sankari näytillä: Viivi ja Wagner ovat aikamoinen pari, hieman epäsopiva kenties, mutta sittenkin sovinnainen. Suositun sarjakuvaparin sanailu ja elämänpiiri kiinnostaa lukijoita, jotka löytävät hahmoista tuttuja piirteitä.
Paastoaskel: Pääsiäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Vain naisten kesken: Mika Myllyahon uudessa näytelmässä Kaaos tapahtuu Pengerkadun näyttämöllä se, jonka itsekin joskus kokee ”tyttöjen illassa”, jossa kielenkannat irtoavat ja lähtee liikkeelle estoton elämän arviointi ja rehellinen itsekritiikki.
Kirkot täyttyvät musiikista pääsiäisaikana: Erilaisia musiikkitilaisuuksia järjestetään yli 200 Helsingin kirkoissa pääsiäisaikana.
Muistamisen sietämätön houkutus: Viron kansallispäivää vietetään 24. helmikuuta sen muistoksi, että vuonna 1918 Viron maapäivät julisti maan itsenäiseksi. Elokuun 20. päivänä on Viron uudelleen itsenäistymisen päivä.
Hiihtoloman tehtäväkierros Kansallismuseossa: Kansallismuseo tarjoaa hiihtolomaviikolla mahdollisuuden historiaa opettavaan tehtäväkierrokseen. Historiaa takaperin -kierroksella voi tutustua eri aikakausien keksintöihin.
Vuoden johtolanka Marko Kilvelle: Suomen dekkariseura ry:n Vuoden johtolanka -palkinnon 2008 sai Marko Kilpi romaanista Jäätyneitä ruusuja. Palkinto myönnetään vuosittain edellisen vuoden merkittävästä dekkariteosta.
Outo lapsi hullussa maailmassa: Günther Grassin laajaa ja muodoltaan suorastaan hämmentävän rönsyilevää Peltirumpu-romaania ei meillä ole nähty aikaisemmin näyttämöllä.
Ahneus voittaa ihmisoikeudet: Osaatko sanoa, miten Turkmenistan sijoittuu ihmisoikeusrikkomusten tilastoissa? Tai edes, missä se on? Älä huoli, harva osaa.
Reilua pikakahvia: Suomen suosituinta Reilun kaupan kahvia saa nyt myös pikakahvina.
Kirjoita hyvä novelli: Vuosi 2008 on nimetty Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi. Tavoitteena on saattaa yhteen kulttuuritaustoiltaan erilaisia kansalaisia ja saada heidät ymmärtämään toistensa ajatusmaailmaa eroavaisuuksista huolimatta.
Paastoaskel: Pääsiäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Lied-konsertti on myös pianon laulua: Pianisti Marita Viitasalon ja sopraano Soile Isokosken lied-konsertti kuullaan Johanneksenkirkossa.
Sianporsas kylpyammeessa ja muita juhlamuistoja: Kevään mittaan jatkuvat seniorikansalaisten muistelutuokiot ovat Helsingin kaupunginmuseon Yhtä juhlaa -näyttelyn oheisohjelmaa.
Kivun mysteeri: Lääketieteen tohtori Anneli Vainio on tehnyt työtä kivusta kärsivien ja saattohoidossa olevien potilaiden kanssa. Kirjassaan Nimeä vailla hän käsittelee etenkin kroonista kipua, jolle ei löydetä fyysistä selitystä.
Paastoaskel: Pääsisäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Blacksadin maailma on hyytävän tuttu: Blacksad. Kissa varjoisilta kujilta on saanut tervetulleen jatkon.
Toivon tietä Yhteisvastuun hyväksi: Ystävänpäivänä torstaina 14.2. Aarikan kaupassa, Pohjoisesplanadi 27, järjestetään teemapäivä Yhteisvastuun merkeissä. Tarjolla on silloin tietoa Yhteisvastuukeräyksestä ja myynnissä keräystä tukemaan suunniteltuja Toivon tie -koruja.
Itsetuho ei ole vaihtoehto: Pasi Lampelan kirjoittama ja ohjaama, Jurkassa juuri ensi-iltaan tullut Nollaneljäviisi on melkoisen salaviisas näytelmä. Nollaneljäviisi on muuten yleisin narkkareiden käyttämä neulakoko.
Olutraamattu Belgiasta: Lähes kymmenen senttiä paksu 1 500 sivun tiiliskivi All Belgian Beers esittelee pelkistetysti yli 750 belgialaista olutta.
Liity verkkokirkon pääsiäisvaeltajiin!: Tänään aukeavat verkkokirkon pääsiäisvaelluksen sivut. Niillä on mahdollista sitoutua omaa hengellistä elämää uudistavaan matkaan ja saada tukea päivittäisiin meditaatiohetkiin.
Elvis-gospel kajahtaa pian kirkoissa: Elvis Presleyn hengellinen musiikki herää eloon Eric Rayn komeissa tulkinnoissa.
Hengellinen musiikki nousee soittolistoille: Hengellinen musiikki on alkanut näkyä Suomen virallisella albumilistalla, joka kertoo viikoittain levyjen myyntimenestyksestä.
Kesä ketun kanssa: Pingviinien matkasta parhaan dokumentin Oscarin napannut Luc Jacquet on tehnyt kerrassaan hurmaavan elokuvan nuoren tytön ja ketun tutustumisesta ja yhteisestä kesästä.
Nuori mies Auschwitzista: Äkkiseltään voisi ajatella, ettei enää yhtään kirjaa Auschwitzin kauhuista. Sitten sopii muistaa, millaiset traumat vuosi 1918 meihin jätti, ja miten vaikeaa on ollut puhua vaikkapa vain sotalapseksi joutumisesta.
Runoriimejä lasten hyväksi: Lastenklinikan kummit ry on valtakunnallinen hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee yliopistollisten lastenklinikoiden toimintaa ja lastentautien tutkimustyötä sekä pienten keskoslasten, syöpä- ja sydänsairaiden lasten hoitoa.
Rakas ystävä: Jos haluat itse tehdä ystävänpäiväkorttisi viikonloppuna, suuntaa Postimuseoon, Asema-aukio 5 H. Siellä voi maksuttomasti tehdä Käsillä ry:n johdolla omia kortteja lauantaina 9.2. ja sunnuntaina 10.2. kello 11–14.
Juhlia odotellessa: Vaikka Mika Waltarin juhlinta keskittyy syksyyn, tunnelmaan pääsee lataamalla Sinuhen mp3-soittimeen.
Tiiviitä mietteitä: Jarkko Laineen Kolmas mustakantinen vihko on valittu Vuoden aforismikirjaksi. Valitsijaraati kehui Johnny Knigan kustantamaa kirjaa muun muassa ”rohkeaksi ja yllättäväksi mieteteokseksi.
Teemunia aamupalaksi?: Kiinassa on aina kiinnitetty huomiota ruokaan ja syömiseen – mielletäänhän ruoka siellä lääkkeeksikin – ja sikäläinen ruokakulttuuri on eriytynyt omaksi kulinaariseksi koulukunnakseen.
Verkkokirkossa laskeudutaan paastoon: Helsingin seurakuntien Verkkokirkossa matkataan kohti pääsiäistä.
Elämä yllättää jumalat ja ihmiset: Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan Tarujen kirja on monessa mielessä kiinnostava kirja.
Kalevalaisessa hengessä: Nykykansanmusiikkiyhtye Suon tekstit ja sävelet vievät kuulijan kalevalaiseen muinaisuskon ja alkumyyttien maailmaan.
Ruma ei myy: Nykyisin ei pitäisi olla kenellekään yllätys, että hyvällä rungolla ja kauniilla kasvoilla tehdään rutkasti rahaa. Kansallisteatterin uudessa Michael Baranin ohjaamassa näytelmässä Ruma asetelma kasvatetaan riemukkaaseen ja napakkaan farssiin.
Täpinä tanssii lapsille: Zodiak on tullut tunnetuksi erityisesti suomalaisten freelance-tanssitaiteilijoiden kokoavana toimintafoorumina ja estradina. Tänä keväänä Zodiak aloittaa uuden esityssarjan, jonka kohderyhmänä on lapset ja lapsiperheet.
Maailman parhaassa hoidossa: Pyörätuolia viedään vauhdilla sairaalan käytäviä pitkin. Kameran liike ja kuvien varjomaiset ohikulkijat kuvaavat matkalaisten jäsentymättömiä tunteita.
Kokeile ja nauti: Tammikuussa joka tuutista tulvii uuden elämän oppaita ja yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten solakampi elämä on mahdollista.
Teologian tohtori Matti Myllykoski Mikon vieraana Toivon iltapäivässä: Teologian tohtori ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski on Mikon vieraana maanantaista perjantaihin 28. tammikuuta – 1. helmikuuta Toivon iltapäivässä Radio Deissä.
Sataan minuuttiin puserrettu Raamattu: Täytyy myöntää, että olin epäluuloinen. Raamatussani on Vanhassa testamentissa 1231 sivua, Uudessa testamentissa ilman taustoittavia loppulukuja ja hakemistoa 421 sivua.
Bob Dylanista kertova I’m Not There on taidetta taiteentekijästä: Bob Dylanin elämä on pantu pakettiin niin monessa elämäkerrassa, että hänestä tehdyn elokuvan luulisi olevan vain vanhan kertaamista.
Ylessä tuulee: Studio Pasilan uusi Iloisiin kuulemiin ja näkemiin -näytelmä riemastuttaa ja ihastuttaa seuratessaan Yleisradion kuvitteellisen ajankohtaistoimituksen työtä olympiakesästä 1952 näihin päiviin saakka.
Lasikuvun vankina: Ruskea, mantelinmuotoinen silmä. Auki rävähtänyt. Pystyy myös räpyttämään ja itkemään.
Rakkaudella kuvatut naiset: Kun valokuvaaja Leena Louhivaara sai käsiinsä materiaalia rintasyöpään sairastuneiden naisten minäkuvasta ja heidän suhteestaan omaan ruumiiseensa, hän tajusi aiheen tärkeyden.
Tanssityöpajoja senioreille: Nuoren polven nykytanssikoreografi Eeva Muilu etsii esiintyjiä uuteen taideprojektiinsa, jonka lähtökohtana on eri ikäpolvien maailmankuvien rinnakkain asettelu ja vuoropuhelu.
Maailman ensimmäinen ”liikkuva” talviurheilumerkkisarja: Vuoden 2008 postimerkkiuutuuksiin kuuluu erityisellä MotionPrint -painotekniikalla valmistettu pienoisarkki suomalaisista alppihiihtäjistä.
Ourvision 2008 alkaa pian: Ourvision on kulttuurikeskus Caisan järjestämä laulukilpailu Suomessa asuville maahanmuuttajataustaisille laulajille.
Tosielämä tulee lähelle: DocPoint-festivaali Helsingissä 23.–27.1.
Miten päästä lähelle totuutta?: Yhden määritelmän mukaan dokumenttielokuva on:
Ryytimaa presidentinlinnan takapihalla ja muita maanalaisia yllätyksiä: Helsingin kaupunginmuseon tutkija, arkeologi Jaana Mellanen tutkii työkseen Helsingin historiaa ja piirtelee harrastuksekseen sarjakuvia.
Kristityn oma MP3: Tämä meiltä vielä puuttuikin: ristinmuotoinen MP3-soitin. Vaviskaa, iPodit!
Kirjan rakastaja, osa 5: Sarjassa esitellään lukijoita, jotka kertovat kolmesta kautta aikojen rakkaimmasta kirjastaan
Pohjoisen eksotiikkaa ja ”inhimillisiä” rikoksia: Åsa Larsson pohtii kirjoissaan ihmisten elämänkohtaloita, oikean ja väärän raja-arvoja. Hän haluaa kuvata ihmistä ja hänen uskoaan hyvin läheltä.
Pahuutta Jumalan nimeen: Leif Lindblomin ohjaama Aurinkomyrsky -elokuva käsittelee menneitä ja nykyisiä väärinkäytöksiä sekä uskonnollisen vallan ja ihmisten kaipaaman hurmoksen liittoa. Totuus myydään vikkelästi ja torjutaan vanhojen asioiden esiin nostaja.
Tummia lauluja lapselle: Lilli Paasikiven levylle Äidiltä lapselle (Fuga-9245) on koottu suomalaisia lauluja lapselle, useimmat kehtolauluja. Pentti Kotirannan piano säestää kauniisti taustalla Paasikiven kuulasta ääntä.
Kirkko ja kaupunki -lehden uudet kolumistit virittävät koneitaan: Heikkinen, Hiilamo, Joutsiniemi, Laine ovat Kirkko ja kaupunki -lehden tämän vuotiset kolumnistit.
Vajoa häpeämättä joulumusiikin nostalgiaan: Joulun sanoma kirkastuu tutuissa joululauluissa, joiden nostalgiaan ei ole mikään häpeä vajota – edes 2000-luvulla.
Kuulaita kaaria: Vox Silentii on keskiaikaiselle liturgiselle laululle omistautunut yhtye, jossa laulavat toimittaja Johanna Korhonen ja musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori.
Tangokuningatar laulaa Jumalan äidille: Vuonna 1988 Seinäjoella Tangokuningattareksi valittu Kirsi Rissanen on tehnyt kiinnostavan Ave Maria -levyn. Ensin ajatus tuntuu yllättävältä: 15 muunnelmaa samasta rukouksesta – mahtaa olla pitkästyttävää.
Intian lumoissa: Intia on maailman suurin demokratia ja talousmahtina sen ennustetaan nousevan Yhdysvaltojen rinnalle jo 2030-luvulla. Maa on ollut useaan otteeseen maailman johtavia kulttuurimaita.
Hyvä keittokirja lapsiperheille: Kaikesta näkee, että tämän keittokirjan on kirjoittanut monessa liemessä keitetty perheenäiti.
Herkkuja ihmisille ja ihmisen ystävälle: Kauppojen valikoimista keittokirjabuumin laantumista on vaikea huomata. Nyt arvostetaan toisaalta nopeutta ja mutkattomuutta, toisaalta taas sukuperinteitä ja alueellisia traditioita.
Kiireetöntä koiralle kokkailua: Koiran keittokirjan kirjoittaja, yhdysvaltalainen Donna Twichell Roberts, laittaa kotonaan ruokaa valkoisille länsiylämaanterriereille.
Luotatko kylliksi, lasketko lähelle?: Lauri Nurkseen ohjaama Sooloilua-elokuva alkaa toimittajan työkeikasta, joka muuttaa koko hänen elämänsä.
Kuka kestää totuuden täyden painon?: Henrik Ibsen kirjoitti vuonna 1884 Villisorsa -näytelmänsä valmistuttua: ”Kriitikot – – löytävät (näytelmästä) paljon asioita, joista voi kiistellä ja joita voi tulkita eri tavoin.”
Huikea kirja Suomen kulttuurista: Peter von Baghin juuri Tieto-Finlandialla palkittu teos Sininen laulu on huikea lukukokemus.
Kuorolaulajan unelmalahja: Monissa kodeissa lymyilee kuorolaulajia, jotka voisivat tehdä perheen jouluisista lauluhetkistä kauniita laulamalla äänissä. Usein käsillä ei kuitenkaan ole nuotteja, joista joululauluihin löytyisi eri äänille sovitukset.
Mestarin muistoksi: Viime kesänä heinäkuun lopussa kuollut mestariohjaaja Ingmar Bergman on vaikuttanut moniin meistä niin teatterin, elokuvan kuin kirjoitetunkin sanan kautta.
Miten noi on tehty?: Hulppeita musikaalipukuja tekee mieli hypistellä.
Uusi kristillinen kirjakauppa Helsinkiin: Sanantalossa, Kaisaniemenkatu 8, on avattu uusi kristillinen kirjakauppa Kirjatarha.
Varo, joulu tulee!: Tuija Kauhaniemi on valmistanut kiireen taltuttamiseksi Cafe Engeliin jouluisen sadunkerrontaesityksen Tove Janssinin Kuusi -kertomuksesta.
Takkatulta telkkarista: Televisioruudun täyttää takkatuli, jossa tuli loimuaa korkeana liekkinä. Puiden vaimea rätinä täydentää tunnelmaa.
Taikasydän korjaa kaikki kauhut: Täytyy myöntää, että Rölli-peikon seikkailut ovat saaneet Röllin sydän -animaatioelokuvassa kerrassaan hienon toteutuksen, joka ylittää kevyesti monet tutut Disney-tuotannot.
Tyttö taistelee kirkkoa vastaan: Kultainen kompassi -elokuvassa käydään klassista hyvän ja pahan taistelua. Hyvikset ovat tiedemaailman vapaa-ajattelijoita, pahikset roomalaiskatolista kirkkoa muistuttavan Magisteriumin jäseniä.
Ei vapautusta parisuhdehelvetistä: August Strindberg (1849–1912) ei tunnetusti uskonut avio-onnen kestävyyteen.
Sodan mielettömyydestä: Irakin sotaa ja sen synnyttämää koston kierrettä kuvaa puhuttelevasti romaani Bagdadin kutsu.
Kaupunki kahden perheen silmin: Syksyn Helsinki-kirjoissa esitellään turistikohteet huolella, mutta vieraillaan lähiöissäkin.
Kunnes viimeinen lähtö koittaa: Tahar Ben Jellounin Lähtö vie maailmaan, joka näyttää ensin vieraalta: marokkolaisten nuorten epätoivoiseen kaipaukseen päästä pois kotimaasta, joka ei anna heille elämisen mahdollisuuksia.
Oliko Hitler paholaisen tuote?: Marraskuussa kuolleen merkittävän yhdysvaltalaiskirjailijan Norman Mailerin viimeiseksi teokseksi jäi Adolf Hitlerin lapsuudesta kertova Adolfin linna.
