Tehdyt toimenpiteet

Mielipiteet

Ylös yksi taso

Toiveissa terve lapsi: Silmäni olivat pudota kuopistaan kun luin artikkelin Sikiöt seulassa (K&k 21.5.). Kolmas lapsemme on vaikeasti kehitysvammainen, ja teksti "Jokainen odottava äiti ja isä toivoo tervettä lasta" pahoitti mieleni.
Terveisiä Erkki Sinkolle: Erkki Sinkko leimaa työttömät ja köyhät laiskoiksi, ammattitaidottomiksi, yhteistyökyvyttömiksi, luonnevikaisiksi tai alkoholisteiksi (K&k 21.5.). Ennakkoluulosta päätellen Sinkon lähipiiriin köyhiä tai työttömiä ei kuulu.
Lopettakaa jo homoista jankkaaminen!: Alkaa pikku hiljaa ottaa pannuun tämä inttäminen homoista. Pahimmillaan yksinkertainen Raamattu-argumentointi on kaikella tapaa vastenmielinen.
Jumalalla jotakin sanottavaa: En tiedä onko tästäkään kirjoituksesta mitään hyötyä, enkä tiedä johdattavatko nämä mielipidepalstat yhtäkään ihmistä pelastuksen tielle, mutta luettuani Nelli Turusen ajatuksia (K&k 14.5) sain kimmokkeen kirjoittaa jonkun sanan.
Kirjoita kokemuksiasi auttamisesta!: Vain harvat kertovat vapaaehtoisesti toisten hyväksi tekemästään työstä. Kerro sinä heidän toiminnastaan! Keräämme tavallisten suomalaisten kokemuksia kirjaan, joka käsittelee toivon kantajia Suomessa.
Raamattu on huono moralisoinnin väline: Ritva Jokinen varoitti kirjoituksessaan (K&k 30.4.) homoseksuaalisuuden hyväksyvää yhteiskuntaa tuhosta. Hän siteerasi Raamatusta kohtaa, jossa Sodoman miehet halusivat raiskata kaksi Lootin majoittamaa muukalaista.
Raamattu on huono moralisoinnin väline: Ritva Jokinen varoitti kirjoituksessaan (K&k 30.4.) homoseksuaalisuuden hyväksyvää yhteiskuntaa tuhosta. Hän siteerasi Raamatusta kohtaa, jossa Sodoman miehet halusivat raiskata kaksi Lootin majoittamaa muukalaista.
Tottuuko ihminen helvettiin?: Taannoisessa Voimala-keskusteluohjelmassa (TV1 28.4.) kysyttiin, miksi suomalaiset kiroilevat niin paljon. Olemme kuuleman mukaan maailman kolmanneksi eniten sadatteleva kansa.
Vääristellyt väistöliikkeet: Kerettiläisen kirjoitus (K&k 30.4.) viime viikolta on tyyliltään ja sisällöltään täysin käsittämätön.
Miksi työttömät pakotetaan ilmaistöihin?: ”Sinun sisaresi Sodoman synti oli julkea itsekkyys. Hän vietti tyttärineen yltäkylläistä ja huoletonta elämää, mutta kurjalle ja köyhälle hän ei avannut kättään.” (Hes. 16:49)
Älkää mukautuko tämän maailman menoon: Toisin kuin Henna Kajava (K&k 9.4.) arvelee, Uudesta testamentista löytyy kehotuksia nuhdella ja tarvittaessa erottaa seurakuntayhteydestä julkisesti synnissä eläviä veljiä heidän omaksi ja myös muiden parhaaksi.
Kuinka Jumala hyväksyisi homoseksuaalisuuden?: Olen yrittänyt miettiä mistä tässä on kyse, mutta en ymmärrä, miksi minkään ulkopuolisen tahon tulisi vakuuttaa homoille, että he ovat muita parempia eivätkä syntisiä.
Vammaisen palkkaamisessa ei ole mitään pelättävää: Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden kotimaan kohteena on työhönvalmentajien palkkaaminen, jolla tuetaan kehitysvammaisten työllistymistä.
Avioeroäidit estävät isiä tapaamasta lapsia: Christina Lindbäck puhui aika yksipuolisesti nykyajan isistä perustuen omaan huonoon kokemukseen omassa tapauksessaan (K&k 16.4.).
Raamatullinen ei ole epätasa-arvoista: Nina K. Hyttinen kritisoi mielipidekirjoituksessaan HNMKY:n avioliitto-opetusta (K&k 9.4.). Samassa kirjoituksessa hän kritisoi myös Paavalin opetusta avioliitosta.
Onko piispoilla varaa hyljeksiä kastettua lasta?: Aikanaan kohistiin melkoisesti, miten evankelis-luterilaisen kirkon pappi voi evätä ehtoollisen piispaltaan. Mutta eikö vielä ihmeellisenpää ole, että evankelis-luterilaisen kirkon piispa voi evätä kastetulta lapselta kirkon hoivan?
Alaikäisenä kaupungin kassaneidiksi: Kohta on taas kesä ja nuoret etsivät kesätöitä, myös 15-vuotiaat.
Homoseksuaalisuus on elämän vastaista: Henna Kajava taisi puhua vastoin parempaa tietoaan, kun sanoi, että ”Raamatussa ei ole kehotusta valvoa lähimmäisten tekoja” (K&k 9.4.).
Elinkautinen laitostuomio kuntapäätöksellä: Rikosoikeuden puolella tunnetaan elinkautistuomio. Käytännössä kyseessä ei ole elinkautinen, sillä näissä tapauksissa armahduskäytäntö pelaa.
Miten väärin kastettu voi liittyä luterilaiseen kirkkoon?: Piispa Eero Huovinen on ohjeistanut kirkkoherroja, että ”Missionsprovinssin vihkimien pappien kastamia lapsia ei tule liittää seurakuntaan” (K&k 9.4.).
Pyhäpäiviä pitäisi viettää kirkkovuoden mukaan: Suhtautuminen jumalanpalveluselämään on rapautunut kaikella tavalla luterilaisessa kirkossa.
Sukupuolierot tekosyynä hierarkialle: Markus Ahlberg kysyy (K&k 2.4.) minulta, eivätkö sukupuolet ole mielestäni erilaisia. Mielestäni ihmiset ovat toki erilaisia ja heillä on erilaiset tarpeet.
Tutkimus perhejuhlista ja läheissuhteista: Keiden läheisten kanssa sinä vietät joulua ja syntymäpäiviä? Miten niitä perheessäsi juhlistat?
Jeesus varoitti ”Lootin päivistä”: Henna Kajava väitti, että ”Jeesus ei... itse kieltänyt homoseksuaalisia suhteita.” (K&k 9.4.)
Miehen ja naisen erilaisuudesta ei seuraa epätasa-arvo: Magnus Ahlberg esitti perusteluna HNMKY:n opetuksille (K&k 2.4.) siitä, että miehellä pitää avioliitossa olla isompi valta väittämällä, ”että on vain luonnollista antaa suurempi päätösvalta tietyissä asioissa toiselle osapuolelle”, ja kysyy vielä:
Mitä kirkko pelkää torjuessaan HMNKY:n avioliitto-opetuksen?: NMKY:n avioliittotyötä arvostellaan ja sitä rajataan jo pois kirkon yhteistyöstä. Moni pariskunta on kuitenkin saanut merkittävää apua tämän avioliittotyön kautta.
