Sivun toiminnot
Taikamatka Suomen kivikauteen 17.01.2006
Saara Cantellin sympaattinen lastenelokuva Unna ja Nuuk seikkailee suomalaismetsissä 4500 vuotta sitten.
Joona Tenan ja Sami Keski-Vähälän käsikirjoittama tarina alkaa, kun 11-vuotiaan Unnan (Rosa Salomaa) ukki (Esko Salminen) saa sairaskohtauksen.
Ukilta Unna saa kuulla olevansa parantaja, shamaanien sukua. Ukon käy kalpaten, ellei hän saa rohtoa muinaisesta puusta. Vaaraan joutuu tosin Unnakin lähtiessään noitarumpua paukuttaen (t)aikamatkalle kivikauteen. Extreme-elämysten järjestämisestä vastuullinen isovanhempi ei voisi lähettää pikkutyttöä parempaan paikkaan. Vastassa on karhuja ja susia sekä alkuasukasheimoja, jotka suhtautuvat toisiinsa ja tunkeilijoihin ennakkoluuloisesti ellei vihamielisesti.
Pikkutyttöä voisi pelottaa, ellei hän tapaisi yhtä neuvokasta ja reipasta ikätoveriaan. Muinaissuomea puhuva Nuuk (Toni Leppe) on iloinen ja avulias jeppe, joka pärjää erämaassa. Hänen heimonsakin on hyväntahtoista ja mukavaa väkeä, vaikka Nuukin isä (Tommi Korpela) tuimasti kulmiensa
Unna ja Nuuk Kansallismuseossa
Koko perheen kotimainen elokuva Unna ja Nuuk – Taikamatka kivikauteen tulee ensi-iltaan perjantaina 20.1. Samana päivänä Kansallismuseossa avautuu elokuvan roolipukuja esittelevä näyttely.
Helmikuun alussa Kansallismuseossa voi aikamatkailla kivikaudelle ja testata selviytymistaitonsa museon esihistorian näyttelyyn rakennetulla samaaniradalla.
Unna ja Nuuk -elokuvan kivikauden puvut tehtiin kesällä 2005 Helsingin Sörnäisiin pystytetyssä työpajassa. Puvuissa käytettiin mahdollisimman aitoja esihistoriallisen ajan materiaaleja kuten nahkaa, turkiksia, luuta, meripihkaa ja puuta. Puvut tehtiin lähes kokonaan käsityönä. Mielikuvitusta ja fantasiaa tarvittiin, sillä kivikauden pukeutumisesta ei ole olemassa arkeologisia jäänteitä.
Elokuvan pukusuunnittelija on Jussi-patsaalla Keisarikunta-elokuvan puvustuksesta vuonna 2004 palkittu taiteen maisteri Elina Kolehmainen.
Kansallismuseon esihistorian näyttelyssä voit testata kuinka hyvä samaani sinä olisit. Samaaniradan tehtäväpisteillä pääset muun muassa tunnistamaan eläimiä ja yrttejä sekä ratkaisemaan erilaisia ongelmia. Radan voi kiertää omatoimisesti 1.2.-26.3. ja opastettuna hiihtolomaviikolla.
Elokuvan roolipukuja esillä Kansallismuseossa 20.1.–26.3. ja Shamaanirata 1.2.-26.3.
Lumik (Jenni Banerjee) on suloisuuden ja sydämellisyyden tihentymä ja Tarkkanuoli (Kristo Salminen) urhea nuori sankari. Kristiina Halkolan kieli ja pilkesilmä poskessa esittämä mummo ja rauhantahtoinen Rehoturkki (Taisto Reimaluoto ) edustavat kansamme varhaista viisautta. Pahiksetkin ovat kehityskelpoista sakkia.
Puolivallatonta henkilögalleriaa katsoessaan ei tarvitse ihmetellä, miksi meistä kehittyi näin erinomaisesti ilmaston ja ihmismielen kylmyyttä kestävä kansa. Villimiesten ja -naisten tylyjenkin ulkokuorten alla sykkivät lämpimät, rohkeat ja viisaat sydämet. Eli koko perheelle mainiosti sopiva satu, josta koululaisryhmätkin etsinevät mieluusti esihistoriaansa.
Alussa miettii hetken, romantisoivatko tekijät tosissaan, new age -hengessä, viimeisen käyttöpäivän jälkeisiä pakanauskomuksia. Hyväntuulinen tarina tekee kuitenkin vain kunniaa esivanhemmillemme. Kansanparantajilla oli paikkansa ennen koululääketieteen kukoistusta.
Elokuva puhuu hellyttävästi ihmisten ja luonnon sekä sukupolvien välisen, rauhallisen rinnakkaiselon puolesta. Metsästä on tultu, myyttejä täynnä, eikä siinä mitään häpeämistä.