Rakkaudesta kirjaan ja ihmiseen: Amos Ozin liki 700-sivuinen romaani Tarina rakkaudesta ja pimeydestä on uskomattoman laaja ja rikas teos sekä henkilökuviltaan, ajatuksiltaan että aikaulottuvuuksiltaan.
Pahkasikahenkistä irrottelua: Arto Paasilinna on jälleen kerran punonut hulvattoman tarinan, johon on tällä kertaa upotettu hengenelämän vivahteita.
Lapsi kantaa koko perintöään: Kuusivuotias lapsi näkee ja huomaa paljon, vaikka ymmärrys kasvaakin vasta vuosien päästä. Siksi tämän ikäinen lapsi on mainio prisma, josta heijastuvat ympäristön asenteet.
Merta ja suhteita: Helsinkiläinen kirjailija Sari Vuoristo on julkaissut aiemmin sekä novellikokoelmia että kaksi romaania.
Heikki Hursti on Mikon vieraana Toivon iltapäivässä: Toiminnanjohtaja Heikki Hursti on Mikon vieraana 10.–14. joulukuuta. Heikki Hursti on toiminut vuodesta 2005 Lahja ja Veikko Hurstin laupeudentyö -yhdistyksen johtajana.
Verkkokirkossa matkataan jouluun: Helsingin seurakuntien Verkkokirkossa on nyt jouluteema.
Koreografin vastaanotolla – millaista se oli?: Koputan tanssikeskus Zodiakin harjoitussalin oveen. Silmälasipäinen nainen tulee avaamaan. Kättelemme. – Favela, hän sanoo. – Jouni, vastaan. – Tarvitsisin tanssin uuden työhuoneeni tupaantuliaisiin.
Kristilliset joulusymbolit taas kiistakapuloina: Joulun lähestyessä länsimaissa on jälleen nousemassa keskustelu julkisten joulukoristeiden symboliikasta.
Jörn Donner teki hienon työn: Diktonius sai rikkaan ja tiheän elämäkerran: Jörn Donnerin teoksen Diktonius. Elämä aloitus on hienoimpia, mitä muistan lukeneeni: ”Mitä mieltä on yrittää kertoa kirjailijasta, joka on kuollut jo aikoja sitten?
Pienten siipiä ja hyvää mieltä: Galleria Mariaan pyrähtää joulukuun alussa jälleen liuta erilaisia enkeleitä. Monelle enkelinäyttelyssä käymisestä on tullut jokavuotinen traditio, jota varmistellaan jo kesällä.
Voi pyhä paahtoleipä!: Maailmalta on viime vuosina kuulunut kummia, kun Jeesuksen tai Neitsyt Marian kasvojen on väitetty ilmestyneen milloin mihinkin paahtoleivän juustokuorrutuksesta vaatekaapin puuoviin.
Suoraan katsojan sydämeen: Itsenäisyyspäivänä televisiossa nähtävä Marjut Rimmisen ja Päivi Takalan käsikirjoittama ja ohjaama animaatioelokuva Sydämeen kätketty läpivalaisee viiden tarinan avulla lapsuutta ja nuoruutta sodanjälkeisessä Suomessa.
Luotetaan vain toisiimme!: On vaikea arvioida Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen ohjaaman Tali-Ihantalan kaltaista elokuvaa, sillä se keskittyy kuvittamaan todellista historiaa ja todellisten ihmisten kokemuksia sodassa.
Onko Muumimammalla hiki?: Kun Kansallisteatterin vieraileva näyttelijä Anna Ranta sonnustautuu Muumimamman pukuun, hän valmistautuu kuin urheilusuoritukseen. Reilun parituntisen esityksen aikana ehtii hikoilla litrakaupalla.
Tuntematon sotilas taistelee energialla ja asenteella: Kun Kansallisteatterin Tuntemattomassa sotilaassa suuren näyttämön esirippu aukeaa, yleisö näkee taustan valkokankaalla ensimmäisenä itsensä.
Räväkkä Carmen rakastaa sisällissodan kynnyksellä: Kansallisoopperan uudessa produktiossa on päästy Carmenin jäykkyydestä ja espanjalaiskliseistä.
Knoppitietoa kaiken toiminnasta: Haluaisitko katsoa tavallisia asioita uusin silmin? Ellet jo valmiiksi ole fysiikan lakien mestari, Leif Wedoen kirja Miksi pilvet eivät putoa? antaa hauskan uuden kulman arkipäivän ilmiöihin.
Maa turistilaumojen tuolla puolen: ”Kaikki alkoi Helsingin Seurahuoneelta. Oli maaliskuinen torstai-ilta, ja kello oli seitsemän. Eräiden hienojen miesten seurue oli kutsuttu koolle sanomalehti-ilmoitusten avulla, mutta kyse ei suinkaan ollut mistä tahansa kokouksesta.
Kalliomaalaukset kertovat muinaisuskosta: Arkeologi Timo Miettinen ja kirjailija, toimittaja ja luontokuvaaja Heikki Willamo tuovat Pyhät kuvat kalliossa -kirjassaan esiin kalliomaalausten ihmishahmojen, hirvien ja veneiden sisällöllisen ja elämyksellisen puolen.
Koira ei tarvitse arvojärjestystä: Perinteisesti on ajateltu, että koira sopii ihmislaumaan vain arvojärjestyksen alimmaisena.
Meren takana on vapaus: Meren yli, kiven sisään on raumalaisen Tapio Koivukarin viides romaani.
Kuva vie menneeseen aikaan: Kuva ja sivu tekstiä per vuosi, ja niillä pitäisi luonnehtia koko 90-vuotista Suomea. Jaana Iso-Markku ja Sirpa Kähkönen onnistuivat Valoa ja varjoa -kirjassaan mainiosti. Urakka on taatusti ollut valtaisa.
Mystiikkaa mammoille: Naisen kantama salaisuus, mysteeri, ilon ja pelon sekainen muodonmuutos.
Jumalan lapsia Sanomatalossa: ”Katso, vammainen! – Hah, hah!” Huudahdus erään nuoren suusta jäi Helena Tuuran mieleen muutama vuosi sitten.
Nuoret kapinoivat – ja vähän vanhemmatkin: Kun elettiin Beljakovin talven kuvaamaa 60-luvun loppua ja erityisesti vuotta 1970 meikäläinen istui tenttiä lukemassa eikä ymmärtänyt elävänsä Suurta Historiallista Aikaa.
Yrjö Jylhän sotarunot innostavat opiskelijoita: Teatteriopiskelijat ovat oppineet Kiirastuli-näytelmää harjoitellessaan arvostamaan entistä enemmän sotiemme veteraaneja.
Rakkautta rajalla: Ohjaaja Lauri Törhönen on löytänyt kahdeksanteen pitkään elokuvaansa vähän käsitellyn aiheen: vastasyntyneiden Suomen ja Neuvostoliiton rajan, jossa ennen loppuvuoden 1917 tapahtumia ei mitään rajaa ollutkaan.
Kiianmaan erovalmennuksessa: Marraskuun 18. päivä alkoi psykologi Kari Kiianmaan luotsaama Parempi ero -tositv-ohjelma.
Uskoa, rikoksia ja rakkauden riekaleita: Amerikkalaisen lakimiehen Steve Berryn kirja Kolmas salaisuus on pitkään aikaan kirkollisin dekkari, jonka olen lukenut, ja miellyttävä uusi tuttavuus.
Saako jo avata?: Pahvinen joulukalenteri pitää pintansa, ja se voi tarjota jopa taide-elämyksen.
Joulumusiikkia uusissa kuoseissa: Jos haluat aloittaa joulutunnelmoinnin tai lahjaostokset jo nyt, joululauluja on taas tarjolla.
Museokauppojen messuilta voi ostaa pienoisjunan: Perinteiset Museokauppojen messut järjestetään 24.11. kello 11–17 Suomen kansallismuseossa.
Nainen, ajattele sydäntäsi!: Vaikka juokset tukka putkella ja sydän kurkussa oravanpyörässä, et pääse koskaan perille, valistaa Suomen Sydänliitto 30–45-vuotiaita naisia uudessa Punainen-kampanjassaan.
Talvisirkus Poro saa katsojat kikattamaan: Tanssiteatteri Hurjaruuthin jo perinteiseksi muodostunut värikäs ja vauhdikas talvisirkus on taas Kaapelitehtaalla ilahduttamassa kaikenikäistä väkeä.
Tutkimusmatka kriisireaktioihin: Jokelan koulusurmien jälkeen viritettiin nopeasti akuutin kriisiavun ja pidempikestoisen traumaterapian verkostot. Puhuttiin jopa neljän vuoden aktiivituesta uhreille ja heidän omaisilleen.
Muusikko Marzi Nyman Mikon vieraana: Muusikko-säveltäjä Marzi Nyman on Toivon iltapäivässä Mikon viikon vieraana 19.–23. marraskuuta.
Äänestä nyt suosikkijoululauluasi netissä: Nyt voit äänestää suosikkijoululaulusi 30 vaihtoehdon joukosta, ja käydä yhteislaulutilaisuudessa laulamassa kymmentä eniten ääntä saanutta joululaulua.
Vuodeksi vanhan ajan Helsinkiin: HelsinkiMissio kerää jälleen vanhustyölleen varoja seinäkalenterilla. Tänä vuonna kalenteri kuljettaa mustavalkoisin valokuvin entisaikojen Helsinkiin.
Yläluokan elämäntyyli pilkan kohteena: Jo alku vaikuttaa lupaavalta.
Halavatun papat kelteisillään: Veteraanikalenteri by Halavatun Papat 2008 on hauska solidaarisuusele sotiemme veteraaneille. Seinäkalenterin tuotto menee näet sataprosenttisesti veteraanien hyväksi.
Waltarin matkassa: Mika Waltarin juhlavuoden lähestyessä on hyvä ottaa vauhtia juhlintaan Risto Lindstedtin ja Reijo Vahtokarin mainion kirjan parissa.
Joulupukki syntyy suuresta surusta: Onko joulupukki ollut aina joulupukki, saattavat lapset pohtia. Juha Vuolijoen elokuva Joulutarina ja Marko Leinon samanniminen kirja vastaavat hiukan epätavallisella tarinalla.
Pohjois-Karjalan vehreyttä kaamoksen keskelle: Markku Pölösen ja Suomen Filmiteollisuuden 12-osainen suurtuotanto Karjalan kunnailla vie kukkeaan kesään pohjoiskarjalaiseen Miikkulan kylään. Kylä on ortodoksinen, ja sen sielunpaimenena ja kylätoimikunnan puheenjohtajana puuhaa isä Antto.
Ota tai jätä ja maksa, mitä pyydetään: Kun katsoo romanialaisen Christian Mungiun elokuvaa 4 kuukautta, 3 viikkoa ja 2 päivää, vakuuttuu taas kerran siitä, että hyvä ja syvä tarina on vaikuttavan elokuvan kivijalka.
Kuka katsoo peilistä?: Oletko onnellinen, kysyy Maurice Maeterlinckin Sininen lintu -näytelmän mainos ratikan seinässä.
Montako tietäjää seimelle saapui?: ”Vertailevan kirkkohistorian” professorin Anni Isotalon tutkimukset jatkuvat Bosporin helmessä.
Kolme polvea Simojokia: Gospelmuusikko Pekka Simojoki eli lapsuudessaan Namibiassa, missä hänen vanhempansa Väinö ja Aila Simojoki toimivat Uusheräyksen nimikkolähetteinä Suomen Lähetysseuran kautta.
Kuningatarkin on ihminen: On vuosi 1585 ja kuningatar Elisabethin 27. hallitusvuosi. Kuningatar on viisikymppinen ja neitsyt.
Sally Mannin keskittynyttä kauneutta: Lasten alastomuus on ollut selvästikin Mannin perheessä luonteva asia, mutta joillekin moraalinvartijoille kuvat ovat liikaa.
Etsikää, niin te löydätte: Mitä pitäisi ajatella siitä, että käännetyn kaunokirjallisuuden ykköseksi meillä ampaisee Paulo Coelhon Portobellon noita, joka alkaa lainauksella Raamatusta ja rukouksella ”Oi Maria, perisynnitön, rukoile meidän puolestamme”.
Nightwish ja kristillinen symboliikka: Nightwish on Tuomas Holopaisen sielunmaisema, jonka myötä hän elää omaa henkilökohtaista eskapismiaan maailmasta. Holopainen on aina käyttänyt myös kristillistä symboliikkaa.
Kymmenen vuotta gospelhittejä: Kristillinen Radio Dei on laajentunut kymmenessä vuodessa helsinkiläisestä paikallisradiosta mediaksi, jota voi kuunnella jo suurin osa suomalaisista.
Hyräilevää hartautta: Samuli Edelmannin tuore Virsiä-levy palauttaa mieleen Henki kulkee -levysarjan.
Palanen kesää marraskuuhun: Lyra All Stars & Satakieli on hämmästyttävä levyuutuus: se koostuu alusta loppuun Aaro Hellaakosken (1893–1952) runoista, tarkemmin sanottuna Satakieli-sarjasta ja muutamasta muusta runosta.
Kuolemasta irtoaa kiehtovia tarinoita: Lähiomaisen kuolema saa ihmiset monesti miettimään elämäänsä ja ihmissuhteitaan. Tätä aihepiiriä valottaa Espoon kaupunginteatterin näytelmä Tytär, poika ja miniä, jonka kahdeksan kohtausta surusta on kirjoittanut ja ohjannut Pirkko Kurikka.
Ruusun häpeämätön eroottisuus: Viime kesänä Cia Kiiskinen työnsi hetken mielijohteesta digikameransa pienen surisevan objektiivin piharuusun terälehtien sekaan. Digikameran muistikortti täyttyi muutamassa tunnissa.
Kuinka Jumalasta voi puhua 2000-luvulla?: Mitä tiedät kristinuskon jälkeisestä juutalaisuudesta, muslimien halusta uudistaa uskontoaan tai kristittyjä innostaneista jumalapohdinnoista? Milloin viimeksi tutkit oman jumalakuvasi olemusta ja juuria?
Vapaus voitti: Munkki Serafimin teos Vapaus on valittu Vuoden 2007 kristilliseksi kirjaksi. Valinnan teki kymmenen finalistin joukosta europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola, joka perusteli valintaansa: ”Suurenmoinen kirja, jossa koko teos on mystiikkaa itseään.”
Paavali selvitti Jeesuksen merkitystä: Mitä mies apostoli Paavali oli ja mitä hän opetti? Raamatuntutkija Antti Mustakallio kuvaa Paavali-kirjassaan tätä kristinuskon ehkä vaikutusvaltaisinta teologia tutkimusten valossa.
Jeesus kulki omia polkujaan: Jeesus kiehtoo aina, ja raamatuntutkija Tom Holménin Jeesus-kirja käsittelee tätä merkkimiestä kiinnostavasti.
Isä Mitro selittää termejä: Luterilaisella menee helposti sormi suuhun ortodoksin puhetta kuunnellessa.
”Rantaruotsalaisia” Ankkalammikossa: Uutisvuodon juontajana tunnettu Peter Nyman johdattaa Ankkalammikko-matkaoppaassaan (WSOY 2007) suomenkielisiä Svenskfinlandin perusasioiden äärelle pilke silmässä ja kieli poskessa.
Kristillisyys elää kielenkäytössämme edelleen: Kielenkäyttömme vilisee sanontoja, jotka pohjautuvat Raamattuun tai väljemmin kristilliseen perinteeseen.
Meren takana on vapaus: Meren yli, kiven sisään on raumalaisen Tapio Koivukarin viides romaani.
Koko vuosi pyhien parissa: Jaakko Heinimäen ja Katja Tukiaisen yhdessä tekemä Pyhät ystäväni on hauska yhdistelmä lyhyitä ja vähän pidempiäkin pyhien ihmisten elämäkertoja ja ystävien merkkipäiväkalenteria.
Nähdyksi tulemisen kaipuu: Perhealbumin kuvista puuttuu usein isä, koska hän on ollut kuvan ottohetkellä kameran takana. Jugendsalin syksyn päänäyttelyssä isät kutsuttiin kameran eteen.
Michael Mooren Sicko on hyytävän hauska: Sickosta ei tiedä, onko se poliittinen pamfletti vai tosiasioihin pohjautuva dokumentti.
Intohimolla ja rakkaudella: Stadian oppilastyö Frida Kahlo on viehättävää katsottavaa ja ennen kaikkea kuultavaa, sillä Fridaa näyttelevä Helena Leminen laulaa niin intensiivisesti, että tekee mieli pidättää hengitystä.
Kirjan rakastaja, osa 4 – Kauko Lindfors: Yllätyksellisyys tekee kirjasta kiinnostavan.
Kipeiden aiheiden koomikko: Stand up -koomikko Teemu Vesterinen heittää rohkeasti läppää myös uskonnosta ja kuolemasta.
Taivas maan päällä: Aki Kaurismäki on pysynyt visiossaan vankkumattomana 80-luvulta asti kuvaamalla elokuvissaan laitapuolen kulkijoita ja väliinputoajia.
Kuva muuttuu lihaksi: – Minä OLEN surrealismi!, huutaa Salvador Dalí (näyttelijä Antti Virmavirta) puolipimeässä museosalissa.
Esimerkillinen kulttuuriapostoli: Globalisaatio pienentää maailmaa myös musiikillisesti.
Nettiin rakennetaan nyt ilmaista äänikirjakirjastoa: Nyt voi kuunnella Juhani Ahon Rautatien ilmaiseksi joko mp3-soittimella tai tietokoneella. Klassikot siirtyvät podcastien aikaan.
Musta jää yllyttää moraalipohdintoihin: Pitkä, vauras avioliitto, naisiin menevä, vähän päättämättömän lepsu mies, loukattu vanha vaimo ja nuori, hehkeä rakastajatar. Tuttu kuvio, vai mitä?