Pahan voittoon riittää, ettemme tee mitään: Kunnallisvaaleissa ehdokkaita on yleensä runsaasti eri ammattiryhmistä. Mielenkiintoisen poikkeuksen tästä tekevät joidenkin seurakuntien ja hengellisten järjestöjen edustajat.
Avioerossa kaikki ovat uhreja: Anne Mikkola kirjoittaa (K&k 2.4.), että ero miehille suurempi kriisi kuin naisille. Kuitenkin ero on aina kriisi jokaiselle, myös lapsille.
Kynttilänpäivän messu oli pettymys: Kynttilänpäivän jumalanpalveluksessa Kallion kirkossa naispappi puhui erittäin kauniisti ja valoisasti, mutta pappi, joka piti saarnan, pilasi koko jumalanpalveluksen.
Kaupungin päättäjät eivät ole nuorten luottamuksen arvoisia: Nuorisovaltuusto Helsinkiin Nyt -liike peräänkuuluttaa nuorten äänen huomioonottamista kaupungin päätöksenteossa ja ehdottaa kaupunkiin perustettavaksi nuorisovaltuustoa.
Epätasa-arvo ei ole raamatullista: HNMKY:n avioliittokursseilla opetetaan hierarkkista parisuhdetta, jossa mies on vaimon auktoriteetti ja johtaja. Vaikka miehen johtajuuden väitetään olevan palvelevaa johtajuutta, kuuluu vaimolle kuitenkin päävastuu kotitöistä.
Smedsin Tuntematon sotilas: paljon melua tyhjästä: Kansallisteatterin Tuntematon sotilas on mustan hurmion tivoli jälkimodernissa yhteiskunnassa.
Hyljeöljymainos oli eettisesti arveluttava: Kirkko ja kaupungin numerossa 5.3. oli koko sivun mainos Elexir-hyljeöljystä. Valmistajayhtiö on Nordiska Ab. Kuinka voi ”kristillisyyden” imagoa kantava lehti päästää tällaisen mainoksen sivuilleen?
Kirkko ei saa syrjiä homoseksuaaleja: Suomen evankelis-luterilainen kirkko on asettanut työryhmän pohtimaan kirkon kantaa homoseksuaaleihin.
Kiitos Alppilan ja Kallion seurakunnalle pääsiäisestä: Lämpimät kiitokset Alppilan seurakunnan pääsiäisyön messun ja pääsiäisyön aterian valmisteluista ja toteutuksesta 22.3.! Erityisesti kiitämme pastori Miika Toiviota tiimeineen hienosta juhlasta.
Minun seurakuntani: Minun seurakunnastani tunnen nimeltä kaikki papit. Tunnen myös kanttorit ja vahtimestarit. Olen tutustunut moniin seurakuntalaisiin jumalanpalveluksen jälkeen järjestetyissä kahvitilaisuuksissa.
Kokemuksia NMKY:n avioliittokursseista: Viime aikoina on keskusteltu HNMKY:n avioliittotyöstä. Haluan tuoda esille muitakin kohtia, jotka olen kokenut painostavina ja ahdasmielisinä. Osallistuin kaksi kertaa viikonlopun kestävälle kurssille Helsingissä.
Avioliitto-opetus syrjii isiä: Avioliittokoulukeskustelun yhteydessä on noussut esille käsitys tasa-arvosta ja erilaisuudesta avioliitossa. Erilaisuus nähdään miehen suurempana luontaisena aloitteellisuutena ja vastuullisuutena kodin ulkopuolisista asioista.
Sukupuolten erilaisuus otettava huomioon: Tutkija Sari Roman-Lagerspetz sanoo HNMKY:n Parempi avioliitto -opetusmateriaalin loukkaavan häntä naisena ja tunnustavana kristittynä (K&k 12.3.).
Köyhät hyötyvät mainoksista: Saara Hallamaa oli huolissaan ilmastonmuutoksesta (K&k 12.3.) ja harmitteli ilmaisjakelulehtien ja mainosten tulvaa. Totta, mutta kuten yleensä, myös tässäkin on kolikolla se toinen puoli.
Herätysliikkeistä: Kerettiläinen esitti (K&k 12.3.) uuden tulkinnan herätysliikkeistä suolana kirkon haavoissa nostaen esille muun muassa naispappeuden vastustamisen ja päällekkäistä työtä tekevät keskenään riitaisat lähetysjärjestöt.
Väkivaltakuritus: Lauri Markus Viitanen antoi (K&k 12.3.) Jumalan rajattomasta rakkaudesta ja kärsimyksestä esimerkin, jossa vanhemmat estävät lasta työntämästä haarukkaa pistorasiaan ja ”turvautuvat viimeiseen keinoon, fyysiseen kuritukseen”, kun kielto ei mene perille.
Sanasta fundamentalismi on luovuttava: Ehdottaisin vakavasti harkittavaksi, että ilmaisu fundamentalismi jätettäisiin kokonaan pois asiallisesta katsomuksellisesta keskustelusta.
Kannustavampaan sosiaaliturvaan: Sosiaaliturvan uudistamisella on kiire. On järjetöntä, että lainsäädäntömme sisältää niin monia esteitä työn tekemiselle. Yhteiskunta ei menetä siinä mitään, jos erilaisia pieniä tukia saavat henkilöt tekevät työtä voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan.
Uskontokritiikin kritiikin kritiikkiä: Juhani Huttunen arvelee, että arvioisin virheellisesti uskonnollisia ja luonnontieteellisiä väitteitä samoin perustein, vaikka kyseessä ovat ihan erilaiset näkökulmat kuvata todellisuutta (K&k 5.3.).
Näinkö säästämme energiaa?: Ilmastonmuutoksesta puhutaan ja puhutaan vain koko ajan, mutta mitä me oikeasti teemme asian eteen? Vai onko kenties niin, että puheet jäävät vain puheiksi, eikä edisty missään vaiheessa teoiksi? Tältä vähän vaikuttaa.
Suomessa junamatkailu on helppoa: Hyvin usein lehdissä ja keskustelupalstoilla valitetaan junalippujen korkeita hintoja, junien jatkuvaa myöhästelyä sekä hitautta. Itse pidän junaliikennettä helppona ja kätevänä tapana matkustaa.
Elokuvien ikärajat alemmas: Kaikki nuoret tietävät kuinka ärsyttävältä tuntuu, kun ikänsä takia ei pääse osallistumaan johonkin asiaan. Vaikka joissain asioissa ikärajat ovat hyvästä, aina asia ei kuitenkaan ole niin.
Kevyttä uskontokritiikin kritiikkiä: Olen tottunut lukemaan Juhani Huttusen artikkeleita arvostavalla mielenkiinnolla: odotettavissa on yleensä terävää tekstiä. Artikkelissa Ateistit tekevät tilaa oikealle uskolle 27.2. perehtyminen aiheeseen on kuitenkin tainnut jäädä puolitiehen?
