Rakukeramiikan juuret juontuvat japanilaiseen teeseremoniaan 1500-luvulle. Rakutyöt muokataan ensin rakusavesta, joka on hyvin huokoista. Sen jälkeen esineet raakapoltetaan sähköuunissa, sitten ne jäähtyvät viikosta kahteen viikkoon. Tämän jälkeen seuraa lasitus ja rakupoltto elävällä tulella.

Polton jälkeen saviesine nostetaan 1000-asteisena jäähtymään veteen, jolloin se saa rakumaisen ominaisuuden eli krakleet. Ne ovat lasitteen halkeamia ja tekevät esineestä vanhan oloisen ja arvokkaan. Lopuksi esine poltetaan savustusuunissa.

Helsinkiläiset taiteilijat Tero Jartti ja Taina Kyyhkynen ovat tehneet vuoden verran rakukeramiikkatöitä.
– Ensiksi päämääränä oli matkakassan kerryttäminen Vanhan myyjäisissä. Nyt kun laskee, niin hyvä ettei jääty tappiolle! Jartti muistelee.

Tekevälle sattuu

– Taina oli tutustunut rakukeramiikkaan, ja päätimme itse kokeilla. Ostimme yhteisesti polttouunin ja lasitetta.
– Meidän välineemme eivät ole viimeisen päälle, ja teemme luovasti omia virityksiä. Sähköuuni olisi seuraava hankinta, Kyyhkynen kertoo.
Jartti ja Kyyhkynen ovat oppineet kaiken itse ilman kursseja.
– Silmäripset ja kulmakarvat ovat aluksi joka kerta palaneet uunin pienestä reiästä kurkittaessa!, Kyyhkynen muistelee.

– Aluksi tuhosimme monia esineitä, kun emme tienneet, että niitä voi polttaa uudelleen. Kuljettaessamme niitä raakapolttoon Juvanmalmille rikoimme myös monia, Jartti kertoo.

Raakapolton jälkeen he menevät veden äärelle rakupolttamaan esineitä.
– Nyt teemme esineitä fiilispohjalta. Jos siihen tulee sarjatuotannon maku, heti menee fiilis, Jartti toteaa.

Mytologia ja luonto innostavat

– Minua on aina kiinnostanut suomalainen mytologia, joka on rikasta maahisineen. Kotimaiset eläimet ja kalat kiehtovat minua, Jartti kertoo.
Kyyhkystä puolestaan inspiroivat muun muassa kissat, harakat ja jänikset.

Esineen lopputulokseen vaikuttavat monet tekijät kuten ulkoilman lämpötila, esineen paikka uunissa, minkälaista lasitetta käyttää ja miten huolellisesti se on sivelty esineen pintaan.

– Tämä on henkisesti opettavaista touhua. Ennakko-odotus, mitä on tekemässä, ei aina toteudu. Tässä on mukana zeniläisyyttä. Itse ei pysty vaikuttamaan lopputulokseen, Kyyhkynen valottaa ja jatkaa:
– Ikään kuin puhallan hengen jokaiseen esineeseen.
Hänelle esineen muovaaminen on tärkeää, sillä se vaatii keskittymistä ja tiettyä mielentilaa.

– Minusta polttotilanteessa on tietynlainen henki. On mahtava tunnelma, kun kesäyönä veden äärellä vieressä on 1000-asteinen uuni, jossa kaikki esineet hehkuvat kuumuudesta punaisina, Jartti kertoo ja jatkaa:
– On sellainen olo kuin tekisimme taikoja.

Vanhan perinteiset joulumyyjäiset Vanhalla Ylioppilastalolla, Mannerheimintie 3, 14.–23.12.