Virret kuin saippuakuplia: Soile Isokosken ja Marita Viitasalon muutaman vuoden takainen virsilevy on saanut jatkoa.
Tutustu Danteen, keskustele pyhästä, pahasta ja hyvästä: Annantalolla, Annankatu 30, jatkuvat vielä keskiaikaa käsittelevät avoimet yleisöluennot.
Jipun kirkossa Jumala kuulee meidät: 22-vuotias lauluntekijä ja laulaja Jippu laulaa mielellään kirkoissa. Jippu (oikealta nimeltään Meri-Tuuli Elorinne) esittää herkkää popmusiikkia, jonka sanoitukset ovat muun muassa kaipuusta, surusta ja itkusta ammentavaa kaupunkilyriikkaa.
Poppipappi Mikko Salmi juontamaan Toivon iltapäivää: Poppipappina tunnettu Mikko Salmi aloittaa nyt "lähetystyössä". Hän nimittäin alkaa juontaa Toivontuottajien Toivon iltapäivää Radio Deissä. Ensimmäinen Mikko Salmen isännöimä lähetys kuullaan maanantaina 22. lokakuuta klo 14 alkaen.
Vanhan gospelin kertausta: Tuntuuko siltä, että tipahdit gospelmusiikin kärryiltä aikaa sitten? Muutu rauhassa retroksi ja nauti vanhoista suosikeistasi.
Gospelbändi Exit hyppäsi Suomen viralliselle listalle: Pekka Simojoen lauluäänen siivittämä gospelbändi Exit on tehnyt harvinaisen tempun hyppäämällä uudella levyllään viikolla 39 suoraan Suomen virallisen albumilistan kuudennelle sijalle.
Annu räppää Jeesuksesta: Mikä sai nuoren helsinkiläisnaisen lähtemään mukaan tv:n kykyjenetsintäkilpailuun? Annu Peltosen vastaus on Jeesus.
Sirkusta uusilla konsteilla: Punanenäisiä pellejä on turha etsiä nykysirkuksesta. Suomalaisista esimerkiksi Ville Walo luo huikeita elämyksiä yhdistämällä jongleeraukseen videokuvaa.
Mies maineen takana: Saarenmaanvalssia laulava virolainen Georg Ots on monelle suomalaiselle pelkkä nimi, jolla oli upea ääni. Entä mies maineen takana? Mikä nosti hänet Neuvosto-Viron kansantaitelijaksi ja suursuosikiksi Suomessakin?
Kiitos ja kumarrus, Ryhmäteatteri!: Kun Ryhmäteatterin 40-vuotista historiaa juhlistava Saatana saapuu Moskovaan uudella Helsinginkadun näyttämöllä päättyy, tietää nähneensä esityksen, joka pysyy mielessä pitkään. Tuntuu hyvältä, kun äly ja tunne saadaan liikkeelle.
Huivin alla kuohuu: Iranilaisen Marjane Satrapin kaksi suomennettua Persepolis-kirjaa ja nyt teattereihin saapuva niihin pohjautuva animaatioelokuva tekevät sen, mihin uutisjutut harvoin pystyvät: ne antavat iranilaiselle perheelle ystävineen ja sukulaisineen kasvot.
Valtataistelua luokkahuoneessa: Kun kiinalaisen Wuhanin kaupungin kolmasluokkalaiset valitsevat keskuudestaan itselleen valvojaoppilasta, on tapahtumien kulku kuin kiinalaisesta oopperasta: kovaa kamppailua, raastavia tunteita, kyyneliä, pilkkaa ja voitonriemua.
Alaston totuus on Takalo-Eskolan välitilinpäätös: ”Niin kauan kuin elämää on, se on kesken.” "Uskomme sanoihin – ei todellisuuteen." "Naamioidunpa omaksi itsekseni ilkosillani. Alastonta totuutta ei sanoiksi pueta."
Syö sydämen parhaaksi: Televisiossa pyörii parhaillaan mainio Elämä pelissä -ohjelma, jossa julkisuuden henkilöt yrittävät elämäntapamuutoksilla pidentää odotettavissa olevaa elinikäänsä. Muutokset koskevat yleensä ravintoa, liikuntaa ja työmäärän järkeistämistä.
Runoilija kurottaa maailmaan: Edith Södergran on kulkenut Ritva Oksasen matkassa jo 12–13-vuotiaasta. Aina muutoissa runot ovat nousseet uudelleen esiin, kunnes niihin oli ihan pakko saada musiikki ja päästä jakamaan ne muiden kanssa.
Millainen äiti saa olla?: Taidemaalari Maria Mughal on ollut viime ajat kahdella tavalla ”raskaana”: ensimmäinen näyttely Helsingissä, lisäksi esikoisen odotus.
Salvador Dali tulee Espooseen: Lokakuun alussa aukeavassa Emman (Espoon modernin taiteen museon) näyttelyssä syksyn klassikkotaiteilijana on Salvador Dalí.
Dokumenttielokuvia näkee lokakuussa leffateatterissa: Nyt on harvinainen tilaisuus katsoa dokumenttielokuvia valkokankaalta. Suomen elokuvakontaktin kokoama Dokumenttisyksy 2007 -esityssarja kiertää syksyn ajan ympäri maata. Helsingissä sarjan leffat nähdään lokakuussa.
Komea taistelu maailman tasapainosta: Japanilainen animaatioelokuva Maameren tarinat ei ole pienille lapsille tarkoitettua söpöstelyä. Ursula Le Guinin Maameren tarinat -kirjasarja on tarjonnut pohjan Goro Miyazakin esikoiselokuvalle. Tulos on jyhkeä tarina kestävien arvojen sodasta.
Veden houkutus antaa tilaa mielikuville: Jos olet kyllästynyt näytelmiin ja ihmisiin, jotka tarjoilevat vuolaita selityksiä elämän ilmiöihin, Kansallisteatterin Veden houkutus on kuin lasi vettä janoiselle.
Ei mikään alistuva varjo: Suomen ensimmäisiin naiskirjailijoihin kuuluneen Fredrika Runebergin syntymästä tulee tänä syyskuussa kuluneeksi kaksisataa vuotta. Aikajänne nykypäivään on pitkä, mutta siitä huolimatta Runeberg on edelleen ajankohtainen.
Tendenssi loistaa läpi: Teatteri Avoimien ovien Fredrika R. piirtää 1807 syntyneestä kansallisrunoilijan vaimosta kuvan, jossa estoitta yhdistetään nykymaailman arvostuksia ja asenteita 200 vuoden takaisen maailmaan.
Sibelius in memoriam: Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen kuolemasta tulee torstaina 20 syyskuuta kuluneeksi 50 vuotta.
Taidemusiikki kriisissä?: Säveltäjä Eero Hämeenniemi on viisas ja rohkea ja mies. Hän päästää klassisen musiikin rakastajat, jos ei sentään pahasta, niin ainakin häpeästä.
Kevyttä ja painavaa purtavaa laihduttamisesta: Teatteri Kultsan uutuudessa Laihtukaamme – seitsemän kevytnäytelmää paneudutaan laihduttamisen ongelmiin. Lyhyissä välähdyksissä sekoittuvat sulavasti koomiset ja traagiset elementit.
Kaiken maailman elokuvia: Tällä viikolla alkaa Helsingissä 20. Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali. Tarjolla on 20.–30.9. elokuvia ympäri maailmaa, kiintoisimpina uusina alueina ehkä entiset itä-blokin maat ja Lähi-idän uusi elokuva.
Askeleita samalla matkalla: ”Kosketa minua, vaikka rauhani menisi.” Ja koskettaahan se, nimittäin Marja Kuparisen Askeleita samalla matkalla -kirja, josta lainaus on peräisin.
Viimeisellä rannalla hapuillaan uutta alkua: Nyt kun pankkikriisin ja laman tunnelmat alkavat joidenkin osalta jo unohtua, olisi kiinnostavaa saada terävää ja analysoivaa muistinvirkistystä.
Juicen viimeiset kiusaukset: Suomirockin suurmies Juhani ”Juice” Leskinen (1950–2006) jätti taakseen Tampereen hiippakunnan viime marraskuussa. Mutta miehen musiikki ja tekstit selvisivät sittenkin hengissä raskaasta rockelämästä.
Pekka Töpöhäntä opettaa erilaisuuden hyväksymistä: Ei ihme, että lapset pitävät Gösta Knutsonin Pekka Töpöhäntä -kirjoista. Niissä on selkeästi nähtävä hyvä ja paha, jännitystä ja ystävyyttä ja onnellinen loppu, niin kuin kunnon sadussa pitääkin.
Kuinka kokki kesytetään?: Scott Hicksin Rakkauden resepti (No Reservations) on kepeän soma aikuissatu, muunnelma vanhasta teemasta ”kuinka äkäpussi kesytetään”. Samalla elokuva koskettaa ihan oikeita kysymyksiä ja ihmisen elämänlaatua ohentavia asenteita.
Helsingin taiteilijaseuran juhlanäyttely leviää neljään kulttuurikeskukseen: Helsingin Taiteilijaseura täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlavuoden Kvartetti-näyttely on parhaillaan esillä Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksissa Vuotalossa, Malmitalossa, Stoassa ja Kanneltalossa.
Jalat maasta kansantanssikurssilla: Seurasaaren kansantanssijoiden peruskurssi tutustuttaa monipuolisesti suomalaiseen tanssiperinteeseen. Kurssilla opitaan jenkkaa, polkkaa ja masurkkaa ja repäiseviä karjalaisia katrilleja.
Tuhlaajapoika tulee Tuomiokirkon kryptaan: Ensi perjantaina saa ensi-iltansa Tuomiokirkon kryptassa Spinto: Moving operahousen teos Tuhlaajapoika – eräs kotiinpaluu.
Kauneus syntyy hallitusta runsaudesta: Keramiikkataiteilija Rut Bryk sai taiteeseensa vaikutteita Italian renessanssista, ikoneista ja oman aikansa maalaustaiteesta.
Sikasarjakuvan tekijä väänsi aiemmin huumoria Raamatusta: Persoonallisen sarjakuvaparin Viivin ja Wagner-sian värikäs yhteiselo on kestänyt jo kymmenen vuotta.
Valoa mieleen ja maailmaan: Kynttilät ovat monella tapaa läsnä ihmisen elämässä. Arjen koriste-esine on ehtinyt olla valaisin, ajanmittausväline ja uskonnollinen symboli.
Häpeästä ja selviämisestä kasvaa myötätunto: Colorado Avenue -elokuva piirtää pitkän kaaren kuvatessaan parissa tunnissa Hanna Östmanin Amerikan siirtolaisuutta, koville ottavaa paluuta Siklaxin kylään Pohjanmaalle.
Voi nuoruuden viattomuutta!: Raija Orasen Valkea talo jokivarressa on suuriin ikäluokkiin kuuluville – ja varmaan muillekin – mielenkiintoista luettavaa.
Mennyt maailma tulee uudelleen: Yhdeksi maailman parhaista tv-sarjoista kehuttu Mennyt maailma (Brideshead Revisited) alkaa YLE Teemalla ensi perjantaina. 1980-luvun suosikkisarja on palkittu moneen otteeseen.
Raakusta helmeksi kruunuun: Kun katsoo tarkkaan historioitsija Olaus Magnuksen Pohjolan karttaa 1500-luvulta, on Suomeen piirretty avattuja simpukoita helmineen.
Ikonien korjaamisessa tarvitaan ammattilaista: Rakkaiden ja pyhien ikoniaarteiden ei kannata antaa rapistua, sillä ne voi korjauttaa ehompaan kuntoon alan ammattilaisella.
Kiinteistönvälittäjä kuoriutuu roolistaan tanssiteoksessa: Hanna Pajala-Assefan ravisteleva sooloteos Näyttö kumpuaa tanssijan omista kokemuksista.
Taideopiskelijat haluavat töitään esille: Kuvataideakatemia pyörittää kolmea galleriaa, jotka sijaitsevat Lönnrotinkadulla, ravintola Eliten vieressä Oksasenkadulla ja Kuvataideakatemian kupeessa Kasarmikadulla.
Viattomia ei enää ole: Pienellä Puoli-Q:n näyttämöllä Tunturikadulla puhutaan tärkeitä, kun Hannu Kivioja tulkitsee Albert Camus’n Putoamisen tuomaria.
Johanna Kurkela tunnelmoi uusimmalla Tilkkutäkki-levyllä: Poplaulajat esittävät rippikoulun iltanuotiolauluja jo kolmannella kokoelmalevyllä.
Giotto elävöitti maalaustaiteen: Länsimaisen maalaustaiteen isäksi kutsutun Giotton töihin ja elämään voi tutustua syksyn ajan Annantalolla.
Naiset tutkivat valokuvien avulla sisäistä tilaansa: Valokuvataiteen museossa on esillä valokuvaaja Pertti Nisosen kuvia Helsingin Diakonissalaitoksen Naisten valmennuskeskus Walman Minun kuvani -ryhmän naisista.
Onnea matkaan Magasinet Existera: Ruotsalaiset uskovat, että elämän perimmäiset kysymykset ovat oman aikakauslehden väärti.
Tulkaa esiin, sairaanhoitajat!: Kaarina Davisin sairaanhoitajan päiväkirja Rankka kutsumus on kuin reipas 1960-luvun pamfletti: Katsokaa nyt, tällaista elämä on eikä se ole ollenkaan hyvin!
Juhlaviikkojen Runokuu-festivaali näkyy katukuvassa: Tuomas Timonen kokeilee runoissa uusia ilmaisumuotoja.
Perhekuvia näytillä Tokoinrannassa: Hakaniemen Tokoinrannassa pääsee kätevästi pienelle maailmanympärimatkalle. Saksalaisen valokuvaajan Uwe Ommerin näyttelyssä 1000 perhettä – maailman perhealbumi on nähtävillä perhepotretteja viidestä eri maanosasta.
Uuden maailman vastustamaton kutsu: Emanuele Crialesen Kultainen portti (Golden Door) kertoo köyhän sisilialaisen leskimiehen Salvatoren, hänen kahden poikansa ja vanhan äitinsä matkasta haaveiden Amerikkaan.
Koskettava Irina Palm avaa Espoon elokuvajuhlat: Espoo Ciné -elokuvajuhlilla Espoon kulttuurikeskuksessa on entistä enemmän valinnanvaraa, kaikkiaan 79 pitkää elokuvaa.
Muista jotta ymmärtäisit: On kirjoja, joita pitää käsissään jo etukäteen surren viimeisen sivun kääntymistä. Eeva-Kaarina Arosen romaani Hän joka näkee on juuri näitä suuren lukuilon ihmeitä.
Avoimet ovet taiteilijatalossa: TaiteiTaiteilijatalo Villa Furunäsissä, Seurasaarentie 11, järjestetään perinteiset avoimet ovet 17.–19.8. kello 14–18.
Ulkoilmaelokuvia Kinopihalla: Helsingin juhlaviikkojen elokuvatarjonta laajenee ilmaisilla ulkoilmanäytöksillä. Lasipalatsin aukiolle kohoava Kinopiha esittää kaikkina kolmena festivaaliviikonloppuna elokuvia eri aikakausilta ja tyylisuunnilta.
Hienoja nimiä almanakan täydeltä: Nimiasioihin laajasti perehtyneen kustannusjohtajan Minna Saarelman tuore kirja Nimi lapselle esittelee almanakkamme 795 etunimeä uudella tavalla. Nimet on ryhmitelty alkuperänsä mukaan.
Pappilan puutarhassa tuoksui: Tiina Koskimies ja Maarit Knuuttila ovat tehneet viehättävän kirjan vanhojen pappiloiden puutarhoista.
Syyttä Siperiaan: Kuvittele, että sotilaat olisivat ovellasi ja aseella uhaten veisivät junalle. Pitkän junamatkan jälkeen joutuisit Siperiassa vankileirille ja eläisit loppuelämäsi kylmyydessä ja kurjuudessa.
Jeesus-hippien kuningas: Aniharva on kokenut yhtä värikkään elämänkaaren kuin Hippien kuningas -kunnianimen jo teininä Turkissa saanut pitkätukka. Lamppu Laamanen tallensi vauhdikkaat vaiheet kirjaksi Paljain jaloin – Mazhar Albekoglun ihmeellinen elämä.
Herättäjäjuhlille ja päivätansseihin: Helsinkiläinen performanssitaiteilija Heikki Mäntymaa, 63, on körttiläissuvun kasvatti. Hän on esiintynyt monilla herätysliikkeen kesäjuhlilla ja vie elävän taideteoksensa seuraavaksi Lahteen.
Peliä ihmisoikeuksilla: Kerrankin uudenlainen lautapeli! Ihmisoikeuspelissä kierretään pelilautaa ja törmätään milloin syrjintään, milloin aliravitsemukseen.
Ylen jumalainen heinäkuu: Yle Radio 1 tarjoaa koko heinäkuun ajan näkökulmia kirkkoon ja jumalaan.
Siniristiliput liehumaan: Juhannuksena vietetään myös Suomen lipun päivää. Siniristilippu otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1918. Kansallislippu on yllättävän nuori ilmiö. Suurin osa lipuista on syntynyt vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Ahdistuksen estolääkitystä: ”Suomussalmen murha/itsemurha on henkilökohtainen draama, mutta se on samalla osa kainuulaista muoti-ilmiötä. Itsemurhat ovat kuin tuhopoltot: ne leviävät esimerkkien voimalla.” Näin analysoi kustannuspäällikkö Jan Erola nettiblogissaan.
Vastuuttoman valinta: Mäyräkoira ja videot: Sanasta vastuu on tullut muotia. Yrityksiltä odotetaan yhteiskuntavastuuta, kunnilta hyvinvointivastuuta, valtiolta rahoitusvastuuta – kansalaisilta vastuullisempaa elämää.