Täydelliset naiset: Olin tiistaina 26.2. senioriystävättäreni kanssa katsomassa ja kuuntelemassa Mikaelinkirkossa Tavallista toivoa täydellisille naisille -esitystä. Sali oli täynnä meitä monenlaista kokeneita naisia. Tuoleja piti hakea lisää naapuritiloista.
Uskonto on tärkeä oppiaine: Kirkko ja kaupungin mielipidesivulla oli 20.2. kirjoitus otsikolla Uskonto on muita kouluaineita tärkeämpi. Ymmärrän kirjoittajan olevan huolissaan lasten ja nuorten uskonnollisesta vakaumuksesta.
Messuja myöhemmäksikin!: Kun kirkko on nyt osoittanut mielenkiintonsa nuoria aikuisia kohtaan, ehdottaisin, että lähdettäisiin liikkeelle niin yksinkertaisesta asiasta kuin messujen ajankohdat.
Vapauteen Kristus meidät vapautti: Nykyihmiselle on vapaus tärkeää. Mutta miten vapaus pitäisi ymmärtää? Merkitseekö vapaus mahdollisuutta tehdä ihan mitä tahansa? Tuskinpa.
Sisällissotakeskustelu jatkuu: Kari Lintunen vaatii perinpohjaista selvitystä vuoden 1918 tapahtumista, mutta luo itse myyttejä löperöllä puheella ”maaorjuudesta” ja ”kansanmurhasta” (K&k 20.2.).
Oma kokemukseni seksuaalisesta häirinnästä: Haluaisin kertoa oman kokemukseni seksuaalisesta häirinnästä nimimerkille Terveydenhoitaja, joka arveli naisten itse aiheuttavan häirinnän pukeutumalla provosoivasti (K&k 13.2.).
Kynttilänpäivän messu oli pettymys: Kynttilänpäivän jumalanpalveluksessa Kallion kirkossa naispappi puhui erittäin kauniisti ja valoisasti, mutta pappi, joka piti saarnan, pilasi koko jumalanpalveluksen.
Äänet auki: Kiitos toimittajalle jutusta Äänet auki. Olen lapsesta saakka käynyt elämäntilanteesta riippuen milloin enemmän, milloin vähemmän kirkossa.
Kaste ei ole pelkästään siirtymäriitti: Vastaan Sara Tolosen (K&k 13.2.) ja Timo Keon (K&k 6.2.) näkemyksiin, joiden perusteella lapsikaste tulisi hylätä.
Seksuaalinen väkivalta ei riipu pukeutumisesta: Nimimerkki Terveydenhoitaja kirjoitti (K&k 13.2.) havaitsemastaan naisten tavasta pukeutua provosoivalla tavalla ja viittasi samalla luotuihin miesten ja naisten eroihin. Ihmiset ovat ihmisiä.
Vuoden 1918 kansanmurhan syylliset selvitettävä: Tiistaina 5. helmikuuta Ylen Dokumenttiprojektin esittämä Seppo Rustaniuksen Uhrit 1918 oli vavahduttavaa katsottavaa.
Uskonnonopetus kouluissa: On ikävää todeta miten kouluissa on luovuttu uskontotunneista ja näin vähennetty lasten mahdollisuutta saavuttaa usko.
Meillähän on vaikka mitä tapahtumaa: Olen seurannut nimimerkki Pauliinan (K&k 16.1.) kirjoituksen synnyttämää keskustelua kirkosta ja ihmisten tarpeista. Olen nimimerkki Vahtimestarin (K&k 30.1.) kanssa samaa mieltä. Kirkolla on jo vaikka mitä tapahtumaa.
Naisten pukeutuminen aiheuttaa seksuaalista häirintää: Miehet ovat miehiä, naiset naisia, ja niin pitää ollakin. Luomistyön perusteella miehen seksuaalisuus on korostetumpaa kuin naisen, ja meidän on kunnioitettava sitä.
Uskonnonopetuksen soisi kuuluvan kaikille: Timo Keko ehdotti mielipidekirjoituksessaan (K&k 6.2.) uskonnolliseen yhteisöön liityttäessä toteutettavaksi samaa ikärajasysteemiä kuin sellaisesta erottaessa toteutetaan.
Kiitos Kohtaamispaikkana Krypta -illasta: Lämpimät kiitokset keskiviikkona 6.2. Tuomiokirkon kryptassa pidetystä Kohtaamispaikkana Krypta -illasta.
Nykyjärjestelmässä eläkkeeni ei riitä!: Eläkkeet puhuttavat nykyään jatkuvasti lehtien palstoilla. Erityisesti se, että eläke olisi noin 60–70 prosenttia palkasta.
Monille usko on henkilökohtainen projekti: Pastori Arto Antturi sanoi, että ”Yksin palava puu vain hetken kestää ja tukahtuu” (K&k 6.2.). Hän mainitsee myös, että ”usko ei voi olla täysin henkilökohtainen projekti”.
Kummitukset eivät ole taikauskoa: Psykologi Kia Aarnio vastaa Kirkko ja kaupunki -lehdessä (30.1.), miksi naiset uskovat kummituksiin. Aarnio pitää paranormaaleja ilmiöitä ja taikauskoa samana asiana. Näinhän ei ole.
Kirkon työntekijällä on myös oma elämä: Tuula-Maria Ahonen kirjoitti (K&k 23.1), että hän oli perheineen ihmetellyt, miksi kirkko oli kiinni jouluiltana.
Miten on puolueettomuus vuodesta 1918 tänään?: Kirkko ja Kaupungin uutisissa 23.1. Eira Serkkola kirjoittaa, että oli pappeja, jotka aseellisesti taistelivat vuonna 1918 valkoisten puolella. Heidän uhriensa määrää ei kuitenkaan kerrota.
Hattu pois päästä!: Televisiosta tuli joulun aikaan ohjelma, joka kertoi Samuli Edelmannin Virsiä-levyn äänityksestä Luhangan kirkossa.
Rippikoulut ja kirkon strategia: Helsingin Sanomat mainitsi kirkon ”aikovan taistella lähivuosina erityisesti... nuorten pitämiseksi seurakuntien helmoissa” (HS 22.1.).
Voiko kirkkoon tulla kylään?: Nimimerkin Pauliina, tässä iässä ja tässä ajassa kirjoitus Voiko kirkkoon tulla kylään? (K&k 16.1.) sattui naulankantaan.
Televisiosarja etäännyttää kuolemasta: Kuolemasta tehtävä televisiosarja voi etäännyttää ihmiset entistäkin etäämmäksi aiheesta, kun muistaa, että suuremmalta osaltaan televisio-ohjelmilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Verta manalasta?: SPR Veripalvelu kehottaa nettisivullaan ihmisiä haastamaan toisiaan verenluovutukseen. Sinänsä hyvän asian mainonnassa on kuitenkin epäonnistuttu.
Tahdon liittyä perinteisiin: Naispappeus hyväksyttiin vuonna 1986 kirkolliskokouksen äänestyksessä. Oliko ratkaisu oikea?
