Sivun toiminnot
Musiikki tulee tutuksi jo kohdussa 07.02.2006
– Musiikki kuuluu kaikille ja kaikkialle, sanoo Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö. Hän kertoo, että musiikki tukee monella tavalla lapsen kehitystä.
Musiikkikasvattajia kouluttava Soili Perkiö tietää, että toisto tekee lapsille musiikista tärkeää ja elämyksellistä. Musiikki on myös väline muistin kehittymiseen.
– Usein vanhemmat saavat kyllästymiseen asti lukea samaa iltasatua. Samalla tavoin lapsi haluaa usein kuulla saman kappaleen monta kertaa peräkkäin, koska se auttaa häntä käsittelemään jotain. Kun asia on työstetty, lapsi ilmoittaa itse, että nyt riittää tämän kappaleen kuuntelu.
Pienen lapsen musiikkikasvatus on laulamista, loruilua ja musiikista iloitsemista. Soili Perkiö uskoo, että kun aikuinen on innostunut musiikista, ilon tunne välittyy myös lapselle.
Epämusikaalinen äiti tai isä saattaa pelätä, että opettaa lapsen laulamaan väärin. Perkiö neuvoo heittämään huolet pois.
– Tärkeintä on tunne ja tunnelma. Pienelle lapselle ei ole tärkeintä, toistuuko melodia täsmälleen oikeana, vaan että yhdessä tekemisen ja musiikin tuoma riemu toistuu. Ja jos on jo unohtanut oman lapsuuden laulut ja leikit, ne voi luntata vaikka kirjaston kirjoista.
Koko vauva on kuin korva
Musiikki tulee vauvalle tutuksi jo kohdussa, kun hän kasvaa äidin sydänäänten rytmissä.
– Sydänääninauhoitetta kuunnellessa tulevat mieleen sambakarvenaalit: Sydämen ääni on kuin toistuvaa rummutusta, ja verisuonten suhina siinä välissä kuin marakassien ääni, Perkiö kuvaa.
Synnyttyään lapsi muistaa kohdun äänet. Muutaman viikon ikäisen kanssa voi lähteä kulkemaan ja liikkua rytmikkäästi, ja vauvat nauttivat loruttelusta vaikkapa vaipanvaihdon yhteydessä.
– Kielellinen hahmottaminenkin tarvitsee rytmittämistaitoa, ja musiikki vie tähän rytmiin, Perkiö kertoo.
Lapsi tarvitsee myös hiljaisuutta oppiakseen kuuntelemaan ja käyttämään ääntään. Soili Perkiö on ollut tekemässä teatteriesityksiä sekä runo- ja musiikkimatineoita alle yksivuotiaille ja todennut, että vauvat ovat keskittynyt yleisö.
– Vauvat kuuntelevat iholla ja keskittyvät koko kropalla. Koko vauva on kuin korva.Oma keho on ensimmäinen soitin
Lapsen ensimmäinen soitin on oma keho. Seuraava soitin löytyy kodin esineistä: lusikalla koputtelusta ja laatikon paukutuksesta. Alle kouluikäisen lapsen soitonopettelussa tärkeää ovat leikit ja rytmit.
– Instrumenttia valittaessa on tärkeää, että lapsi pitää soittimen sointiväristä, Soili Perkiö neuvoo. – Jotkut lapset rakastuvat viulun ääneen heti sen kuullessaan.
Musiikkileikkikoulu on Perkiön mielestä innostava tapa päästä musiikin syliin. Muskarin opettaja tuntee lapsen kehityksen ja suunnittelee toiminnan sen mukaisesti. Lapsi pääsee myös tutustumaan soittimiin, joita ei välttämättä voida hankkia kotiin.
– Musiikkileikit tukevat valtavasti kaikkia oppimisvalmiuksia. Monet ekaluokkalaisten opettajat sanovat, että lasten keskittymiskyvystä pystyy päättelemään, kuka on ollut muskarissa.
Alle kolmevuotiaiden on joskus vaikea pysyä paikallaan piirissä, mutta harrastusta ei kannata sen takia lopettaa.
– Minulla oli kerran muskarissa vuoden vanha tyttö, joka muiden laulaessa työnsi roskista. Kun hän rupesi puhumaan ja laulamaan, selvisi, että hän oli oppinut kaikki laulut.
Lähteenä Eve Alho, Hilkka Hautsalo, Soili Perkiö: Vauvojen laulun aika. WSOY 2002.
Muusikon pojalla on kitara
Katri Somerjoki tiesi jo pikkutytöstä tahtovansa laulajaksi. Nyt Katrin kolmevuotias Max-poikakin haluaa rocktähdeksi.
Raitiovaunussa lapsena laulanutta Katria kysyttiin mukaan lastenlevylle. Sittemmin musiikista on tullut Katrille ammatti, ja myös Max-pojalleen hän tahtoo siirtää perintönä musiikin lahjan.
Kotona soi koko ajan jotain. Jos ei äiti laula tai isä soita, musiikki tulee nauhalta.
– Katsoin Englannin noloimmat vanhemmat -ohjelmaa. Siinä poika halusi vanhempiaan rangaistavan siitä, että äiti laulaa koko ajan ja faija soittaa. Toivottavasti meitä ei ilmoiteta sellaiseen ohjelmaan, Somerjoki nauraa.
Maxin ensimmäinen musiikkikokemus oli jo äidin mahassa. – Olin kahdeksannella kuulla raskaana, kun soitimme mieheni kanssa Järvenpäässä Jimi Hendrixiä. Se on taatusti kuulunut mahan läpi.
Vastasyntyneelle Maxille Katri soitteli huilulla omia kappaleitaan. Vanhemmat ovat yrittäneet tietoisesti totuttaa poikaa mahdollisimman paljon erilaisiin ääniin. Kotona kuunnellaan enemmän aikuisten kuin lasten musiikkia.
Katri Somerjoki rohkaisee soittamaan lapsille muutakin kuin lastenlauluja.
– Tuskin lapsen psyyke vammautuu, vaikka hän saisi välillä kuulla jazzia!
Musiikin parissa Max jaksaa keskittyä ja painelee omasta kitarastaan sinnikkäästi sointuja.
– Poika on ilmoittanut tahtovansa rocktähdeksi, joten täytyy tukea häntä, ettei innostus lopahtaisi! Katri suunnittelee.