Ei enää helmiä sioille!: Mikä oli Sepeteuksen poikain isän nimi?
Vuosisatainen kiitos seisoo Chartresissa: Chartresin katedraali, Ranska. Tässä valtaisassa goottilaisessa ihmeessä yhdistyvät tämänpuoleinen ja tuonpuoleinen. Tällä kättensä työllä ihminen on varmasti saanut liikuttumaan Jumalansakin.
Patsas protestoi Senaatintorillakin: Viron patsaskiistan seurauksena suomalaisetkin ovat alkaneet katsoa patsaitaan uusin silmin. Suomen historiaan syventymätön saattaa ihmetellä, eikö jokin muu patsas kuvaisi paremmin kansamme itsenäisyyttä ja kulttuurimme omaleimaisuutta kuin Venäjän keisari. Se on saanut seistä maamme paraatipaikalla Senaatintorilla jo yli sata vuotta.
Nuorukainen New Yorkissa: Nuori valokuvauksen opiskelija Pekka Antikainen joutui vuonna 1983 suureen maailmaan, kun hän lähti opintomatkalle New Yorkiin. Hän suuntasi kulkunsa kaupungin sokkeloisille kaduille ja kuvasi matkakertomuksensa.
Lento yli läsnäolemattomuuden: – En voi ymmärtää, kuinka korkealle tuo nainen pomppaa!, valokuvaaja häkeltyy katsoessaan Meilahden kallioilla tanssivaa ja hyppivää Mia Pajusta, 20.
Murhaava todiste Tarantinon tyhjänpotkimisesta: Useimmat elokuvat, joissa ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä Quentin Tarantino on ollut mukana, sisältävät posketonta väkivallalla mässäilyä: Reservoir Dogs, Natural Born Killers, Pulp Fiction, Hämärästä aamunkoittoon, Kill Bill, Sin City...
Hei, me nuukaillaan!: Tosi-tv opettaa samppanjansiemailijoita säästämään, mutta toimivatko Ylen tuoreessa brittisarjassa annetut vinkit Suomessa? Kaksi velkaantunutta ja talousneuvoja arvioivat.
Katso ympärillesi ja oivalla: Retriitinohjaaja ja taidekasvatuksen asiantuntija Päivi Huuhtanen-Somero kirjoittaa rukouksen ja piirtämisen saman sukuisesta harjoittelemisesta ja antaa ohjelman kolmen päivän retriittiin.
Sisimpäsi on kohtauspaikka: Johannes Viiniköynnöksen kirjeet ovat Pohjois-Irakissa 700-luvulla eläneet kilvoittelijamunkin kokemuksia Jumalan etsinnästä. Hän kuului lännessä unohdettuun Idän apostoliseen kirkkoon, joka oli keskiajalla (600–1300) maailman laajimmalle levinnyt kirkkokunta.
Eroon tavaksi kutsutuista rasvakerroksista: Kulutamme valveilla olomme jokaisen hetken tavoitellen sellaista, mikä ei tee meitä onnelliseksi. Näin karun kuvan itseymmärryksemme tasosta antaa Anthony de Mello (1931–1987) kirjassaan Rakkauden tiellä.
Simforian pelasti valamolaisen perinteen: Munkki Simforian (1906–1981) oli Valamon luostarin johtaja, joka eli luostarin lähihistorian vaiheet omakohtaisesti läpi. Hän meni luostariin 14-vuotiaana, kun äiti halusi saattaa pojan turvaan vallankumouksen tieltä Pietarista. Poika oli myös hyvin kiinnostunut luostareista.
Lopulta hyvyys voittaa: HelsinkiMission toiminnanjohtaja ja vaikka minkä kirkollisen uranuurtaja, pastori Olli Valtonen sopi vuosi sitten itsensä kanssa tapaamisia kyselläkseen, mitä hänen sielulleen kuuluu. Näistä kohtaamisista, puheistaan ja kolumneistaan Valtonen versioi kirjan Kaikki kääntyy hyväksi.
Henki puhaltaa taas Turussa: Turkulainen kirjailija Riku Korhonen (s. 1972) voitti Kahden ja yhden yön tarinoillaan (Sammakko) Helsingin Sanomain esikoiskirjapalkinnon. Hän kunnostautuu nyt myös lehden kolumnistina. 23.5. Riku ruoskii ”järkeä väheksyvän kirkkoinstituution jäseniä”. Hän lietsoo ”naistenvaientajia” jatkamaan touhujaan, koska ”kristityt ansaitsevat moisen riesan”.
Esko Jämsä niittää kunniaa: Vuoden Lehtikuvat 2006 ovat ilmestyneet komeana kuvateoksena. Joukossa on Kotimaa-yhtiöiden kuvatoimituksen eli KuvaKotimaan esimiehen Esko Jämsän otos, joka on julkaistu Kirkko ja kaupungin kannessa.
Hiilivirta: Musiikkitalon kynnys tehdään matalaksi: Kiasman viereen nouseva Helsingin musiikkitalo on jo vuosia herättänyt intohimoja puolesta ja vastaan.
Saarnaspöntöstä oopperan pahikseksi: Asiantunteva musiikkikirjoittaja Pekka Hako on tehnyt henkilökuvan Esa Ruuttusesta. Oopperapappi-kirja keskittyy Ruuttusen uskonnollisen taustan ja taiteellisen kehityksen kuvaamiseen.
Keijo Kettunen: Kirjat auttavat ymmärtämään elämää: Kirjan rakastaja -sarjassa esitellään lukijoita, jotka kertovat kolmesta kautta aikojen rakkaimmasta kirjastaan.
Muistopalvelus vainajille: Ortodoksisessa kirkossa panihida tarkoittaa vainajien muistopalvelusta. Näitä palveluksia voidaan pitää useana ajankohtana.
Kurissa ja Herran nuhteessa: Peter Mullanin Magdalena-sisaret-elokuva vuodelta 2002 on vaikuttava tosipohjainen kertomus Irlannin katolisesta sisarkunnasta, jonka huostaan ja vartioitavaksi annettiin ”langenneita” nuoria naisia.
Dokumentteja nykykulttuurista: Nordisk Film on tuonut kauppoihin kaikkiaan 12 Discovery Channelin dokumenttia tai dokumenttisarjaa.
Rakkaudesta Helsinkiin: Kaksikielisessä Helsinki rakkaudella -kirjassa valokuvaaja Esko Jämsän kamera flirttailee onnistuneesti vanhojen talojen ja niiden yksityiskohtien kanssa.
Maan lumoissa: Kaikki puutarhakirjat ja television puutarhaohjelmat vakuuttavat, että kasvien tuomien monien ilojen lähtökohta on maaperä.
Suosi hyviä hiilihydraatteja: Terveeksi (ja laihaksi) syömällä -aatteen uusimpia aaltoja oli vähähiilihydraattinen dieetti, joka pahimmissa sovellutuksissaan merkitsi ruokalautasen täyttämistä lihalla, munilla ja juustoilla.
Kreetalainen syö yksinkertaisesti: Kreetalaisille on tyypillistä runsas oliiviöljyn, kasvisten ja hedelmien sekä kohtuullinen viljan käyttö.
Kokeneen viljelijän perintö: Neljänkymmenen vuoden viljelykokemusten perusteella Ulla Lehtonen rohkenee kehottaa uusimman kirjansa otsikossa: Syö itsesi terveeksi.
Suvaitsevuudesta yhdenvertaisuuteen?: Vantaan kaupunginmuseon Sateenkaari-Suomi-näyttely suomalaisen seksuaalisuuden monimuotoisuudesta on ainutlaatuinen.
Kirkonmiehet lämpenevät homoseksuaaleille: Monet kirkon johtavat teologit näyttävät muuttuneen viime vuosikymmeninä huomattavasti entistä homomyönteisemmiksi.
Paavin kesäpaikka henkii rauhaa: Rooman kaakkoispuolella sijaitseva Castel Gandolfon kylä tarjoaa kävijälle vehreyttä, virkistystä ja hermolepoa. Ei ihme, että paavikin viihtyy siellä kesälomallaan.
Kuvia pääkaupungin kulissien takaa: Helsingin kaupunginmuseon ja Rikosmuseon yhteistyönäyttely Rikospaikka: Helsinki tarjoaa kurkistuksen 1920–40-lukujen pääkaupunkilaiselämän raadolliseen todellisuuteen.
Menen tänne: Annamari Mäkelä-Saares matkustaa kirkkopäiville Turkuun lauantaiksi ja sunnuntaiksi.
Viimeinen matka omalla tyylillä: Brittiyrittäjä, entinen sairaanhoitaja Julie Gibbings tarjoaa motoristeille tyylin mukaista viimeistä matkaa upouudella ruumisarkkuvaunulla.
Jäähyväiset limbolle – siis mille?: Vatikaanin kansainvälinen teologikomissio on julkaissut paavi Benedictuksen hyväksymän raportin, jonka mukaan on ”vakavia perusteita toivoa, että kastamattomina kuolleet lapset pääsevät taivaaseen”.
Kunniaa satavuotiaalle suomalaiselle elokuvalle: Sadan suomalaisen elokuvan valitseminen noin tuhannesta näytelmäelokuvasta ei ole ollut helppo urakka.
Skandaalikauppiaita turhuuden markkinoilla?: Iltapäivälehti on helppo määritellä näin. Mutta parhaimmillaan se on myös rohkea, hauska, irrotteleva ja helposti lähestyttävä, kuten Heikki Saari kirjoittaa pamfletissaan Isku tajuntaan. Suomen iltapäivälehdistön lyhyt historia. Viihdettä tarvitaan.
Vertaistukea kuoleman koskettamille: Tiina Laaninen on kerännyt yksiin kansiin puolisonsa menettäneiden kokemuksia. Vaikka avioerot ovat yleistyneet, suurin osa parisuhteista päättyy edelleen kumppanin kuolemaan.
Kutsu luonto lähelle: Pihapuutarhassa puuhastelu on yhä useammalle rakas vapaa-ajan harrastus.
Murrosikä saa vanhemmat hämilleen: Nuoren murrosikä voi ravistella perhettä kovastikin. Vanhemmat ovat hämillään, miten pitäisi menetellä tiuskivan ja rajojaan hakevan nuoren kanssa.
Rakkaus jää ajan vangiksi: Michael Wallnerin Pariisin huhtikuu tarjoaa yhden miehen kokemuksien kautta avautuvan näkymän miehitettyyn Pariisiin vuonna 1943.
Tärkeitä kysymyksiä: Terhi Utriaisien romaanissa Siivekäs vahtikoira on kiintoisa lähtökohta.
Viholliskuvan vallassa: Kirjailija Mohsin Hamid lienee kokenut paljon samaa kuin hänen Fundamentalisti vastoin tahtoaan -romaaninsa päähenkilö Changez.
Tintin perhesalaisuus: Rakastetun Tintti-sarjakuvasarjan luojan, Georges Rémin eli Hergén syntymästä tulee tänä vuonna sata vuotta.
Kovaa peliä Sheylanissa: Tietokonepeli opettaa, miten nälänhätä päihitetään.
Reilu t-paita auttaa kehitysvammaisia: Parhaillaan vietettävillä Reilun kaupan viikoilla on mahdollista hankkia puuvillainen t-paita, jonka koko tuotantoprosessi on reilu.
Nuku kanssani: Valokuvaaja Nanna Saarhelo pyysi aina yhtä ihmistä kerrallaan nukkumaan kanssaan. Nukkujien yläpuolella oli kamera, joka oli ajastettu ottamaan kuvia puolen tunnin välein yöllä, kun taiteilija ja vieras olivat unessa.
Kirkkovuosi on kulttuuria: Weilin+Göösin tietokirjasarja Ajan virrassa on aikanaan kolmiosainen. Nyt valmiina ovat kirkkovuoden perinteitä selvittävä Vuodenkierto ja suvun perinteille tilaa antava Tarinoiden kirja.
Miksi sota ei lopu koskaan?: Joskus on mentävä ajassa kauas, tunnustettava ja muistettava paha, jotta elämä voisi jatkua.
Uusi uljas ihmisyysfasismi: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kehotti viime viikolla Italiaa poistamaan kouluista krusifiksit, koska ne loukkaavat toisuskoisia ja uskonnottomia.
Arjen yläpuolella: Tretjakovin gallerian seesteinen salonkitaide edustaa juuri sitä kauneuskäsitystä, johon modernistit halusi ottaa etäisyyttä.
Kultakurkku lahden takaa: Virolainen Peter Simmin ohjaama elokuva Georg Ots – rakkaani (2007) kertoo laulaja Georg Otsin (elokuvassa Marko Matvere) elämästä, rakkauksista ja monivaiheisesta tiestä lähes palvotuksi laulajaksi.
Rakenna arkkia: Kaiken taiteen haasteena on pingottaa yksityisen ja yleisen välinen jännite niin, että se laajentaa katsojan tajuntaa ja paljastaa todellisuudesta jotain erityistä ja omakohtaisesti merkittävää.
Älä surmaa unelmaa: Kaikki isäni hotellit on samannimisen näytelmän käsiohjelman mukaan romaani, jossa esiintyy eniten kirjailija John Irvingin suosikkiteemoja: New England, prostituoidut, paini, Wien, karhut, kuolemaan johtava onnettomuus, vanhemman poissaolo, elokuvan teko tai käsikirjoittaminen sekä seksuaaliset poikkeavuudet.
Karamazovin veljekset: Fjodor Dostojevskin klassikkoromaanin Karamazovin veljesten uusi tulkinta on kolmas ja perusteellisin filmatisointi kirjailijan viimeisestä teoksesta.
Enkeli tulee jo: Angels in America on katsomiskokemus, joka ei hevin unohdu.
Aikamatka Golgatalle: Kirja Arvaa, mitä aikaa eletään: Karl Glogauer ei löydä paikkaansa järjen aikakaudella.
Ruiskumestarin talo avautui syksyyn: Kantakaupungin vanhin puutalo on avoinna yleisölle Kruununhaassa, Kristianinkatu 12:ssa. Vierailu Ruiskumestarin talona tunnetussa kotimuseossa on retki pikkukaupunki-Helsinkiin, puulämmityksen ja kynttilävalaistuksen aikaan.
Isä pinnistelee odotusten ristipaineessa: Juha T. Hakalan tekstistä näkee, että hän tietää, mistä puhuu.
Suru vie tilaa: Kirja Lapsen kuolema on rankka paikka vanhemmille, sisaruksille, kavereille ja omaisille. Mari Mörön ja Marjo Nygårdin (kuvat) kirja Surunappi on seestyneen rauhallinen tarina isoveljen kuolemasta ja surun ajasta.
Toivontuottajien nettiradiot ottavat aavistuslähdön Jouluradioon: Toivontuottajien nettiradiot ottavat aavistuslähdön Jouluradioon, ja soivat pääkaupunkiseudulla marraskuussa. Tämän jälkeen samalla analogisella taajuudella jatkaa suosittu Jouluradio.
Uusi testamentti uudessa kuosissa: Resepti on hyvä: Otetaan ennestään tuttu ja merkittävä kertomus, hankitaan taidokkaita valokuvia ja luodaan modernin aikakauslehden ulkoasu ja painetaan se hyvälle kiiltopaperille.
Kuolema ei ole haudanvakavaa: Romanialaisessa Săpânţan kylässä vainajan kuva ja tarina hänen elämästään ikuistetaan puiseen hautaristiin. Salaisuudet tulevat julki.
Pyhimykset voittivat: Ritva Oksanen valitsi Vuoden kristilliseksi kirjaksi 2009 Tuomas Heikkilän ja Liisa Suvikummun kirjan Pyhimyksiä ja paanukattoja – Kulttuuriretkiä Suomen kirkkoihin.
Lepohetki pyykin jälkeen: Pieni puutalo on jäänyt kivimuurin viereen. Pian sitäkin uhkaa purku, sillä kasvava kaupunki tarvitsee lisää tilaa. Mutta vielä pyykki kuivaa auringossa ja työn jälkeen on aikaa hetken rentoutumiselle. Mitähän nuori nainen lukee?
Terveydeksi, sanoi kokki: Olet mitä syöt, kuuluu vanha viisaus. Kannattaisiko siis syödä itsensä terveemmäksi?
Verevää komiikkaa Kansallisoopperassa: Verdin viimeinen ooppera Falstaff on täynnä henkevää ilottelua ja verevää komiikkaa. Mestarin jäähyväiset teatterille jätetään kepeässä loppufuugassa, jonka sanoma on kirkas: koko maailma on vain teatteria ja pilailua.
Minun Egyptini: Toimittaja Päivi Arvosen kotikaupunki on nykyisin 20-miljoonainen Kairo. Sieltä saa hyviä kuvia.
Tyhjänpuhumista: Maailmalle levisi sensaatiomainen uutinen, kun Daily Telegraph kertoi verkkosivullaan 8.10., että Raamatun luomiskertomus on käännetty väärin.
Rakastunut älykkö: Euroopassa viime vuosina viihtynyt Woody Allen palaa uusimmassa Whatever works -elokuvassaan rakkaaseen kotikaupunkiinsa New Yorkiin. Romanttisessa komediassa on näkyvissä myös muita Allenille tuttuja elementtejä.
Onko muistolla tilaa ajassa?: Seitsenosainen Kadonnutta aikaa etsimässä on haastava luku-urakka. Se viehättää niitä, jotka ymmärtävät muistojen kerroksellisen liikkeen, historian läpikuultavuuden ja arvostavat muistelijan pyrkimystä vangita aika paperille.
Onnen tähden: Elämä pelissä -sarja on ehtinyt päätösjaksoonsa. Syksyn mittaan viisi päähenkilöä on etsinyt onnellisuutta valmentajiensa Anne Hyvénin ja Heimo Langinvainion kanssa.