Annettakoon kaikkien kukkien kukkia: Johanna Linnerin kirjoitus (K&k 16.1.) herätti mielessäni monia ajatuksia. Totta kai tavallinen luterilainen kristitty on ok. Mutta niin ovat kaikki muutkin, ei niin ”tavalliset”, mitä se sitten tarkoittaneekaan.
Kirkko varjelee ihmisiä Jumalan sanalta: Radio Peilin ohjelmassa 22.12.2007 Tuomas Enbuske haastatteli kirkon Usko, toivo ja rakkaus -kampanjan asianosaisia.
Raamattua ei voi noudattaa kirjaimellisesti: Emme voi perustella naispappeus- tai homovastaisuutta Raamatulla.
Kirkko uuden yhteisöllisyyden luojaksi?: Sinkkunainen Pauliina ehdottaa radikaalin innovatiivisesti, että kirkko kutsuisi aikuisia kylään arki- iltoina ja viikonloppuina (K&k 16.1.).
Kateus on asenne hyvää vastaan: Löysin sattumalta teologi Jaakko Heinimäen vuosien takaisen kolumnikirjoituksen kateudesta, joka vie kalatkin vedestä.
Kuoro puuttui Kauneimmat joululaulut -tilaisuudesta: Helsingin Sanomien Minne mennä tänään -palstan innoittamina suuntasimme 16.12.2007 Lauttasaaren kirkon Kauneimmat joululaulut -konserttiin kuuntelemaan mezzosopraanon ja Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron esitystä.
Miksi stailata isien uskoa?: Tänä päivänä on trendikästä jos joogaat, luet henkisen kasvun oppaita, käyt Amman syleiltävänä, uskot sielun kiertoon, käyt ennustajalla tai teet etsikkomatkan Intiaan. Tavallinen luterilainen kristitty on, no jaa, tylsä.
Voiko kirkkoon tulla kylään?: Voisiko kirkko tarjota tilojaan arki- ja viikonloppuisin olohuoneiksi aikuisille?
Kaikkea haluamaansa ei saa: Nimimerkki Perheen haluava sinkku ”vaatii” naisten huomiota (K&k 9.1.). Ilmenee, että hän on tavallinen mies. Lisäksi hän perää miesten oikeutta lapsen saamiseen. Luin kirjoituksen muutaman kerran.
Teosto käyttää väärin asemaansa: Porukkaamme kuuluu noin tusina miehiä ja kokoonnumme viikoittain laulelemaan vanhoja traditionaalisia negrospirituaaleja ja virsiä. Esiinnymme silloin tällöin kirkoissa ja muissa seurakuntien hartaustilaisuuksissa.
Ketä Lauttasaaren kirkon parkkipaikka palvelee?: Lauttasaaren kirkon vieressä on ilmeisesti kirkkokansalle ja seurakunnassa asioiville tarkoitettu usean kymmenen auton parkkipaikka.
Uutta kirkkoa odottaessa: Ei se, ettei miespappia saa siunaamaan hautaan pyydettäessäkään, ole tulevaisuudenkuva (K&k 9.1.), vaan tätä päivää.
Hajoaako kirkko sirpaleiksi?: Luterilaisen kirkon (ja kristillisten kirkkojen enemmistön) perustotuuksien varassa elävällä on yhä hankalampi olo nykykirkossa – ainakin maallistuneisuuden keihäänkärjessä pääkaupunkiseudulla.
Koulutaksin kuljettaja ei saa tiuskia lapselle: Helsingin kaupunki maksaa erityisopetusta tarvitseville lapsille kaksi koulukyytiä päivässä.
Naisille eivät kelpaa tavalliset miehet: Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelissa Vauvaa vailla 28.11. kysyttiin jälleen, missä niitä ihania miehiä on.
Lapsilla on hyvä olla seurakunnan päiväkerhossa: Viisivuotias kerholainen ja koko perheemme on onnellinen seurakunnan päiväkerhosta.
Miksi kirkko ei puutu luonnon riistämiseen?: Kirkossa on tehty aloitteita kirkolliskokoukselle ja kirkkohallitukselle kirkon ilmasto- ja ympäristöohjelmien laatimiseksi. Nytkö vasta?
Älä ole itsekäs ja ota muilta: Jumala loi ihmisen huolehtimaan ja vaalimaan luontoa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.
Preussinpunainen viittaa Kristukseen: Lehdissä on pohdittu, mikä väri on "preussinpunainen", josta Yölintu-yhtyeen Simo Silmu laulaa: ”pukeutuu hän preussinpunaiseen, päivään menneeseen jne.”
Huomisen uutisia: Hyvinkäällä seurakunnan naispuolinen vastuunkantaja tuomittiin oikeudessa kirkkopyhän järjestämisestä siten, että jumalanpalveluksen kaikki papit olisivat miehiä.
Uskon äärettömän kaikkeuden Jumalaan: Minä uskon Jumalaan, kaikkivaltiaaseen kaiken Luojaan.
Vuohi on hyvä lahja: Pirkko Kokko kertoi kirjoituksessaan (K&k 5.12.), ettei vuohi ole hyvä Toisenlainen Lahja, koska vuohi on kehitysmaiden ympäristötuholainen.
Viisaat naiset neuvovat viisaita miehiä: Neljän viisaan miehen ryhmä on julkaissut raportin asunnottomuuden vähentämiseksi. Raportti on hyvä keskustelunavaus sille, että lailla säädetyt periaatteet toteutuisivat myös käytännössä.
Ihminen voi paaduttaa itsensä: Piispa Eero Huovinen kirjoitti, että jos uskon, toivon ja rakkauden saaminen tehdään riippuvaiseksi siitä, mitä mieltä olemme seksuaalisuudesta ja parisuhteista, voisi pelastus tulla riippuvaiseksi ihmisen omista mielipiteistä ja teoista (K&k 45).
Median toimintatapoja on vaikea muuttaa: Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki kirjoitti (K&k 44) median tyranniasta ja viiittasi Jokelan traagisten tapahtumien raportointiin tiedotusvälineissä.
Malmin diakonityö saa kiitokset: Hyvää joulumieltä ja kiitos kuluneesta vuodesta Malmin seurakunnalle ja sen kirkkoherralle Pertti Simolalle. Eila, Lissu, Elina, Pia, Annikka, Helena, ja kaikki diakonityöntekijät, kiitos kuuluu teille.
Uusiokäytön idea on päässyt unohtumaan: Uusiokäytöstä ja kierrätyksestä on jo tullut sellainen muoti-ilmiö, että asian ydin on päässyt unohtumaan.
Kirkon tulee nostaa oikeat arvot esiin: Yhdyn Jari Haukan (K&k 45) näkemykseen, että nuoret eivät kaipaa mielistelyä vaan tukea.
Partiossa tavoitteena päihteetön nuoruus: Rea Harviainen kysyi (K&k 15.10.), tupakoidaanko partiossa. Kirjoitus oli rakentava ja pohdiskeleva.
