Sivun toiminnot
Elämä erottaa rakastavaiset 20.12.2005
Timo Mäkelän uusin sarjakuvaromaani Emil ja Sofi vie vuoden 1909 Helsinkiin. Kirja kertoo kahden ihmisen kohtaamisesta kesäisessä Helsingissä ja sen vuosikymmenten päähän kantavasta muistosta.
Se on tarina rikoksesta ja rakkaudesta, jolla ei ole elämässä tilaa. Tarinassa on samaa haikeaa lumoa kuin Mäkelän Minun elämäni -sarjakuvissa Hesarissa: merkittäviä kohtaamisia sattuu ja asioita tapahtuu, eikä ihminen huomaa mitään. Vasta jälkikäteen hän voi todeta, että elämä valui käsistä turhan nopeasti.
Signe Branderin valokuvat vuosisadan vaihteen Helsingistä ovat olleet tärkeä innoittaja Mäkelälle, mutta henkilöiden hahmoja on otettu ajallisesti lähempääkin, nykytodellisuudesta ja elokuvista. Kannattaa lukea tarkkaan kirjan lopun kuvataustojen selvitykset. Työ kesti kolme vuotta, mutta se kannatti. Silmä lepää mustavalkoisissa sivuissa, joita pehmentää herkkä harmaanvihreä väri. Varsinkin yökuvat ovat vaikuttavia värisevine valoineen, ikään kuin kaupunki olisi kietoutunut sumuun.
Mäkelän liittää yhdeksi kokonaisuudeksi monikerroksisen Helsingin. Samaa monikerroksisuutta on itse tarinassa. Lukija tietää loppujen lopuksi henkilöistä enemmän kuin esimerkiksi tarinan asiantuntijana esiintyvä taidekauppias Sjöstrand.
Timo Mäkelä: Emil ja Sofi. Yhden yön muisto kesältä 1909. Arktinen Banaani 2005. 111 s., 23 e.