Todellisuus yllättää: Näyttely. Kynsi-maalaus pysähdyttää Galleria Heinossa. Avaran järven selän pinnan puhkovat kynnet, joiden omistaja jää pinnan alle.
Poistakaa paha keskuudestanne: Poika saa kiven käteensä. Äidin käsivarret on sidottu ja hänet on upotettu vyötäisiään myöten maahan. Kyläläiset odottavat pojan heittoa.
Viikon kasvo: Jani Mikkonen on rastafari: Jani Mikkonen, edustat rastafareja Toivontuottajien Uskon asia -sarjassa keskiviikkona 21.10. kello 11.40 YleX:llä. Miksi lähdit mukaan sarjaan?
Alkoholi pääroolissa: Viime keväänä Teatterikorkeakoulusta ohjaajaksi valmistunut Riko Saatsi, 31, tarttui innolla Heini Junkkaalan ja Elina Snickerin ideaan tehdä näytelmä alkoholista.
Suomen kuvien historia – lapsilleko?: Arvio. Otavan tietokirja Suomen taiteen historiasta ”putsaa pöydän” lapsille tehtyjen taiteen tietokirjojen osalta pitkäksi aikaa. Se on kutistuvan tietokirjallisuuden ja niukan taidekirjakustantamisen maassa suurponnistus, jota pitää tervehtiä ilolla.
Suomalaisten ja venäläisten sydämissä soi yhteinen sävel: Vaikka poliittisissa suhteissa on ollut jännitteitä, yksi asia on aina yhdistänyt naapurikansoja: rakkaus haikeaan, tunteikkaaseen, mollivoittoiseen musiikkiin.
Totuus tekee kipeää: Helsingin kaupunginteatterissa nähtävän Pasi Lampelan Kuilun alkuasetelma luo näytelmälle odotuksia. Helena (Satu Silvo) tapaa juristiksi ulkomailla opiskelleen Miia-tyttärensä (Anna-Maija Tuokko).
Miten tästä voi selvitä?: ”Heidän elämänsä, koko läntinen elämäntapa muistutti panttivankeutta. He maksoivat lunnaita vapautumisesta, jota ei koskaan tulisi. Tämä oli keskiluokkaisen elämäntavan päätepiste, vieraantuneisuuden viimeinen ranta.”
Väärät juuret armahtaa ihmisen heikkoutta: Mitä meistä lopulta jää jäljelle, kysytään Saara Saarelan elokuvassa Väärät juuret pariinkin kertaan. Elokuva tarjoaa myös vastauksen, josta useimmat katsojat varmasti ovat samaa mieltä.
Minä ja Bergman: Jörn Donnerin kirja Bergman: muistelma on kiinnostava kirja hänen suhteestaan elokuvaohjaaja Ingmar Bergmaniin, Ruotsiin, elokuvaan, kirjoittamiseen, vanhenemiseen ja kuolemaan.
Picasso voi yllättää: Ateneumin Picasso-näyttely kertoo koko elämänsä uutta etsineestä taiteilijasta.
Tunnusta – siitä maksetaan: Vieläkö Suomesta löytyy yksi rehellinen ihminen, hehkuttaa juontaja Ilari Johansson. Nyt on totuuden hetki!
Perhesota valloillaan: Tunnettu ja elokuvanakin nähty Pitkän päivän matka yöhön on huikean vahva perheen ruumiinavaus.
Äiti ja tytär totuuksien yössä: Miksi sinä et auta minua ja opasta minua, parahtaa äiti tyttärelleen öisessä pappilassa, jossa vihan ja rakkauden naamiot riisutaan hetkeksi, ja lapsen ja aikuisen roolit sekoittuvat.
Miksi työ on liian tärkeää?: Ohjaaja Mika Myllyaho fillaroi haastatteluun vain vähän myöhässä.
Viimeinen palvelus vainajalle: Suku on kokoontunut arkun äärelle pukemaan vainajaa. Mukana on lapsia. He seisovat hyvin lähellä arkkua aikuisten rinnalla.
Rikos ja Raamatun mysteerit: Raamattu kiehtoo jatkuvasti kirjailijoita. Rikoskirjallisuudessakin kristittyjen salaliitto tai Vatikaanin salaisuudet tulevat vastaan tuon tuostakin.
Innostava työkin voi uuvuttaa: Ryhmäteatterin Mika Myllyaho pohtii työn merkitystä näytelmätrilogiansa päätösjaksossa Harmoniassa. Näytelmä kertoo Olavista, joka haluaa ohjata elämänsä näytelmän, Goethen Faustin.
Lepolassa ei ehdi levätä: Teatteri Avoimet Ovet ei olisi voinut osua ajankohtaisempaan teemaan: Anna Krogeruksen Kuin ensimmäistä päivää näyttää vanhusten hoitokoti Lepolan raskaan ja väliin mielipuolisen arjen.
Donnerin Kerttu Nuorteva: Jörn Donner, 76, kiinnostui neuvostovakooja Kerttu Nuortevasta, ja teki hänestä nopeasti ja ilmeisen kohtuullisella hinnalla elokuvan Kuulustelu.
Naisenergiaa Vatikaanissa: Professori Anni Isotalon seikkailut jatkuvat, tällä kertaa Vatikaanissa.
Elä, älä selitä: ”Mikä saattaa vaikuttaa erilliseltä, dramaattiselta hetkeltä, on pelkkä silmukka sen välillä, mitä oli ennen ja mitä tulee jälkeen”, sanoo vanha Astrid Linda Olssonin romaanissa Laulaisin sinulle lempeitä lauluja.
Kuolema kyllä – mutta sitä ennen elämä: Odotus sekä Nainen ja variksenpelätti itkettävät ja naurattavat. Niin kuin elämä.
Rengas kiristyy Lisbethin ympärillä: Stieg Larssonin kirjojen toisesta osasta tehty elokuva Tyttö joka leikki tulella on juuri tulossa elokuvateattereihin. Ensimmäinen osa Miehet jotka vihaavat naisia keräsi Skandinaviassa yli 3,5 miljoonaa katsojaa.
Selviytymisestä on kysymys: Jukka Kärkkäisen ohjaama dokumenttielokuva Kansakunnan olohuone on vangitsevaa katsottavaa, ja siinä on väkevä elämän maku.
Mental Finland panee harmoniat hajalle: Rankkojen kohtausten jälkeen tulee kuitenkin armo.
Maailmanlaaja ruokapöytä: Luterilaisen Maailmanliiton toimeksiannosta on koottu maailman ruokatodellisuudesta kertova kirja Elämän leipä. Maailmanlaaja ruokakriisi on järjestössä täyttä todellisuutta, ja vaatii pikaisia toimia.
Kongo kuninkaan käsissä: Kongo on kestoaihe uutisissa. Se on mineraaleiltaan rikas maa, jota on häikäilemättä riistetty; siellä on sisällissota, kansanmurha ja monenlaisia kestolevottomuuksia.
Mitä teen, kun sisustan?: Pasilan messukeskuksessa alkavat torstaina viikonlopun mittaiset sisustusmessut.
Alussa oli tyhjää ja pimeää…: Lapsellakin on oikeus Raamatun suuriin kertomuksiin.
Pohjoisen hysterian jäljillä: ”Tämä on pohjattomasti melankoolisen, tuhoon tuomitun, passiivisen kansan reagointia.
Nuorisotyöntekijä voi olla miljonääri: Lisääntyykö hyvinvointi lahjarahalla? Tätä pohtii Salainen miljonääri uusissa jaksoissaan.
Nyky-Berliini tunti tunnilta: Ensi lauantaina 5.9. kello 6 alkaa YleTeemalla vuorokauden mittainen dokumenttiohjelma Berliinistä. Berliinin elokuvallinen kokovartalokuva Berliini 24h – Päivä metropolin elämää on nonstop-lähetys, joka luo tv-historiaa.
Arvoituksellinen rikostarina: Jim Jarmuschin The Limits of Control vie katsojan arvoitukselliselle ja absurdille matkalle.
Keppihevoset ilahduttivat kaupungin kaduilla: Keppihevoset ratsastajineen ryhmittyvät jonoon Kuvataideakatemian sisäpihalla Sörnäisissä seitsemän jälkeen illalla. Ratsastajien jono kiemurtelee ratsumestari Ravin johdolla sisäpihalta Kaikukadulle kuin iloisenkirjava, monipäinen toukka.
Asiat, joista vaikenemme: Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen professorit Merja Laitinen ja Anneli Pohjola ovat toimittaneet pohtimista antavan kirjan vaietuista tabuista, joita löytyy yhteiskunnasta yhä yllättävän paljon.
Astu maalaukseen!: Olen usein haaveillut pääseväni sisään johonkin ihailemaani maalaukseen.
Kun erosta tulee farssi: Avioeroa pidetään ihmisen perusvarmuutta järkyttävänä tapahtumana, josta toipuminen vie usein vuosia. Harvoin se on läpihuutojuttu.
Runoilija kipuaa lavalle: Runoilija Kaisa Ijäs istuu lempikahvilassaan Töölöntorilla, jossa ovat syntyneet monet hänen runoistaan. Ijäksellä on menossa uusien aiheiden etsikkovaihe, ja siihen sopii paremmin kahvilassa kuin kirjoituspöydän ääressä istuminen.
Kiviniemi jylisyttää urkujen kuningatarta: Tässäpä on taatusti vuoden upein suomalainen urkulevy. Kalevi Kiviniemi on jo pitkään odottanut mahdollisuutta päästä levyttämään Ranskaan Rouenin katedraalin Cavaillé-Coll-uruilla.
Maija Poppanen on ihmeitä tekevä lastenhoitaja: Helsingin kaupunginteatterin koko perheen uutuusmusikaalin Maija Poppasen ensi-illassa oli tiivis tunnelma. Yleisö tempautui mukaan vauhdikkaisiin laulu- ja tanssinumeroihin hakaten tahtia musiikin rytmissä.
Skavabölen pojat nähdään nyt elokuvana: Espoo Cinén tämänvuotiseksi debyyttiohjaajaksi valittu Zaida Bergroth, 32, odottaa jännittyneenä ensimmäisen pitkän elokuvansa vastaanottoa.
Ikävä Sakaria: Eila ja Raimo Jaatinen menettivät 21-vuotiaan poikansa Sakarin täysin yllättäen eräänä syksyisenä iltana. Menetyksen teki vielä raskaammaksi se, että Sakari päätti mennä junan alle.
Harakan luonto innoittaa taiteilijoita: Kasematin, vanhan ruutikellarin, takaseinällä pyörii video, jossa lipuu hitaasti vanhoja puupurjelaivoja. Katsoja juuttuu seuraamaan pitkäksi ajaksi epätodelliselta tuntuvaa utuista näkymää. Videolla on kumman rauhoittava vaikutus.
Surrealistinen kappeli vetää turisteja: Miksi väkijoukko supisee äänekkäimmin sivulaivan kappelissa kirkon pääalttarin oikealla puolella?
Kohtaamisia Vuosaaressa: Vuosaaren Vuotalossa on nähtävissä Marbella!-näytelmä, jossa liikutaan merellisen kaupunginosan kaduilla ja rannoilla.
Kolmiodraama elokuvapiireistä: Espanjalainen Pedro Almodóvar taitaa melodraaman. Sen todistaa hänen uusin elokuvansa Särkyneet syleilyt (Los abrazos rotos), jossa sukelletaan elämää ravistaviin perusteemoihin, rakkauteen ja kuolemaan.
Kuunnelmasarja vie Koskelan Jussin Suomeen: "Esimodernin, omavaraisuuteen nojanneen maatalouden suhde rahaan henkilöityy Koskelan Jussissa."
Älä pelkää – olet osa Suurta Tarinaa: Uskonto, tarinan kerronta ja fundamentalistinen oikeassa oleminen ovat keskeisiä aiheita Ursula K. Le Guinin romaanissa Kahdesti haarautuva puu.
Sotilaspappina Afganistanissa: Savonlinnan kristillisen opiston rehtori Teuvo V. Riikonen toimi viime vuonna Afganistanissa palvelevien suomalaisten kriisinhallintajoukkojen pappina ja piti palveluksessa päiväkirjaa.
Hippien aikataululla hyvä tulee: Suomi-reggae on ollut vuosikausien noususuhdanteessa muutaman tähän musiikkityyliin liitetyn kestonimen varassa.
Kiihkoton kirja hylkeen ja ihmisen suhteista: Valokuvaaja Seppo Keränen ja toimittaja-kirjailija Markku Lappalainen kertovat Hylkeet-kirjassaan hylkeiden ja ihmisten ikiaikaisesta suhteesta.
Sotilaspappina Afganistanissa: Savonlinnan kristillisen opiston rehtori Teuvo V. Riikonen toimi viime vuonna Afganistanissa palvelevien suomalaisten kriisinhallintajoukkojen pappina ja piti palveluksessa päiväkirjaa.
Taiteen ulkoilmamuseo: Hautausmaat ovat voimakkaiden tunteiden paikkoja ja suosittuja kulttuurimatkailun kohteita. Hautamuistomerkit ja niiden patsaat tekevät hautausmaista myös aina avoinna olevia ulkoilmamuseoita, joiden teokset ovat yhtä aikaa usean muuttujan armoilla.
Sarjakuva tuulettaa pyhiä kirjoja: Manga Messiaan vauhdikas sarjakuva-Jeesus kertoo tutun tarinan japanilaisin vaikuttein.
Emäntävoima yllättää maaseudun kesäkävijät: Emännäksi ei synnytä eikä opiskella, vaan kasvetaan.
Svengaavia virsiä: Jos perinteiset virret eivät innosta, kannattaa kokeilla jazzahtavia versioita. Sakari Kukko vie uudella Soi kiitos -levyllään sävelmät uuteen jännittävään musiikilliseen ulottuvuuteen.
”Lotat ovat minulle sankareita”: Sydänmaa-sukupolvinäytelmän Helsingin kaupunginteatteriin neljä vuotta sitten ohjannutta Heidi Räsästä jäi kalvamaan, mitä ihmisille tapahtuu sodan jälkeen.
Lyhytelokuva kutsumuksesta kiinnosti: Lähetystyöaiheinen lyhytelokuva Kutsumus oli suuri yleisömenestys yli viikko sitten pidetyillä Tampereen Lähetysjuhlilla.
Välinpitämättömyyttä, rikoksia ja muita mielen murheita: Jos et suosi vauhdikkaita toimintadekkareita, tarjolla on runsain määrin ihmismieltä ja yhteiskuntaa luotaavia rikostarinoita.
Ääniraamatun lukeminen vaati treenaamista: Anssi Rönnqvistillä on takana iso urakka, sillä hän luki äänikirjaksi Vanhan ja Uuden testamentin.
Megatähteä ei pelota laulaa Jeesuksesta: Harva ostanee Lenny Kravitzin levyn siksi, että sillä lauletaan Jeesuksesta. Kravitz on yksi maailman menestyneimmistä rockmuusikoista, megatähti ja seksisymboli, jonka jokaista levyä on myyty miljoonia kappaleita.
Synkkää ja harmaata luterilaisuutta: Luterilaisuus on synkkää hengellisyyttä, väitetään. Siksi luterilaisuuden puolustajat aika ajoin korostavat, että ehei, tämähän on ihan mahdottoman rentoa meininkiä.
Neuvokkaasti pulassa: ”Ahkeruus on ilomme” lukee vihreällä liitutaululla. Se on helppo uskoa, kun katselee luokkahuoneessa tarmokkaasti työskenteleviä lapsia.
Hauskasti kirjoitettu opaskirja Raamattuun: Joensuun yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professorin Lauri Thurénin Raamatun käyttöohje perustuu Sana-lehdessä viime vuosina julkaistuihin artikkeleihin.
Tallinnan kiehtovin kirkko: Tallinnan raatihuoneentorin nurkalla on valkoiseksi kalkittu vaatimattoman näköinen rakennus, Pyhän Hengen kirkko, jonka historia ja taideaarteet tekevät vaikutuksen.
Franz Kafka sai arvostusta vasta kuolemansa jälkeen: Kirjailija Franz Kafkan kuolemasta tulee kesäkuun 3. päivänä kuluneeksi 85 vuotta.
Kolmevuotias innostui hauskoista sanoituksista: Lastenmusiikkilevy Laululaukku sisältää seitsemäntoista Minna Lappalaisen laulua. Laululaukku-idea syntyi alun perin lauluntekijän neljävuotiaan lapsen oivalluksesta.
Omat haaveet ja lempijutut: Tuttu Sillanpään laatima ja kuvittama Mun mielestä jatkaa tavallaan perinteisten ystäväkirjojen perinnettä – paitsi että tällä kertaa muistiin merkitään omia asioita.
Harhauttava, lumoava taikapeili: Peili ei ole aina ollut se arkinen käyttöesine, jona me olemme tottuneet sitä pitämään.
Toivontuottajien nettiradio Higher Ground funkkaa uudella ilmeellä: Toivontuottajien nettiradio Higher Ground jatkaa afroamerikkalaisen musiikin soittamista uudella ilmeellä. Kanavan internet-sivut ovat uudistuneet vastaamaan enemmän kanavan luonnetta.
Radion parhaat: Netti on radion suurin ja paras kaveri.
Mies tekee naisen mieleisekseen: Toistuva teema taruissa ja saduissa on naisen muovaaminen miehen toiveiden mukaiseksi. Yksi tunnetuimmista on antiikin Pygmalion-taru.
Kahvipöydässä ylhäisessä seurassa: Sederholmin talossa voi kuvitella istuvansa kesäkuussa 1800-luvun alun säätyläisten seurassa. Talossa järjestetään Café 1809 -tapahtuma, jossa voi nauttia teemaan liittyvistä leivonnaisista ja ohjelmasta.