Seksuaalisuus ja pelastus: Helsingin seurakuntayhtymän kampanja ”Usko, toivo ja rakkaus” on herättänyt ansaitsemaansa keskustelua. En nyt puutu siihen, mikä hankkeessa on hyvää, mikä huonoa.
What would Jesus do?: Heikkous on ominaisuus, jota ei mielellään itsessään näkisi. Tuntuu armolliselta nähdä itsensä Jumalan sanansaattajana ja keskeisten oppien tunnustajana, oikean opin jatkajana. Kuitenkaan totuuden omistamisella ja armolla ei ole kovinkaan paljon yhteistä.
Öinen palvelus kosketti: Kiitokset kirkolle toissaviikon lauantain yöhetkistä Tuomiokirkolla. En ole käynyt kirkossa vuosiin, mutta nyt tuli lähdettyä.
Nuoret eivät kaipaa mielistelyä vaan tukea: Usko toivo rakkaus -kampanjan tavoitteena lienee herättää keskustelua sekä luoda kansankirkosta rentoa kuvaa nuorille aikuisille.
Varokaa varkaita hautausmaalla: Menin autollani toissaviikolla Malmin hautausmaalle Kalmistontien kautta. Jätin auton parkkipaikalle juuri rakennetun kappelin siiven eteen.
Paljonko on kirkon sisäänpääsymaksu?: Minua ovat hämmentäneet ilmoitukset, joissa mainostetaan jonkin artistin tai ryhmän esiintymistä kirkossa. Ystävällisesti kerrotaan, mistä lippuja saa ja kuinka paljon ne maksavat.
Kirjoitukset vähäosaisista luovat uskoa kirkkoon: En ole itse kirkon jäsen, mutta aviomiehelleni tulee Kirkko ja kaupunki.
Onko pappi voimallisempi kuin Pyhä Henki?: Ilkka Koivisto kommentoi (K&k 44) minun kirjoitustani hukassa olevasta pappeudesta.
Jari Rankisen erottaminen pappisvirasta suututtaa: Minäkin eroan kirkosta kolmeksi kuukaudeksi, koska pidän erottamistasi törkeänä.
Valtioneuvoston naisten hurskaat kyyneleet: Tuusulan Jokelan lukion tapahtumista voitaisiin ottaa oppia ja toimia niin, että tapausten toistumisvaara vähenisi.
Muuttuva yhteiskunta kaipaa pysyvyyttä: Usko Toivo Rakkaus -kampanjan t-paita, jossa kaksi miestä makaa vierekkäin sängyssä ja yläpuolella on teksti What would Jesus do, herättää närää kristityissä yli tunnustuskuntien.
Pappeus näyttää olevan hukassa: Pastori Erkki O. Auranen kysyy, onko kirkossa pappeus hukassa (K&k 42).
Hietaniemestä vastataan lukijan kysymykseen: Aulis Blinnikalle tiedoksi (K&k 43), että kun vainaja on haudattu, käytäntö on sama sekä arkun että uurnan kanssa. Hauta on vainajan viimeinen leposija, eikä vainajan jäänteitä tai tuhkaa siirretä haudasta pois.
Lehtijuttu kannusti osoittamaan rakkautta: Aina ei tunnu siltä, että mies rakastaisi minua.
Eri ammattien vaativuus muodostuu eri asioista: Olen samaa mieltä kuin Anneli Uusvaara (K&k 43).
Saunassa mies voi puhua asioistaan: Kiinteistöyhtiössämme on lenkkisauna, ja käytän sitä ahkerasti. Saunoessamme valittelemme usein miesten kesken ruumiin kolotuksista.
Koin sosiaalijärjestelmän nöyryyttävänä: Charlotta Lindfors puolusteli (K&k 39) sosiaalijärjestelmää tyypillisellä, joskin minun kokemuksiani vastaamattomalla kirjoituksellaan.
Mielenhallinta auttaa olemaan läsnä: Jaana-Mirjam Mustavuoren haastattelussa (K&k 39) puhuttiin kehotietoisuudesta ja itsetuntemuksesta. Monikin menetelmä voi syventää yhteyttä itseen.
Muustakin saa kirjoittaa kuin kokemuksesta: Tämän lehden numerossa 36 Erkki Sinkko kirjoitti, että ”kansan vaurastuminen on myrkkyä vasemmistopuolueiden kannatukselle”. Leena Vesa pahoitti siitä mielensä.
Sytytin kynttilän kiusattujen puolesta: Sytytin viime torstaina ikkunalle muistokynttilän.
Kiusaamisen on puututtava päättäväisesti: Kiusaamistapauksissa opettajat ovat koulussa avainasemassa, koska he voivat ja heidän myös pitää puuttua kiusaamistilanteisiin oppituntien aikana, välitunneilla ja koulumatkoilla.
Mielenterveyskuntoutuja vaatii tasa-arvoa: Olisiko mielenterveyskuntoutujien jo vuoro tulla korotetuiksi tasa-arvoon? Hehän ovat barometri, josta ympäristö voi lukea oma arvonsa. Psyykenpotilas heijastaa sairaudessaan ympäristöstä, sinustakin, saamiaan ”myrkkyjä”.
Sairaanhoitajien palkkoja on turha kadehtia: Emma Pohjoselle (K&k 40) haluaisin sanoa, että lastentarhanopettajien ja sairaanhoitajien työn vaativuutta ja raskautta ei voi mitenkään verrata toisiinsa.
Koeputkipilapiirros loukkasi monia: En voi olla antamatta palautetta koeputki-isänpäivä-pilapiirroksesta viime lehdessänne. Se tuntui lapsettomuuden kanssa kamppailevien, hedelmöityshoitoihin turvautuneiden ja vailla isää elävien perheiden kannalta mauttomalta ja loukkaavalta.
Geenimuuntelu on parhaimmillaan humanitääristä työtä: Anna Yrjönen (K&k 42) esittää kriittisiä näkemyksiä geenimuuntelusta (GM). Yrjösen mielestä kaikki elävät olennot ovat täydellisiä, eikä niitä pitäisi muuttaa.
Miten käy tuhkauurnien?: Hietaniemen uurnahautausmaallekin on pystytetty hiljattain kymmeniä pikku kylttejä. Niissä ilmoitetaan hautapaikan siirtyvän seurakunnan haltuun ensi vuoden lopussa, ellei vuokra-aikaa jatketa.
Lähetystyörahoilla ei saa harjoitella: Lehden numerossa 40 kerrottiin, kuinka rippikoululaiset saivat harjoitella vaikuttamista päättämällä, miten seurakuntien lähetysvaroista jaetaan 10 000 euroa kolmeen Suomen Lähetysseuran kohteeseen.
Nuoriin aikuisiin keskittyvä kirkko on itseriittoinen: Pop-messun suosio ja huoli nuorten aikuisten suhteesta kirkkoon saivat pastori Mikko Salmen kommentoimaan (K&k 41): ”En mä oo menetetty, mä oon lunastettu! Lopetetaan lähetystyö ja keskitytään niillä varoilla sisälähetykseen, nuoriin aikuisiin.”
