Esimerkiksi lapset, vammaiset, psyykkisesti ongelmaiset, vanhukset ja monenlaisista kommunikaatiohäiriöistä kärsivät hyötyvät musiikkiterapiasta. Sekä kaikki, jotka haluavat   lisätä itsetuntemustaan, rentoutua ja voida hyvin.

Laitinen on työssään niin lasten kuin aikuisten kanssa nähnyt musiikin voiman. Sen avulla on mahdollista oppia myös esimerkiksi stressin hallintaa. Kun tuntee paremmin itsensä, osaa sanoa ajoissa ei, nyt riittää ja löytää omia voimavarojaan.

– Ääni on itse asiassa ihmisen ensimmäinen yhdysside maailmaan, sillä äitinsä kohdussa kasvava lapsi kuulee jo neljän kuukauden ikäisenä. Ilmeisesti kuulo on myös kuolevan viimeinen aisti, jonka kautta hänet voi tavoittaa.

Ei suorituspaineita

Musiikkiterapiassa kuunnellaan musiikkia, soitetaan,   käytetään omaa ääntä, maalataan musiikkia, liikutaan. Ote on rento, sillä osallistujan ei tarvitse osata tanssia, laulaa, soittaa tai maalata. Lyhyisiinkin ryhmiin liittyy aina myös mahdollisuus tunteiden sanoittamiseen.

– Joskus ihminen ei ymmärrä omaa tunnettaan ennen kuin kuulee sen musiikissa. Musiikilla on merkillinen kyky liikuttaa ihmisen psyykkisiä rakenteita, nostaa esiin unohtuneita muistoja ja mielikuvia ja auttaa niihin liittyviä vaikeitakin tunteita purkautumaan.

Marjaana Laitinen selittää, miten musiikki vaikuttaa sekä psyykkisesti että fyysisesti. Sen rytmi kiihdyttää tai rauhoittaa. Se vaikuttaa esimerkiksi verenpaineeseen, ruuansulatukseen ja sydämen sykkeeseen.

Aivojen limbinen järjestelmä säätelee muistia ja tunne-elämää. Sen seurauksena meillä on tunnesuhde muistoihimme. Tunne säilyy, vaikka on piilossa. Musiikki herättää kuuntelijassaan ja esittäjässään tunnekokemuksen ja vaikuttaa suoraan tähän aivojen limbiseen järjestelmään. Sitä kautta kokemuskin voi muuttua.

– Sama musiikki vaikuttaa tosin eri ihmisiin eri tavalla, sillä heidän muistonsa ja tunnekokemuksensa ovat erilaisia, selventää Marjaana Laitinen.

Lattarit tanssittavat

Hän itse on musiikissa kaikkiruokainen. Joskus rytmikäs lattarimusiikki on parasta, se tanssittaa hyvin. Joskus taas kelpaa rauhallisempi musiikki. Ooppera ja jazz ovat myös mieleen.
– Musiikkiin on hyvä keskittyä, käyttää vaikka kuulokkeita, opastaa Marjaana Laitinen.

Silmien sulkeminen on hyväksi, samoin rento asento. Parinkymmenen minuutin äänikylpy tekee jo ihmeitä.
– Musiikkiin kannattaa heittäytyä. Antaa sille ja itselle mahdollisuus.

Musiikkiterapiaryhmiä ja pidempiä ryhmäanalyyttisiä ryhmiä voi kysyä Marjaana Laitiselta, p. 040 5715273.