Toivontuottajien kesäsarja neljättä kertaa eetteriin: Toivontuottajien ohjelmasarja Ajatuksia kesäaamussa lähetetään jo neljäntenä perättäisenä kesänä Radio Suomen Ylen aikaisessa.
Dylanin uusin on ihan kohtalainen: Bob Dylanin uusin studioalbumi Together Through Life kipusi heti listaykköseksi sekä Englannissa että Amerikassa. Saavutus on ennenkuulumaton liki seitsemänkymppiseltä artistilta.
Riikka Hohti: Kirjoja, jotka ovat muokanneet persoonaa: Kirjan rakastaja, osa 9. Sarjassa esitellään lukijoita, jotka kertovat kolmesta kautta aikojen rakkaimmasta kirjastaan.
”Aina on toivoa, kaikki järjestyy”: Psykiatrian erikoislääkäri Katinka Tuisku löysi satujen lohdun.
Seeli Toivion konsertti on yhtä juhlaa: Temppeliaukion kirkossa kuullaan taiturisoittoa ja nähdään glamouria – ilmaiseksi!
Topelius lähikuvassa: Merete Mazzarellan uusin kirja Ei kaipuuta, ei surua, joka kuvaa yhtä päivää vanhenevan kirjailija Zacharias Topeliuksen elämästä, on mielenkiintoinen ja toimiva tapa sukeltaa menneisyyteen.
Suuri näyttelijä teki pienetkin roolit täysillä: Olin aivan myyty nähtyäni 80-luvun alussa Mika Kaurismäen Arvottomat. Elokuvan perinteisestä Suomi-filmistä poikkeava tyyli iski täysillä tajuntaan.
Tenavia muistetaan Päivälehden museossa: Päivälehden museossa avataan 15.5. näyttely Hyvä tavaton sen kunniaksi, että Tenavat-sarjakuva on tänä vuonna ilmestynyt Suomessa 50 vuotta.
Iran ei ole pelkkä syntipukki: – Tämä on uutistoimittajan pirullinen kosto, Roomassa asuva Yle:n entinen kirjeenvaihtaja Liisa Liimatainen toteaa leikillisesti juuri ilmestyneestä kirjastaan.
Liitonarkki, paavi ja pyhät luut: Juan Gomez Juradon kirjassa Taivaspaikka (Otava 2009) etsitään juutalaisuuden pyhintä esinettä, Liitonarkkia, joka katosi Jerusalemin hävityksessä vuonna 70 jKr.
Kuka sieppasi kardinaalit?: Ei liene yllätys Dan Brownin Enkelit ja Demonit -kirjan lukijoille, että elokuvana kirjasta tulee toimintajännäri.
Se oli Maali: Helsinkiläinen uskonnonopettaja Rasmus Mäntymaa on uusi Rocklyriikan Suomen mestari.
Se loppuu nyt: Ensi sunnuntaina ratkeaa Tanssii tähtien kanssa -kisan voittaja. Finaaliin matkaavat opettajineen Satu Tuomisto ja Pirkko Mannola Rosa Meriläisen pudottua viime sunnuntain semifinaalissa.
Millainen äiti se lapsensa tappaa?: Äiti on väsynyt. Äiti on yksin. Paineet ovat suurempia kuin kantaa jaksaa. Lapsi huutaa – on huutanut jo pitkään. Eikö se ikinä vaikene?
Soul ja gospel sulavasti peräkkäin: Soul-musiikin sanotaan syntyneen reilu viisikymmentä vuotta sitten, kun Ray Charles härskisti vaihtoi gospelkappaleeseen muutaman sanan ja siitä tuli I Got A Woman.
Kirjan ja näyttelyn vuoropuhelu: Valokuvataiteen museon ison pääsalin nurkkauksesta löytää piskuisen keitaan, jossa valokuvataiteilija Taneli Eskolan Helsinki-aiheiset valokuvat ovat kävijän tarkasteltavina sekä kirjan että näyttelyn muodossa.
Elämää kaikin aistein: Ranskassa nykyään eläkepäiviään viettävä kipulääkäri Anneli Vainio on uusimmassa kirjassaan avannut lukijalle sananmukaisesti kotinsa ovet.
Keijut ei juo kahvia: Himasten perheessä meno ei hyydy, ja lukijalla on hauskaa. Lastenkirjailija-kuvittajapariskunta Aino Havukainen ja Sami Toivonen tunnetaan etenkin Tatu ja Patu -kirjoistaan ja Risto Räppääjä -kirjojen kuvituksesta.
Lyriikkapainotteista poppia: Ennen vanhaan valkoihoisten rock ’n roll tehtiin niin, että löydettiin sopivasti Elviksen oloinen sälli, jolle yhtiön palkkaamat säveltäjät ja sanoittajat tekivät vähän kuin virkamiestyönä kolmen soinnun ralleja.
Rukouksia ja rakkaustarinoita: Pekka Puupää -palkinnon pari viikkoa sitten saanut oululainen Ville Ranta ilahduttaa irtonaisella kynällään, mutta ennen muuta ajatuksillaan.
Kirjastolla on kumijalat: Monen helsinkiläisen viikon kohokohta on lähelle saapuva kirjastoauto.
Yhdessä ihmisessä kokonainen teatteri: Teija Muurisen mielestä on ihana keksiä ja kirjoittaa satuja ja saada vielä visualisoidakin ne.
Kansainväliset vieraat avaavat Orionin kesäkauden: Näyttelijätär Anna Karinan vierailu 4.–5.5. käynnistää Orionissa ranskalaisen uuden aallon elokuvasarjan. Unkarilaisohjaaja István Szabó puolestaan saapuu avaamaan elokuvasarjansa 11.–12.5.
Näyttelijästä ohjaajaksi: Olli Seppälän näyttelijä Kari Hakalasta kirjoittaman kirjan alaotsikkona on osuvasti Kiihko ja kutsumus.
Sopranos piirtää kuvan maallistuneista amerikankatolilaisista: Suositun draamasarjan suhde katoliseen kirkkoon on kriittinen. Uskosta valitaan se, mikä itselle sopii.
Kantakuvat painuvat syvälle mieleen: Mainoksessa on jotain kovin tuttua. Missä olen nähnyt tämän aiemmin?
Lakia totellahan, ei ruoskaa: Artturi Järviluoman näytelmään perustuva Leevi Madetojan Pohjalaisia on koskettava ooppera 1800-luvun Pohjanmaan lakeuksien suoraselkäisistä talonpojista, jotka rehtiydessään nousevat vallesmannin edustamaa väkivaltaa vastaan.
Vaihtoehtoja kodin sisustukseen: Miltä tuntuisi laskea pää tyynylle, jossa on liuta hautakiviä ja tekstilyhennys RIP, Rest in Peace eli lepää rauhassa?
Ollako vai eikö olla?: Klovnilla on oikeus sanoa suoriksi asioita, joita sivistyneet kansalaiset kavahtavat ja kätkevät.
Saako äiti olla väsynyt ja vihainen?: Marja Tuominen ja työryhmä tutkivat äidin tunteita.
Paastoaskel: Pääsisäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Karolin tie paaviksi: Kun tehdään elokuva paavista, jonka elämä vie natsien miehittämästä ja kommunistien kurittamasta Puolasta katolisen kirkon huippusuosituksi johtajaksi, on suuri vaara, että tuloksena on katkelmallinen kronikka ja ihminen jää poikkeuksellisuutensa alle.
Kun kodista loppuu happi: Otetaan hallitseva äiti, arka tytär sekä irti pyrkivä poika, heidän välilleen tiivis, merkityksistä ja tunteista raskas teksti ja toimiva näyttämöratkaisu. Mitä saadaan?
Suutele vain nurkan takana: Meksikolaisessa Guanajuaton kaupungissa kuohui alkuvuodesta.
Kirjan rakastajien aarrekammiossa: Kadulla tallaa paljon kirjanystäviä. Mutta sitten on niitä, joille kirjat ovat elämän suuri rakkaus ja intohimo. Yksi heistä on Andrew Eriksson, joka palvelee antikvariaatissaan Runeberginkadulla muita kaltaisiaan.
Paastoaskel: Pääsiäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Auttaako pappi Jaakob?: Inhimillisistä ristiriidoista, rakkaudesta ja vihasta, elämän dramaattisista käännekohdista ja entisen tutun maailman katoamisesta tehdään paljon elokuvia.
Tulevaisuus rakentuu tämän päivän ratkaisuista: Simon Stephensin Avara on tämä ranta on hieno uutuus: lyhyin kohtauksin leikataan eteenpäin kolmen pariskunnan elämää.
Häipykää minun pihaltani!: Merkillinen mies tuo Clint Eastwood: ohjaa 78-vuotiaana komean Gran Torino -elokuvan, näyttelee sen pääosan ja tekee kokonaisuudesta vielä moraalista testamenttia muistuttavan ehjän ja järkyttävän kokonaisuuden.
Joka sivulla kauas pois: Etäisyys on merkillinen asia. Se voi olla yksinkertaista maantieteellistä etäisyyttä ja kulttuurista erilaisuutta.
Paastoaskel: Pääsiäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Syyllinen vai syytön?: Stephen Daldryn Lukija-elokuvassa virtaavat pinnan alla suuret tunteet, moraaliset ristiriidat sekä kysymys syyllisyydestä ja vastuusta.
Toden rajalla: Todellisuuden tutkimuskeskus on esitystaiteen ammattilaisten talli, jonka tuotannot liikkuvat teatterin, tanssin, performanssin ja kuvataiteen välimaastossa. Yhteisön esitystilana toimii teatterirakennuksen sijaan vaihtuva näyttämö.
Timo Kiiskinen & Timo Kiiskinen – kaimojen musiikillinen kohtaaminen: Ensi lauantaina Agricolan kirkossa musisoi kaksi Timo Kiiskistä, jotka soittavat vain Timo Kiiskisen säveltämää musiikkia.
Kristillisen kirjan makutesti: Parhaillaan (30.3.–5.4.) vietetään kristillisen kirjan viikkoa. Silloin on tapana nostaa esiin hyviä alan kirjoja.
Lisbeth Salander ei helposti unohdu: Kun ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Stieg Larsson vuonna 2004 kuoli sydänkohtaukseen, hän jätti jälkeensä kolmen rikosromaanin käsikirjoitukset.
Marialle omistetut rukoukset: Marialle on suunnattu katolisessa, ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa useita rukouksia. Tunnetuin niistä on katolisten Ave Maria eli Terve, Maria.
Musiikkia Neitsyt Marialle: Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa jo varhaiskeskiajalla kukoistanut Maria-myytti on synnyttänyt kirkkomusiikin suurimmat mestariteokset.
Kärsimysnäytelmä vapaapainikehässä: The Wrestler – Painija on urheiluelokuvan kaapuun puettu elokuva pääsiäisen tapahtumista.
Paastoaskel: Pääsiäispaasto on yksityinen matka, jolla on yhteinen päämäärä: halu keskittyä olennaiseen ja toive päästä lähemmäs Jumalaa.
Aikuissatu kuolemasta: Kuolema ei ole tosipaikan tullen helppo juttu, sillä oman nykyisen elämän ja identiteetin lakkaaminen on ikävän peruuttamatonta.
Hyvä kirja ei päästä helpolla: Kirjan rakastaja -sarjassa esitellään helsinkiläisiä kirjan rakastajia, jotka kertovat kolmesta kautta aikojen rakkaimmasta kirjastaan.
Rukous pellolla: Milletin inspiroiva Iltakellot oli aikoinaan monen mielestä maailman kuuluisin taulu. Se on päätynyt myös monien suomalaisten kotien seinälle.
Elokuvakulttuuria säilömässä: Kuluva vuosi 2007 on kotimaisen elokuvakulttuurin kannalta merkittävä: suomalainen näytelmäelokuva täyttää sata vuotta. Kotimaisen fiktioelokuvan rinnalla juhlii 50-vuotispäiviään myös Suomen elokuva-arkisto, SEA.
Opas euroviisuihin eläytymiseen: Euroviisukone yski jo Suomessa pahasti 1990- ja 2000-luvuilla, kunnes Lordi lauloi Suomen suosta viisumaailmankartalle.
Raamattu on sisäpiiritietoa ihmisestä: Edinburgin entisen piispan Richard Hollowayn mielestä Raamattu on niin arvokas kirja, ettei sen tulkitsemista pidä jättää vain uskovaisille.
Viina vie väkisin: Miten eletään, kun poika juo, koska haluaa juoda, ja äiti hoivaa vastuuntuntoisena, kun ei voi hylätäkään?
Vähän on hienoa – ja terveellisempää: Kun saksalainen kreivi Alexander von Schönburg kirjoittaa kirjan tyylikkään köyhäilyn taidosta, riittää varmasti lukijoita, joita ajatus kiukuttaa.
Äitini tarina: Lena Einhorn on ruotsalainen lääkäri, syöpään ja virologiaan erikoistunut biologi sekä kirjailija ja elokuvaohjaaja. Ninan matka -kirjassa hän kertoo äitinsä, puolanjuutalaisen Nina Rajmicin tarinan.
Lakkaa mahdollistamasta: Rakkaasta raitis tarjoaa vaihtoehtoja juovan ihmisen läheisille. Robert J. Meyers ja Brenda L. Wolfe ovat kehittäneet interventiomallin, joka on osoittautunut tehokkaammaksi kuin tutut nalkuttamiset, anelut ja uhkailut.
Vanhoja malleja voi muuttaa: Eva Rusz on suosittu ruotsalainen kognitiivisen psykoterapian edustaja.
Olenko minä masentunut?: Pienet ahdistukset ja suuret suruton luultavasti tarkoitettu niille, jotka epäilevät kärsivänsä komplekseista.
Kitschin ystävälle: Kahvipussin uusi elämä sopii lahjaksi vaikkapa valmistuvalle opiskelijalle tai ylioppilaalle, jolla on orastavia kädentaitoja ja intoa ompelukoneen käyttöön.
Pitäjänmäen kyläkirkon uusi elämä: Pitäjänmäellä, ihan Espoon rajalla olevalla pientaloalueella, kohoaa yksi rakennus yli muiden – vanha, jyrkkäharjainen kyläkirkko. Monenlaisten vaiheiden jälkeen se on muuttunut Pitskun kulttuurikirkoksi, jossa esitetään tasokasta musiikkia joka maanantai
Ahdistuksia ja riemukuplia: Studio Elsan tanssikooste Riemukupla tarjoaa riehakkaan alkupalan Posteljooni-esityksestä, mutta lähtee sitten syviin vesiin.
Lettuja maailmantuskaan: Tommi Musturi on kyllä melkoinen velho piirtäjäksi. Kun hän kuvaa suomalaisen miehen sielunelämää kahdessa ensimmäisessä Toivo-kirjassaan, sanoja ei juuri tarvita.
Kirkon liberaali yliopisto on toivoa täynnä: St. Olaf Collegen opiskelija Minnesotassa ei voi sulkea silmiään elämän monimuotoisuudelta.
Luostarista löytyy viisautta: Heinävedellä Lintulan luostarissa työskentelevä nunna Kristoduli etsii Sielun lääkkeessä luostarista sellaista viisautta, joka voisi auttaa myös maallisen arjen pyörityksessä olevia ihmisiä.
Ihminen luo itsensä näköisen Jumalan: Raamatuntutkija Petri Merenlahti tarjoaa Ihmisen näköinen Jumala -kirjassaan näkökulman Raamattuun, jonka suuri osa riviluterilaisista voisi luultavasti allekirjoittaa.
Oikeus tehdä hyvää itsekkäistä syistä: Teologi Anna-Liisa Valtavaara on kirjoittanut liian ja väärän kiltteyden ongelmista kirjassaan Kiltteydestä kipeät. Ruotsalainen syöpälääkäri Stefan Einhorn tuo toisenlaisen (mies?)näkökulman kiltteyteen kirjassaan Aidosti kiltti.
Saima Harmaja herättää yhä intohimoja: Runoilija Saima Harmajan (1913–1937) kuolemasta tulee tänä vuonna 70 vuotta. Merkkivuoden tapahtumiin kuului viime perjantaina Villa Kivessä järjestetty Saima Harmaja -seminaari.
Melkein folk-mies yrittää kertoa jotain: Joose Keskitalo ei tiedä, millaista musiikkia tekee.
Kielipelejä Agricolasta Aku Ankkaan: Mitä yhteistä on Visko-pyykkipulverimainoksella, Jallu-lehdellä ja Kjell Westön Finlandia-palkitulla romaanilla? Ne kuuluvat kansalliskokoelmaan, jossa niitä säilytetään periaatteessa paruusiaan asti.
Mari Rantanen Vangitsee ja pyörryttää: Planeetat kiertävät hypnoottisesti, terävät muodot särkevät silmiä, valo- ja värimassat hehkuvat ylimaallisina välillä hengityksen salvaten ja helisevät outoja sointeja. Olenko ehkä tullut hulluksi, nähnyt näyn tai kärsinkö migreenistä?
Itseltään salattu elämä: Ihmiset yksinäistyvät ja elämät yksityistyvät.
Agricola, melkoinen viljelijä: Koulu-tv:lle tehty kolmiosainen sarja juhlavuotta viettävästä Mikael Agricolasta pyyhkii hilseet uskonpuhdistajan harteilta.
Ihmissuhteet merkittävässä sotkussa Tanskanmaalla: Tanskalainen Jakob (Mads Mikkelsen) on asunut 20 vuotta Intiassa ja työskentelee katulasten auttajana.
Pelkistetyt polkupyörät: Yksinkertaiset ja pelastetut pyörät ovat pääosassa Taideteollisessa korkeakoulussa teollista muotoilua opiskelevan Uula Jeron Velo polkupyörä -näyttelyssä Galleria Grapossa.