Kirkon riitaisuus rasittaa: Usko, toivo ja rakkaus -kampanjan mainokset ansaitsevat varmasti oman teologisen analyysinsä ja perusteltua kritiikkiä, niistä voi toki löytää epäloogisuuksia.
Onko kirkossamme pappeus hukassa?: Tai ehkä pitäisi kysyä, onko Helsingin papeilla pappeus hukassa?
Kirkon vastustettava geenimuuntelua: Pauli Ojala ihmetteli (K&k 39) solubiologian itsekritiikin puutetta. Tutkimustulosten sidonnaisuus uskomuksiin hämmästyttää monia muitakin.
Tervetuloa tsaddiin, Maija!: Hauska otsikko.
Piispan lämpö – isällistä tai äidillistä!: Pakinoitsija Kerettiläinen hairahtui (K&k 31.10.) tavanomaisen terveen kerettiläisyytensä ohella pahaan seksismiin lukiessaan tulevan Tampereen piispan yhdeksi tarpeelliseksi ominaisuudeksi "isällisen lämmön".
Palkkoja ei voi verrata Viron ja Venäjän tasoon: Pentti Lotsari kehotti (K&k 41) vertaamaan sairaanhoitajien palkkoja Viron ja Venäjän vastaaviin. Samoin hän arveli, että Suomi menisi konkurssiin, jos kaikille maksettaisiin länsieurooppalaisittain kilpailukykyisiä palkkoja.
Maahanmuuttajan rooli työmarkkinoilla: Maanantain (29.10.) Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen juttu Helsingin bussiliikenteen työvoimapulasta.
Jugendsali kuuluu kaikille: Jugendsali on kaikkien helsinkiläisten huippupaikkojen huippu, koska sieltä saa tietoa muista huippupaikoista, kuten Kirjasto 10:stä, Vartiosaaresta ja Toimivasta kodista.
Ei keskusteltu liikoja: Äitini ehti sairastaa 22 vuotta ennen kuin reuma lopulta vei hänet vuonna 1990. Kerran äitini olisi ehkä halunnut keskustella kuolemaansa liittyvistä asioista, mutta minä sanoin olevani liian väsynyt kuuntelemaan.
Teologikoulutus on lopetettava: Teologian osaamisella ei Helsingin seurakuntayhtymässä ole näköjään enää mitään väliä.
Kirkon imagoa parannellaan puolivillaisuuksilla: Heikki Uotisen kommentti (K&k 39) ennustelee kirkkoangstin laantumista, jollaista Simola pääkirjoituksissaan sekä erityisesti Juha Petterson ”Mistä ihmeestä noille papeille oikeastaan maksetaan?” -apologissaan (K&k 38) näyttävät toivovan.
Syrjäytynyttä miestä syytellään taas suotta: Kirkko ja kaupungissa (nro 39) oli artikkeli suomalaisten miesten syrjäytymisestä ja aihetta tutkineesta sosiaalityön professori Jari Heinosesta.
Paratiisi ja taivas askarruttavat minua: Minua on ainakin parin vuoden ajan puhutellut erityisesti Raamatun paratiisikertomus. Suuresti pidetty piispa Eero Huovinen toi eräässä saarnassaan esille ajatuksen, että Jeesus Kristus on taivas.
Olen saanut rakkautta kolmin kerroin: Tarja ja Petteri Lehtimäki lausuivat kesällä (K&k 22), että ”Eronneita ja karanneita riittää iltapäivälehtien kanteen, mutta mitä he tietävät rakkaudesta?”
Syöpäpotilaiden kokemuksia halutaan tutkia: Teen pro gradu-tutkielmaa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Käsittelen sielunhoitoa syöpäpotilaan tukena ja hengellisen sekä henkisen tuen merkitystä sairastavalle.
Hyvän sairaanhoidon puolesta kannattaa taistella: Sairaanhoitajien lakonuhka todistaa, etteivät inhimilliset tunteet taida sittenkään vielä olla kuolleet tämän maan kansalaisilta.
Järkeä sairaanhoitajien palkkojen vertailuun: Olen seurannut keskustelua sairaanhoitajien palkkavaatimuksista ja ihmettelen, että aina vedotaan siihen mitä muissa maissa maksetaan. Koskaan ei verrata palkkatasoamme esimerkiksi Viroon tai Venäjään.
Poliitikon aamurukous: Isä meidän, armahda meitä kuolevaisia, jotka inhimillisillä voimavaroilla teemme päätöksiä elinvoimaisemman asuinympäristön puolesta.
Ensin tupakka, sitten muita riippuvuuksia: Rea Harviainen kysyi, miten partiossa ja urheiluseuroissa toimitaan tupakoinnin suhteen (K&k 39). Vastausta tärkeämpää on ymmärtää, miten ratkaisevasti rippikoulutoiminta eroaa noista harrastuksista.
Hoitajien palkkatoive on kohtuuton: Leena Väyrynen-Si kirjoittaa (K&k 39), että hoitajat ansaitsisivat vaatimansa palkankorotuksen.
Eläväksi tekevä kuolema?: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon internetsivuilla puhutaan kuolemasta: se on tyhjäksi tekevä ja kaiken tuhoava voima. Voisiko kuoleman nähdä kuitenkin myös aivan toisin, vaikka pysyttäisiinkin kristillisessä näkökannassa?
Sairaanhoitajat viimeisellä rannalla?: Leena Väyrynen-Si kysyi aiheellisesti (K&k 39), missä ovat nyt sairaanhoitajien tukijat?
Sosiaaliturva ei syrji miehiä: Jari Heinonen syyttää sosiaalijärjestelmää ”työväenluokkaisten” miesten ongelmista (K&k 39).
Jumala on helvetinkin herra: ”Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenkään vertaa, niin siirtäisitte vaikka vuoria”, sanotaan Raamatussa. Mihin asiaan lähes kaikki kristityt eniten uskovat?
Tuomiokirkon alttari löytyy Agricolan kirkosta: Jarmo Kojosen mielipidekirjoitukseen (K&k 37) liittyen totean, että Tuomiokirkon kappelista viimeisimmän remontin yhteydessä poistetut kalusteet omistaa Anglikaaninen kirkko Suomessa.
Hoitajat ansaitsevat tukemme: Sairaanhoitajien palkkatoiveet ovat kohtuulliset heidän työnsä vaativuuteen nähden.
Ihmisalkioapajilla vedetään välistä: Artikkeli (K&k 37) kantasolututkimuksesta painotti ihmisalkioiden hyötykäyttöä.
Tässä meillä on hyvä lehti: Mistä saataisiin kunnon seurakuntalehti, Anna Laitinen kyselee tällä palstalla (K&k 37). Meillä on jo hyvä seurakuntalehti: Kirkko ja kaupunki.
Kantasolututkimus edetköön harppauksin: Minä en haluaisi antaa perinnöksi lapsilleni sukupolvesta toiseen sairauksia, joita kannan solujeni sopukoissa.
Oma moraali ei voi olla kaiken mitta: Nimimerkki Henkistä vaurautta kaikille (K&k 37) kirjoittaa, että ”mitään ei saa paheksua vain, koska se on laitonta” ja edelleen, että ”ihmisen korkein laki on hänen oma moraalinsa”.