Viihdekulttuurin kääntöpuoli: kyvyttömyys viihtyä todellisuudessa: Kun radiota ja levysoitinta ei vielä ollut keksitty, ihminen joutui laulamaan ja soittamaan itse.
Kun kaikki on kaupan: Voi hyvin kuvitella, minkä kaikupohjan Bertolt Brechtin Kolmen pennin oopperan ensi-ilta sai vuoden 1928 Berliinissä, jossa yhteiskunnalliset vastakohtaisuudet alkoivat kärjistyä kohti kansallissosialismin nousua.
Tuska ja intohimo: Kauan sitten käteeni sattui Edith Södergranin runokirja. Runojen intohimo, suorastaan häikäilemätön ilo ja uskallus, kaiken turhan polttava tuska ja sen läpi meneminen kipua kaihtamatta tekivät nuoreen mieleen vaikutuksen.
Sattuu, mutta tekee hyvää: ”Trauman koko ei ole niin suuri, että se estäisi ihmistä toimimasta, vaan se toimii jonkinlaisena liikkeelle panevana voimana. Haava viittaa tässä sovittamattomaan ristiriitaan, siihen, mitä on olla ihmisenä ja taiteilijana tässä yhteiskunnassa".
Kuoleman kosketuksia: Kun äiti menettää heti synnytyksen jälkeen lapsensa, tapahtumaan on äärimmäisen vaikea suostua. Naisen mielen ja erityisesti ruumiin on taivuttava siihen, että odotukset raukesivat tyhjiin.
Säätyläiselämää naistaiteilijoiden silmin: Koska taidetta nähtiin 1700-luvulla vain kirkoissa ja muotokuvina vauraimpien ihmisten seinillä, oli selvää että se kertoi kirkon ja yhteiskunnan kerman tarinaa.
Yksilö ja yhteisön tiukka ote: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä on mustaa huumoria tihkuva tarina ahtaan uskonnollisen yhteisön maailmankuvasta ja siitä, millaisen tilan aikuistuva nuori tyttö saa itselleen sen piirissä.
Demoneja ja noitia Turun suunnalla: Anneli Kanto on kokenut dramaturgi, journalisti ja käsikirjoittaja. Nyt aikaansaannoksiin liittyy myös esikoisromaani Piru, kreivi, noita ja näyttelijä.
Tunnustan eläneeni: Edith Piafin tarina on kiinnostanut ihmisiä pitkään, sillä kehityskaari surkeista oloista ponnistavan katulaulajan nousemisesta juhlituksi maailmantähdeksi ja kestosuosikiksi on huikea.
Kolmanteen ja neljänteen polveen?: Jos Kauppamatkustajan kuolema olisi vain kuva maksimaalista voittoa tavoittelevasta yhteiskunnasta, joka heittää vanhan ja väsyneen työntekijän ulos kuin roskan, saattaisi tulla aika, jolloin tämä Arthur Millerin näytelmä ei olisi ajankohtainen.
Millainen on rohkea nainen?: Yli neljäkymmentävuotiaille markkinoitavan Jade-lehden mainos putosi eteisen lattialle. Uusi lehti rohkeille naisille, niille jotka uskaltavat arvostaa itseään ja nauttia elämästään ikävuosista riippumatta.
Truveerilauluja ja virolaisia koraaleja: Kirkko soikoon -festivaalin kaksi kahvikonserttia tarjoavat leivoskahvien palanpainikkeeksi hienon kattauksen: huikean kiehtovia ritarilauluja keskiajan Ranskasta ja kuulaasti soivia hengellisiä kansanlauluja Virosta.
Mysterium Vocis konsertoi tänään maanantaina Helsingissä: Kirkko soikoon -festivaalille on kutsuttu esiintymään Mysterium Vocis -kuoro sekä festivaalia varten koottu barokkiorkesteri Ensemble Mysterium Vocis Napolista.
Bachia romanttiseen tyyliin: Urkuri Jan Lehtolan konsertissa Johann Sebastian Bach heittää barokkiperuukkinsa ja kietoutuu romantiikan kaapuun.
Luterilaisen kirkkomusiikin ruisleipää: Kirkko soikoon -festivaalin avajaiskonsertti esittelee saksalaisen barokin mestarin Johann Sebastian Bachin lisäksi hänen edeltäjiensä kiinnostavaa kirkkomusiikkia.
Millaisen pyhyyden kirjailija löytää?: Torstaina 22.3. Yle Radio 1:n Kirjakerhossa alkaa kolmiosainen pyhyyttä käsittelevä keskustelusarja. Sen ovat ideoineet ja toteuttaneet kirjailija Torsti Lehtinen ja toimittaja Seppo Puttonen.
Oletko valmis, tarkastaja tulee?: Tästä se alkaa: verkostomarkkinoija Markus Kultasade apulaisineen (Petri Manninen ja Antti Holma) saapuvat pystyyn nukahtaneeseen kuntaan tarkoituksenaan myydä mahdollisimman paljon Mind Freshener -pakkauksia.
Yhdessä yksin vieraalla maalla: On mielenkiintoista nähdä, kuinka W. Somerset Maughamin Kirjava huntu -romaani on siirtynyt valkokankaalle, nyt jo kolmannen kerran.
Köyhyystilastojen tuolla puolen: Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun tulos on selvinnyt. Vuonna 2006 järjestetty kilpailu keräsi noin 850 köyhyydestä kertovaa omakohtaista tarinaa eri puolilta Suomea.
Kohtuutta talouskasvuun ja työaikaan: Kohtuus on vanha antiikin ja kristinuskon hyve. Kohtuuttomuus ja ahneus on kumpikin luettu kuolemansynniksi.
Punaisen viivan toinen juoni: Ilmari Kiannon kuuluisa kirja Punainen viiva on ajankohtaisempi kuin arvataankaan.
Uhma nousee pakkovallan alla: Klaus Härön elokuva Uusi ihminen on selkeän kaunis, tunteita kuohuttava ja vaikuttava tarina 1950-luvun Ruotsista. Ikävä kyllä se on myös totta.
Älä ylitä rajojani: Toivottavasti yleisö löytää tiensä Perämiehenkadun Betania-taloon ja siellä toimivaan Aurinkoteatteriin, sillä Maria Peuran kirjaan rakentuva monologinäytelmä On rakkautes ääretön tarjoaa erinomaisen ja syvältä koskettavan illan.
Tuija Lassila: "Voimakkaat lukukokemukset eivät unohdu": Kirjan rakastaja -sarjassa esitellään helsinkiläisiä kirjan rakastajia, jotka kertovat kolmesta kautta aikojen rakkaimmasta kirjastaan. Ensimmäisenä kirjan rakastajana vuorossa on Munkkiniemen kirjaston tietopalvelukonsultti Tuija Lassila.
Haussa Jeesuksen näköinen mies: Ylioppilaslehti etsii tässä kuussa Jeesuksen näköistä miestä. Hanke on kunnianhimoinen ja kiintoisa, sillä yhtään aitoa muotokuvaa Jeesuksesta ei ole olemassa. Millä Ylioppilaslehti sitten ratkaisee mallin näköisyyden?
Elämästä hellyydellä: Suomalaissyntyinen Mark Levengood on tehnyt Ruotsissa sen, mihin hän muita yllyttää: astunut kaapista.
Paasto ja pääsiäinen keittiössä: Tämä kirja on helmi. Se sisältää ruokaohjeiden ja Riikka Juvosen kauniiden akvarellien lisäksi toimittaja Rauni Väinämön kertomuksia Venäjältä, Kreikasta ja Kuopiosta, jossa edesmennyt arkkipiispa Paavali asui.
Vintissä pääsee tutustumaan historiaan hauskasti: Historiako muka tylsää vuosilukujen pänttäämistä ja museot pölyn peittämiä muinaismuistonäyttelyitä? Viimeistään Kansallismuseon Vintti-työpajassa moiset käsitykset osoittautuvat vääriksi.
Tuntuuko se niin hyvälle?: Kolmisen viikkoa sitten Sanoma-WSOY-konsernin julkaisema V-lehti vedettiin pois levityksestä. Koko painos hävitettiin ja korvattiin uudella, koska jakeluun oli mennyt lehti, jossa käsiteltiin huumausaineita liian myönteisesti.
Gustav Leonhardt konsertoi mieluiten kirkossa: Vanhan musiikin grand old man Gustav Leonhardt kokee urkujen opettavan soittajiaan. Kirkko soikoon -festivaalilla hän soittaa urkuja ja cembaloa.
Valkokangas vihertää Orionissa: Elokuva ja luonto -projekti pureutuu ekokriittisesti elokuvan ja luonnon suhteisiin.
Ymmärryksen portti on ahdas: Kuusivuotiaana Iranista Ruotsiin perheensä kanssa saapuneen Marjaneh Bakhtiarin esikoisromaani Mistään kotoisin yllättää monipuolisuudellaan, huumorillaan ja tarkkanäköisyydellään.
Estonia-teatteri viettelee Tallinnaan: Vain muutaman tunnin laivamatkan päässä Helsingistä odottaa Tallinnan Estonia-teatteri suomalaisia oopperan ja baletin ystäviä.
Nauru sodan mielettömyydelle: En ole ollut sodassa enkä satu olemaan myöskään mies, mutta mikään näistä ilmeisistä puutteista ei estänyt nauttimasta Helsingin kaupunginteatterin Manillaköydestä.
Paavalin judoheitto ja pertsaa ylämäkeen: Suomalaisen perusmiehen rikkaaksi tunnettua sielunelämää valotetaan kirkkaasti elokuvissa Yhden tähden hotelli ja Miehen työ.
Iltamusiikkia Buxtehuden hengessä: Kirkko soikoon -festivaalin teemasäveltäjä tänä vuonna on Dieterich Buxtehude, barokkimestari parhaasta päästä. Festivaali tarjoaa neljä Buxtehuden hengessä musisoivaa Abendmusik-konserttia.
Kasvukipuja kahdella kielellä: On vuosi 1984 Göteborgissa, ja tytöllä ikää 12 vuotta. Kirsi Ruotsalaisen eli Kid Svensk haluaa olla aito, sopeutunut ja pärjäävä ruotsalaisnuori.
Nostalgiaa tähtitaivaalla ja eilisen arjessa: Jotkut valokuvat kolahtavat suoraan suoneen. Ne tuovat mieleen tapahtumia, tuoksuja, ääniä ja makuja tai vievät katsojan vahvalla ilmaisullaan silminnäkijäksi yllättäviin tilanteisiin.
Häpeää, syyllisyyttä ja hyviä muistoja: Päivikki Antolan toimittama kirja Papinlapset on välillä synkkää luettavaa. Pappiloissa on eletty melkoisia draamoja, kun lapsia on pantu kuriin ja ojennukseen.
Todellisuuden sietämätön raskaus: Vanhan näyttelijän Ilona Silverin ja hänen avustajansa Bounboun yleisö on haihtunut. Jäljellä on keskinäinen riippuvuussuhde, jossa on paljon yhteisiä muistoja ja hellyyttä, mutta myös keskinäistä valtapeliä.
Eläimellistä menoa: Ei varmaan erehdy pahasti, jos ennustaa että Ateneumin Eläinten aika -näyttelystä tulee sekä lasten että aikuisten suosikki.
Barokkimusiikki rantautuu Kirkko soikoon -festivaaleille: Suomalaisilla kotisohvilla nautitaan päivittäin siitä, mitä italialaiset saivat aikaan ammoin 1600-luvulla. Vaikkapa Iskelmäradiosta tulevasta musiikista.
Intohimon suuri hinta: Anna Karenina on Leo Tolstoin syvälle ihmismieltä ja yhteiskuntaa luotaava romaani, joka kertoo uskottomuuden hinnasta.
”Häly mainen häipyy, taisto taukoaa”: Ryhmäteatterin uutuus Sakset, kivi ja paperi on tarina perheestä, joka tulee viettämään kesämökille ehkä viimeistä yhteistä viikonloppuaan. Mökki on menossa myyntiin, ja väki käy ankarasti toistensa hermoille.
Vihtori elää yhä: Arktinen Banaani on juuri saanut koviin kansiin suomalaisesta näkökulmasta toimitetun koosteen Vihtori ja Klaara -sarjakuvia.
Tuhoa vihollisnainen, tuhoat kansan: Mitä naiselle tapahtuu, kun hänet raiskataan, pakotetaan katsomaan läheisten raiskausta tai pakotetaan osallistumaan toisen vahingoittamiseen?
Italian valoa kankaalla – Elin Danielson-Gambogi: Tunteisiin vetoavat voimakkaimmin taiteilijan uhmakkaat, upeat kuvat hänestä itsestään.
Kahvikultaa kuppeihin: Meille suomalaisille erityisen rakas kahvi on, paitsi arjen ja juhlan sulostuttaja, myös maailman toiseksi tärkein pörssissä vaihdettava raaka-aine öljyn jälkeen. Molempia voi tituleerata mustaksi kullaksi.
Riisuttu mies esityskieltoon: Helsingin hovioikeus on kieltänyt pappien sekoilusta kertovan, Aku Louhimiehen ohjaaman Riisuttu mies -komedian esittämisen.
Uskovaisten pihdeissä ja vähän paholaisenkin: Theodor Roszak keittää kirjassaan Paholainen ja herra Silverman kerrassaan riemukkaan sopan: Hän lähettää liberaalin juutalaisen homokirjailijan Daniel Silvermanin luennonpitoon kristittyjen joukkoon Minnesotan takamaille Faith Collegeen.
Seurakunnallisen lätäkön rauha järkkyy: Pirkko Saision viime viikolla ensi-iltaan ehtinyt näytelmä Kuume kertoo pienestä maalaisseurakunnasta, jonka henkistä ja hengellistä tilaa hiippakunnan lähettämä tarkastaja saapuu tutkailemaan.
Iwo Jima japanilaisin silmin: Clint Eastwoodin joulukuussa teattereihin tullut elokuva Isiemme liput (Flags of Our Fathers) saa ensi viikonloppuna parikseen hienon rinnakkaisteoksen Kirjeitä Iwo Jimalta (Letters from Iwo Jima).
Suurin ikäluokka on syntynyt sian vuonna: Kiinalaisen kalenterin mukaan 18.2. helmikuuta alkaa sian vuosi.
Suomalaiset lastenlaulut tutuksi somaliperheille: Somalialaisten lasten saaminen mukaan koulun musiikkitunneille on ollut ongelma, johon on nyt tartuttu cd-levyn voimin.
Kun kuvattava onkin kuvan tekijä: Ruotsalainen kuvataiteilija Mija Renström tekee valokuvataidetta ensikotien äitien ja lasten kanssa.
Mistä saa kirjoja kristinuskosta?: Yhä useampi etsii kristinuskoa käsittelevää kirjallisuutta Hakaniemen Kristillisestä kirjakaupasta, jonka kirjavalikoima on laaja.
Kutsu ystävät laulamaan: Ystävänpäivää vietetään jälleen keskiviikkona 14. helmikuuta. Päivän kunniaksi voi vaikka kutsua ystävät viettämään lauluiltaa ja hoilata joukolla Lauluja ystävälle -kirjasta.
Todellisuus tulee silmille: Susanne Bierin elokuva After the Wedding on yksi ensi viikonlopun Artisokka-festivaalin ohjelmistossa nähtäviä, pääasiassa naisohjaajien töitä. Kaikkiaan Bio Rexissä esitetään seitsemän elokuvaa, jotka esittelevät naisen elämää eri kulttuureissa.
Ruotsinkielinen sateenkaarimessu tulossa: Tähän mennessä Tuomiokirkon kappelissa on vietetty suomenkielistä sateenkarimessua kuukausittain, mutta kohta ruotsinkielisillekin on oma messunsa.
Temppeliherra ratsastaa Saharassa: Jan Guilloun Arn Magnussonista kertovaan kirjasarjaan perustuvan Arn-elokuvaa on alettu kuvata Marokossa. Näyttelijöitä on Ruotsista, Norjasta, Englannista ja Intiasta.
Pitääkö venäläisen aina esittää itseään?: Suomalaisen kiinnostunut kysely voi olla Venäjältä kotoisin olevalle myös ahdistavaa. Kannattaa siis kuunnella venäjäinkielisen kaupungin ääniä.
Kaarle-kuningas metsästää jälleen: Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Kansallisooppera on kaivanut naftaliinista ensimmäisen suomalaisen oopperan, Frederick Paciuksen Kung Karl’s Jaktin.
Ihan naurattava kirja: Olli Seppälä on koonnut viidennen uskontoa ja kirkkoa koskevien vitsien kokoelman, joka sai nimen Da Vitsi -koodi.
Elä ja uskalla: Olli Saarelan elokuvaversio Virpi Hämeen-Anttilan romaanista Suden vuosi on estottoman romanttinen ja suurta antautumista suurelle tunteelle ylistävä tarina.
Kuka määrää elämästäsi?: Nyt kun ylipainoisia syyllistetään kansantalouden kuormittamisesta, uudet laihdutuskirjat ovat ilahduttavalla tavalla toisilla linjoilla.
Milma Lappala oli ensimmäinen suomalainen naispappi: Milma Lappala muutti Yhdysvaltoihin etsimään itselleen "piällysmiehen paikkaa". Hänet vihittiin papiksi Pohjois-Minnesotassa vuonna 1916 - ja aikanaan hänestä tuli myös seurakunnan johtaja.
”Ensin velvollisuus, sitten minä”: Helen Mirren vakuuttaa kuningatar Elisabethinä
Valon ja värin terapiaa keskitalvella: Leonard ja Katarina Bäcksbackan kokoelman ytimenä on 1900-luvun ensimmäisen puoliskon suomalainen taide. Pariskunta ihaili erityisesti voimakkaita värejä rakastavia koloristeja.
Kaaoksesta kumpuavaa elinvoimaa: Jokin mielikuva Turkista lienee kaikilla. Nyt tuota kuvaa voi monipuolistaa satakertaisesti uppoutumalla teologi Heikki Tervosen kirjaan Euroopan porteilla. 12 avainta tarujen ja tarinoiden Turkkiin.
Kurdien kova kohtalo: Kurdien ihmisoikeusjärjestön johtaja on kirjoittanut perusteellisen kuvauksen kurdien vaikeasta asemasta ja siihen vaikuttaneista syistä.
Kirja kerrallaan -kustantamo parantaa vauhtiaan: Kirja kerrallaan on muun muassa Suomen suurin näytelmäkirjallisuuden kustantaja. Omakustanteitakin ilmestyy paljon.
DocPoint -festivaali alkaa Helsingissä: Dokumentin rakastajalla on valinnan vaikeuksia 24.–28.1.
Kuinka hirviö kesytetään: Täytyy myöntää, että Kaupunginteatterin uutuus, Disney-musikaali Kaunotar ja Hirviö on lähes kaikkea sitä, mitä hyvältä musikaalilta toivoo.
Kadotetut kiirastulessa: He ovat lost, kadonneet tai kadotetut. Heidän lentokoneensa putosi autiolle saarelle ja matkustajista osa selvisi hengissä. Kukaan ei tule pelastamaan heitä, eivätkä he saa yhteyttä entiseen maailmaan. He ovat saarellaan täysin ”lost”, kadoksissa.
Liverrystä, ei kranaatteja: "Israelin äänimaisemien kohdalla kaipasin pientä särmää: edes yhtä kranaatin paukahdusta", kirjoittaa Marja Kuparinen.
Ethän kyllästy minuun: Korealaisen ohjaajan Kim Ki-dukin elokuvissa väkivahvat tunteet ovat usein tiukassa kontrollissa eikä sanoja tarvita paljoa. Pieni ihon värähdys tai silmän vilkaisu kertoo jo riittävästi.
Kaikkea ei voi selittää auki: Paavo Westerbergin perhekuva Kotiin ennen pimeää Kansallisteatterissa tutkii mielenkiintoisella tavalla perheen sisäisiä ristiriitoja, asenteiden siirtymistä sukupolvelta toiselle ja perheenjäsenten vaikeuksia tulla toimeen itsensä kanssa.
Musiikkia vaistolla ja sydämellä: Kun vuosi päättyi, päättyi myös Yle Radio 1:ssä suosittu musiikkiohjelma Luostarin puutarhassa. Siinä on kuultu Risto Nordellin valitsemana ”parasta mahdollista musiikkia Euroopan vanhoista hoveista ja katedraaleista”.
U2:n spirituaaliset musiikkimatkat: U2 on dynaamisin aikamme suurista rockyhtyeistä. 30 vuoden rankan väännön jälkeen nelikko on yhä täysissä ruumiin- ja sielun- sekä luomisvoimissa. Yhtyeen ystäviä hemmotellaan nyt perusteellisilla haastattelukirjoilla.
Historiaa päivä kerrallaan: Professori Pentti Lempiäinen on tehnyt kirjan, joka ilahduttaa taatusti historiallisia pikamatkoja ja yksityiskohtia harrastavia lukijoita.
Ukko-Paavon oppi kirkastuu kiusausten keskeltä: Ensimmäiset ja viimeiset kiusaukset -kirja valaisee savolaisen herännäisjohtajan Paavo Ruotsalaisen rukiista teologiaa ja särmikästä persoonaa.
Muistelmia Punkkiluostarista: Rokkipappi Tarvo Laakso kertoo elämästään ja uskostaan konflikteja kaihtamattomaan ja originelliin tyyliinsä, nokkelan koukkuista kieltä käyttäen.
Nyt vietetään Raamatun teemavuotta: Alkanut vuosi on nimetty Rakas Raamattu -teemavuodeksi.
Uskova mies Olli Saarelan elokuvissa: Elokuvaohjaaja Olli Saarelan tuotannossa astuu valkokankaalle harvoin kuvattuja hahmoja – uskovia suomalaismiehiä. He ovat herkkiä ja kovia kuten tekijänsäkin. Äärimmillään he samaistuvat jopa Kristukseen.
Kuuntelen askeleita taloni huoneissa: Valokuvaaja Juha Laitalainen löysi vuonna 2001 Mäntsälästä aution talon, josta jutun kuvat ovat. Mitään ei lavastettu, kaikki on viimeisen lähtijän jäljiltä koskemattomana. Vain liiteristä löytyneen nuken päältä on varovasti poistettu kuolleita lehtiä.
Hengellisen musiikin helmiä: Edu Kettusen pieteetillä tuottamassa ja ideoimassa Henki kulkee -sarjassa on ilmestynyt kolme genressään erinomaista albumia. Ensimmäisellä tulkittiin virsiä, toisella joululauluja ja kolmannella pääosin amerikkalaisia spirituaaleja.
Jouluna kettukin halaa jänistä: Tuula Korolaisen Kuono kohti tähteä on saanut jouluisen jatko-osan Kuono kohti joulua.
Hieno äänikirja lapsille: Vuonna 2005 Finlandia junior -palkinnon saanut Kuono kohti tähtiä on tehty nyt myös CD-versioksi. Runojen lukijoina ovat Eija Ahvo, kirjan tekijä Tuula Korolainen ja Jarmo Heikkinen.
Söikö Jeesuskin rintaa?: Joulun lapsi oli paitsi Jumala myös ihminen. Siitä kertovat kirkon historian aikana maalatut pyhät kuvat, joissa Maria tarjoaa Jeesus-lapselle rintaa.
Kohti unelmien saarta: Meri elää vahvasti Kansallisteatterin lapsille suunnatussa uutuudessa Muumipappa ja meri.
Simojokien yhteisyritys: Suomi-gospelin kärkimiehen Pekka Simojoen vaimo Arja on julkaissut soololevyn Sydämen kappeli, jonka lauluista useimmat Pekka on sanoittanut ja säveltänyt.
Hyvien ihmisten juhla: Samuli Edelmann tekee Juha Koirasen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Rock’n’roll never dies -elokuvassa merkittävimmän elokuvaroolinsa nelikymppisenä rokkarina Tigerinä.
Rakkaudesta tähtiin: ”Tähtien prioriteetit, sellaisena kuin valkokangas ne näytti, olivat myös yleisön prioriteetteja: tällainen karkea paralleeli oli, ja on yhä, tähteyden edellytys."
Ruoka on tunteiden tulkki: Suklaata iholla, Ranskalainen illallinen ja Syö juo mies nainen ovat elokuvia, joissa ruoka saa olla tunteiden tulkki. Niissä myös oikeasti keskitytään ruuanlaittoon ja syömiseen.
Poikien juttu: Eragon-elokuva maalaispojan kasvusta tyrannin moukaroiman kansan pelastajaksi on juoneltaan ohut, mutta vauhtia piisaa.
Terapeuttinen matka elokuvaan: Elokuvan on vaivatonta ohittaa tietoisuuden palomuurit ja olla oikotie traumojen, pakkoajatusten, pelkojen ja pakkomielteiden käsittelyyn. Se koskettaa alitajuntaamme ja väkeviä mielemme esiälyllisiä kerrostumia.
Terapiasukupolvi etsijän tielle: Akseli Ensemble tuotti keväällä Korjaamolla Paavo Westerbergin käsikirjoittaman ja Kalle Chydeniuksen ohjaaman näytelmän Ranta.
Teinien hurskaita joululauluja: Vantaan Pyhän Laurin kirkon 500-vuotisjuhlia varten perustettu Corvus Laurencij (Laurin naakka) on harrastajalaulajista koottu mieskuoro, joka on omistautunut gregoriaanisen ja muun varhaisen kirkkomusiikin esittämiseen.
Joulutähden suosio jatkuu: Useimmat suomalaiset kukittavat joulunsa joulutähdillä. Seuraavina suosiossa tulevat hyasintti, tulppaani ja ritarinkukka. Joulutähdistä punainen on erityisesti ostajien mieleen.
Pyhästä yöstä komeasti kuorolla ja orkesterilla: Urkuri Pertti Eerolan perustamat ja johtamat Johanneksenkirkon Kamariorkesteri ja Kamarikuoro ovat tehneet kunnianhimoista musiikkityötä pian 25 vuotta.
Huolenpito vai vapaa pudotus: Tuomo Aitan käsikirjoittama ja ohjaama Pidän sinusta huolta herättää odotuksia hänen tulevien töidensä suhteen, etenkin ensimmäisellä puoliajalla.
Näkökulmia kansalaiskuntoon: Miten määritellään kunnon kansalainen? Onko keskimääräinen, keskiluokkainen, työteliäs ja hiljainen ihminen kunnon kansalainen?
Vanhat kartat kertovat menneiden aikojen maailmankuvasta: Sederholmin talossa on parhaillaan näyttely, joka kertoo karttojen, erityisesti Pohjolan karttojen historiasta.
Valinnoilla on väliä: Vanhat farkut seinien väliin ja vinyylilevy lampuksi? Kyllä, Amerikassa käytetään farkkulumppua talojen eristeenä, ja vanhan lp-levyn voi sulatettuna muotoilla vaikka olohuoneen lampunvarjostimeksi.
Syötävän kaunis talo: Piparkakkutalon leipominen adventtiaikana on tapa, joka jättää lapsiin pysyvän muiston.
Hiljaista jouluhyminää: Nykyään kahden laulajan, Johanna Korhosen ja Hilkka-Liisa Vuoren, muodostama Vox Silentii on pyhittänyt olemisensa – kuten yhtye asian ilmaisee – kristillisen kirkon rukouslaululle.
Tuomasmessu sai uuden laulukirjan: Tuomasmessu on saanut sarjassa kolmannen messulaulukirjan. Uusia messulauluja jatkaa edeltäjiensä tyyliä ja sisältää lähes sata uutta kappaletta sekä kolmisenkymmentä laulua ensimmäisestä Tuomaslaulukirjasta.
Lemmensuruja venäläisittäin: Tshaikovskin ikisuosittu ooppera Jevgeni Onegin kertoo Pushkinin runoromaanin pohjalta katkeransuloisen rakkaustarinan, jonka pääparina on nuori, tuskin murrosikäinen maalaistyttö Tatjana ja kaiken kokenut maailmanmies Onegin.
Uskaltautumisesta ja anteeksiannosta: Hyvästä lastenkirjasta oppii aikuinenkin, ja liikuttuu. Tämän vuoden Finlandia Junior -palkinnon saanut lastenkirja Keinulauta on sellainen onnistuessaan liikkumaan tunneskaalan laidalta toiselle.
Nimipäivä oli ennen suuri juhla: Nimipäivien vietosta meillä ja muualla Euroopassa on julkaistu ensimmäinen suomalainen teos.
Valittaminen: elämän suola: Valittaminen ja purnaaminen saattavat ihmisiä yhteen.
Niksejä jouluvalmisteluihin: Niksi-Pirkan ystäviä hemmotellaan nyt joulupaketilla. Pirkan jouluniksit -kirja tarjoaa Pirkka-lehdessä julkaistuja, joulun aikaan liittyviä säästö- ja helpotusvinkkejä.
Mannerheimistä Freiren vallankumoukseen: Sarjakuvien tarinat sisältävät monia yllätyksiä.
Vauvojen Sylitaivas: Vauvateatteriesitys Sylitaivas on värikäs ja äänellisesti rikas esitys, jonka työryhmä – Inke Rosilo, Maija Keinänen, Marja-Leena Kaskinen ja Ippe Enge – on tehnyt nimenomaan 4–12 kk ikäisille vauvoille ja heidän sylittäjilleen.
Todellisuus on kova juttu: Mietiskely liitetään helposti naisiin ja jotenkin epämääräisen oloisiin miehiin. Tosi miehen hommaa mikään todellisuuden hidas tahkoaminen ei ole, tuumivat monet.
Anja Oasmaa luopui luodakseen uutta: – Pyörittelin mielessäni pitkään ideaa uudesta näyttelystä. Tietyt elementit pyrkivät tekeillä oleviin maalauksiini koko ajan, kunnes näin unessa valmiin näyttelyn.
Galleria Mariassa enkelit ovat arkipäivää: Galleristi Marja Haaviston jouluun kuuluvat itsestään selvästi enkelit. Tänäkin jouluna hänen pienessä galleriassaan Mariankadulla liihottelevat enkelit monessa kuosissa.
Enkeliajatuksia koko vuodeksi: Enkeli taivaan lausui näin… Päiväkotien ja koulujen kuusijuhliin kokoontuu näinä aikoina sukua seuraamaan lasten joulukuvaelmaa, jossa hopeaköynnöksin koristettu taivaallinen sotajoukko tuo viestin palleroisille paimenille.
Soile Isokoski: Adventti kirkastaa pimeyden: Sopraano Soile Isokoski sytyttää mielellään adventtikynttilän, sillä kynttilän valo merkitsee hänelle aina rukousta. Joulurauhan julistus kuunnellaan aina, vaikka puhelimen välityksellä maailmalta.
Sotkuja paratiisissa: Juha Vakkurin Paratiisisaari Helsingin kaupunginteatterissa puuttuu tärkeään asiaan: maailman ahnehdittuihin energiavaroihin.
Sankareita paperimassavuorella: Isiemme liput on pitkästä aikaa sotaelokuva, joka liikuttaa ja koskettaa.
Kadut kantavat meidän nimeämme: Kjell Westön kirjasta Missä kuljimme kerran jää pitkä, viipyilevä ja vivahteikas jälkimaku kuin hyvästä viinistä.
Simojokien yhteisyritys: Suomi-gospelin kärkimiehen Pekka Simojoen vaimo Arja Simojoki on julkaissut soololevyn Sydämen kappeli, jonka lauluista useimmat Pekka Simojoki on sanoittanut ja säveltänyt.
Virsibuumi jatkuu herkullisin etnomaustein: Jo muutaman vuoden ajan olemme saaneet kuulla virsiä tyyliltään erilaisina vokaalisina ja instrumentaalisina tulkintoina. Ja buumi jatkuu. Ikiaikaiset virsimelodiat kestävät kyllä monenlaista tulkintaa.
Psalmilauluja evankeliointityyliin: Suorasukaiseen evankeliointityyliin kirjoitetut, Psalmien kirjan innoittamat, sanoitukset ovat Ihmeellisesti tehty -levyn kappaleita yhdistävä piirre.
Näytelmämusiikkia Vivamon raamattukylästä: Vivamon raamattukylän näytelmiin Sallikaa lasten tulla ja Seuraa minua kirjoitetuista kappaleista koottu levy on samassa vaikeassa asemassa kuin elokuvien soundtrackit: tiettyyn tarkoitukseen sävelletty musiikki ei välttämättä toimi toisessa paikassa.
Myrkyllisenterävää mediakritiikkiä: Media kertoo, media näyttää, media saa asiat vaikuttamaan joltakin. Mutta miten se sen tekee? Tätä tutkii Kaarina Hazard kirjassaan Kontallaan. Muistiinpanoja mediasta.
Nainen ja masennus: Psykologi ja psykoanalyytikko Pirkko Siltala tarkastelee uudessa kirjassaan Nainen ja masennus nykypäivän muotitunnetta tuoreella tavalla.
Psykojumppa vahvistaa itsetuntemusta: Psykologi Tony Dunderfeltin Voimavarana itsetuntemus eroaa monista itsensäkehittämisoppaista siinä, että hän ei lupaa pikatietä onneen, vaikka kirjan takakansi siihen suuntaan vähän antaa olettaakin.
Kongon muisto ei kuole: ”Ei ikuisesti, ei aina, / mutta yhä itkee Kongo kuivia kyyneleitä. / Suru syöpyy karttaan. / Kuinka kauan, kuinka kauan? / Kunnes ahneus ja kateus katoavat maailmasta?”
Sisarukset sielussamme: Perheen esikoiselta vaaditaan ikäänsä nähden kypsempää käytöstä kuin muilta. Esikoinen on edelläkävijä ja pienempiensä ihailema.
Kanna vastuu, salli heikkous: Ihmisen paikka -kirja on Tuula-Liina Variksen neljäs kirjoituskokoelma. Se osoittaa, että kirjoittaja on ahkera ja laajalla liikkuva kolumnisti.
Rikas mies jos oisin: Ooppera Verson moni-ilmeinen Viulunsoittaja viehättää.
Kärsimystaalat taskuun, Dick and Jane: Amerikkalaiset mediayhtiöt ovat löytäneet uskovaisista tuottoisan kohdeyleisön. Kristilliset elokuvat, kirjat ja levyt myyvät nyt niin hyvin, että mikään muu kuin sisältö ei erota niitä valtavirrasta. Jos aina sekään.
Uniikkeja iltapukuja: Parhaillaan Vuotalon galleriassa on esillä mielenkiintoinen iltapukunäyttely Saanko luvan?
Babel näyttää, miten yhteys on vaikeaa: Melkein näin pahalta minusta tuntui, kun katsoin pari vuotta sitten Oscar-voittaja Crashia. Crashin tavoin Babel esittää useita yhtäaikaisia tarinoita vaikeista ihmiskohtaloista ja nivoo ne lopussa yhteen yllättävästi.
Taksikuskin syöksykierre: Aku Louhimiehen ohjaamassa, Paavo Westerbergin ja Mikko Koukin käsikirjoittamassa tv-sarjassa Irtiottoja (2003) oli yhtenä juonilinjana taksikuski Veli-Matin murheellinen tarina.
Yksinäinen hauta Kaisaniemessä

Kirkko & kaupunki

Omat työkalut

Osiot

Tehdyt toimenpiteet

Kulttuuri ja media