Kallis sovintoveri puhdistaa meidät: Nimimerkki Ei enää tarvitseva (K&k 37) kirjoitti miksei synninpäästöä tehdä sanomalla ne anteeksi kolmiyhteisen Jumalan nimessä.
Tupakoidaanko esimerkiksi partiossa?: On kirjoiteltu paljonkin rippikoulusta ja tupakoinnista. Tietysti kaikkien, niin aikuisten kuin nuorten olisi hyvä lopettaa tupakointi. Ehdottoman savuttoman rippikoulun vaatimisella mennään kuitenkin hakoteille.
Mistä saataisiin tunnustuksellinen seurakuntalehti?: Seppo Simola käsitteli pääkirjoituksessaan (K&k 34) vuoropuhelua.
Kirkolla pitää olla pokkaa: Anna Laitinen kritisoi (K&k 36), että kirkko teki väärin antaessaan tukensa entiselle sosiaalikeskukselle eli vallatulle talolle.
Virkamiehet pois lähetystyötä kangistamasta: Missä on lesken ropoon liittyvä kunnioitus lähetysjärjestöissä, kun ne unohtavat lahjanantajan kuulemisen ja kunnioittamisen?
Papin pitäisi olla esimerkillinen: Miksei synninpäästöä tehdä sanomalla ne anteeksi kolmiyhteisen Jumalan nimessä. Sen tilalla lausutaan Raamatun jae. Eikö synneistä tule päästää, kun ne tunnustaa?
Voi hemmatin hittana!: Olen lopen kyllästynyt, että varsinkin nuoret viljelevät sitä v:llä alkavaa sanaa. Se loukkaa naisia ja on irvokasta kuultavaa.
Hoitajia on vähän, mutta parasta yritetään: Minua alkaa jo kyllästyttää lukea lehdistä kirjoituksia hoitajapulasta. Niitä tuntuvat kirjoittavan sellaiset ihmiset, jotka eivät tunne sairaalan arkea.
Hihhulointi ei auta, kun kirkko on ihmisille yhdentekevä: Kirkolle tuntuu olevan ihmetyksen aihe, miksi seurakunta vain pienenee. Asia on päivänselvä: ihmiset eivät usko Jumalaan.
Tuomiokirkon lämminhenkisestä kappelista tehtiin kylmiömäinen tila: Helsinkiläiset pääsivät 20.syyskuuta paikkoihin, joihin yleensä ei päästä. Yhtenä kohteen oli Tuomiokirkon kappeli.
Pettyneen kirjoituksesta tuli apea mieli: Myllypuron Eläkkeensaajat kokoontuivat syksyn ensimmäiseen kokoukseen Myllypuron kirkon seurakuntasaliin, jossa olemme kokoontuneet vuosia. Paikalla olleet 43 jäsentä keskustelivat ”Pettyneen” (K&k 31) kirjoituksesta ja siitä, kuinka apea mieli siitä tuli
Lähetyksen voima on monimuotoisuudessa: Lesken ropo ollut ei suuri, mutta aivan riittävä lesken ropo meille nyt juuri, olkoon esimerkkinä, lauloi meille aikoinaan Jaakko Löytty.
Kirkko puuttukoon esivallan virheisiin: Yhteiskunnan ja kirkon suhteet tulivat terävästi pohdituiksi Raimo Ilaskiven kirjoituksessa (K&k 33).
Turvapaikanhakijaa on suojeltava rakkauden vuoksi: Raimo Ilaskivi kirjoitti, ettei kirkko saisi mennä maallisen vallan yli turvapaikkaoikeussäädöksessä.
Auttajia on, muttei heidän yhteystietojaan: Nimimerkki kertoi (K&k 33), ettei apua kaupassakäyntiin tahdo löytyä. Auttavia ihmisiä on varmasti paljon, mutta ongelma on miten apua tarvitseva ja auttaja kohtaavat toisensa.
Morsian ei saa näyttää pornoemännältä: Vihkiparit käyvät yleensä papin kanssa mittailemassa ennakkoon vihkikirkossa askelmerkkejä ynnä muuta asiaan kuuluvaa. Ystävällisesti, mutta jämäkästi ohjeistettakoon heitä siitä, miten alttarilla käyttäydytään.
Kuulovammaisia syrjitään Malmin kappeleissa: Suomessa on Kuulonhuoltoliiton mukaan 700 000 kuulovammaista. Malmin hautausmaan kappeleissa ei ole induktiosilmukkaa.
Tulokasta sorsitaan myös Sydneyssä: Kirkko ja kaupungin numerossa 30 oli mielipiteissä pari perin tuttua kirjoitusta siitä, miten uusi tulokas otetaan vastaan seurakunnassa. Samanlaista se on myös täällä Sydneyssä.
Kynttilä muistuttaa edesmenneistä omaisista: Perheenjäsenen kuolema on aina kova paikka. Syyskuun ensimmäisenä tuli päivälleen 60 vuotta siskoni kuolemasta.
Kirkko ei saa puuttua esivallan töihin: Raimo Ilaskivi toi esiin mielipiteensä kirkon puuttumisesta esivallan päätöksiin. Asia on vaivannut myös minua ja sotii oikeustajuani vastaan.
HUS:in puhumiskielto pelottaa: Luin nimimerkki sairaanhoitajan kirjoitusta (K&k 34), jonka mukaan HUS on kieltänyt puhumasta hoitajapulasta ja kaikesta muusta kurjuudesta sairaanhoidossa.
HUS on kieltänyt puhumasta hoitajapulasta: Kirkko ja kaupungissa (K&k 31) esitelty sairaanhoitaja Kaarina Davisin Rankka kutsumus -kirja oli kuin minun näppäimistöltäni kirjoitettu.
Raiskaus on aina traumaattinen kokemus: Viimeisessä Kirkko ja kaupungissa käsiteltiin vakavaa aihetta, raiskausta.
Kauniit hautajaistavat tuntuivat hyvältä: Äitini nukkui pois reilu kuukausi sitten Pohjois-Savossa. Tieto hänen kuolemastaan oli tietenkin järkytys kaikille läheisille.
Kastajaisperinne ei oikeuta ylilyöntejä: Koulujen alkaminen on tuonut esille ylilyöntejä lukioiden tervetuliaisriiteissä.
Rikoksiin syyllistyneet somalit voidaan karkottaa: Ylipormestari Raimo Ilaskivi kiinnitti mielipidekirjoituksessaan huomiota tärkeään asiaan.
Sivarit pitää kouluttaa kriisien varalle: Olen täysin samaa mieltä otsikolla Miehiä syrjitään asevelvollisuudella kirjoittaneen Reservin vänrikin kanssa (K&k 31) miesten syrjinnästä asevelvollisuuslaissa.
Venäjä on suuri mahdollisuus: Venäjä on Suomelle suuri mahdollisuus huolimatta kansamme sisuksissa istuvasta epäluulosta ja uhmasta.
Mistä lähetystyössä olikaan kysymys: ”Minä pelastan sinut oman kansasi käsistä ja varjelen sinua, kun lähetän sinut pakanoiden pariin avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo.
Tupakkatyö on terveyden suojelua eikä moralismia: Seppo Simola pitää 4.7. pääkirjoituksessaan ”Kaikki tupakoitsijat ja läskit” keskustelua rippikoululeirien tupakoinnista terveysmoralismina ja terveyttä uutena epäjumalana.
Luomisopin kannattajat eivät ole alkeellisia: Päätoimittaja Seppo Simola käsitteli kirjoituksessaan tieteen ja uskon välistä dialogia (K&k 31) ja myönsi, että uskonasioistahan on molemmissa lopulta kyse: yksi uskoo, että Jumala on, toinen, että häntä ei ole.
Jumala on tieteen tavoittamattomissa: Kirkko ja kaupunki panosti (K&k 31) vahvasti sekä pääkirjoituksessa että keskiaukeamalla kysymykseen siitä, voivatko usko ja tiede elää sopusoinnussa.
Vuoden pätkää turha juhlia liikaa: Toimittaja Pihla Tiihosen artikkelissa (K&k 31) juhlittiin Ahmed Akarin vuoden sijaisuutta kulttuurikeskus Caisan johtajana.
Yksinäisiä ei kohdata vapaissakaan suunnissa: Muutettuani Helsinkiin huomasin pian, kuinka vaikeaa seurakunnissa on tutustua ihmisiin. Ongelma ei esiinny pelkästään luterilaisissa seurakunnissa vaan myös vapaissa suunnissa.
Raamattu todistaa ehdotonta monoteismia: Kati Itkosen mielipidekirjoitukseen (K&k 30) kolmiyhteisestä Jumalasta haluan sanoa, että Raamattu todistaa Jumalan monoteismia.
Kaupassakävijää ei tahdo löytyä: Palvelemisen armolahja on harvoille ja valituille suotu.
Rippisalaisuudesta pidettävä kiinni: ”Rippisalaisuus suojaa yhä pedofiilia”, otsikoi K&k (29.8.). Otsikon sisätlö on tavallaan totta, mutta propagandistisesti ilmaistu.
Eskola mitätöi pappeja: Ihmettelen kolumnisti Antti Eskolan kirjoitusta (K&k 22.8.), jossa hän toteaa, että ”Ajattelin pappeja, joiden varmaan täytyy rukoilla monta kertaa päivässä, käydä alinomaa ehtoollisella, puhua jumalisia ja näyttää hurskaalta. Kuinka he jaksavat?”
Lopettakaa kamarikuorojen palvonta: Kirkossa on päässyt leviämään ajattelutapa, joka vähättelee musiikin ja muidenkin taiteiden merkitystä.
Kuorokulttuuri kulkee vikasuuntaan: Miksi lähes kaikilla kuoroilla pitää olla vieraskieliset nimet? Kukaan ei ole rohjennut puuttua suomalaisten laulukuorojen kammottaviin nimiin.
Lääkärit tuhoavat mieliä järjettömästi: On käsittämätöntä, että Kelan ja vakuutusyhtiöiden lääkärit mitätöivät valansa vannoneiden erikoislääkäreiden perusteelliset lausunnot potilaiden työkyvyttömyydestä tapaamatta koskaan potilasta tai häntä kauan tutkineita ja hoitaneita lääkäreitäkään.
Leipä ja viini ovat ruumis ja veri: Entinen Huopalahden kirkkoherramme Erkki Kokko, Herramme häntä suuresti siunatkoon, toivoi, että kaikki seurakuntalaiset sanoisivat ”aamen” ehtoollisen nautittuaan. Ensin aprikoin, mitä tuo tarkoitti.
Kuka on lähimmäiseni?: Mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan, että Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi?
Fani toivoo hyvää Reijo Taipaleelle: Toivotan hyvää jatkoa ja pikaista paranemista Reijo Taipaleelle, tuolle Satumaan ja monien muiden ikivihreiden esittäjälle.
Enkeliprinsessa kummastuttaa: Norjan prinsessa Märtha Louisen, 35, enkelikoulu-kohu on himmentänyt pahasti Norjan kuningashuoneen sädekehää, luen Helsingin Sanomista 16.8. Kruunu ei näemmä sovi ”enkeliprinsessan päähän”.
Tulin kohdatuksi kirkossa: K&k:ssa on ollut kirjoituksia, ettei seurakunnan piireihin hyväksytä uusia, vaan pidetään ulkopuolisena. Näin varmaan onkin ja siihen pitäisi kiinnittää huomiota, ei vain papin vaan myös piiriläisten.
Kirkko ja pakolaiset: Olen mielenkiinnolla seurannut tämän palstan keskusteluja; monia ajankohtaisia asioita on käsitelty, mutta vähemmän kirkon poliittisia kannanottoja.
Vapaus on sitä, että viinaa ei tarvitse juoda: Artikkelissa sanotaan, että "suurille ikäluokille alkoholi edustaa vapautta ja siksi raittius on out". Jutussa haastatellaan naista, joka on syntynyt 1936. Suuret ikäluokat syntyivät 1945–1950.
Kerholaiset eivät hyväksyneet porukkaan: Tämän lehden mielipidesivulla on ollut parikin kirjoitusta yksinäisyydestä. Itse olen yrittänyt mennä seurakuntamme tiloissa kokoontuvaan eläkeläisten kerhoon huonolla tuloksella.
Isänmaallisuus on muutakin kuin aseita: Runoilija Arno Kotro on sanonut, että meidän tulisi lopettaa isänmaallisuuden militarisointi.
Käytetäänkö vapaaehtoisia hyväksi?: Posti toi hienon tietopaketin uudesta asumispalvelukeskuksesta. Oli havaittu, että olen kohta ikäluokkaa, joka voisi tarvita muun muassa vanhusten asumispalveluja.
Ateisteille ajateltavaa: Euroopan unionissa valmistellaan lakia, jolla halutaan erottaa kirkko ja valtio kokonaan toisistaan kaikissa jäsenmaissa. Suomen edustajat vastustavat tätä.
Rehabitoidaan Tuomas Akvinolainen: Luterilaisten kannattaisi romuttaa ennakkoluulonsa paavin kirkosta. Etenkin pyhimys Tuomas Akvinolainen pitäisi rehabilitoida aatehistoriallisena jumaluusopin asiantuntijana.
Ihmiset ovat hyeenoja: Kateuden karvaita kyyneliä on vaikea niellä.
Leipä ja viini ovat ruumis ja veri: Entinen Huopalahden kirkkoherramme Erkki Kokko, Herramme häntä suuresti siunatkoon, toivoi, että kaikki seurakuntalaiset sanoisivat ”aamen” ehtoollisen nautittuaan.
Miehiä syrjitään asevelvollisuudella: Sirpa Mäkelän kirjoitusta (K&k 26) lukiessaan ei tiedä, itkeäkö vai nauraa.
Kaikki luontaislääkintä ei ole huuhaata: Juha Hänninen kritisoi kolumnissaan (K&k 29.) luonnonlääketiedettä eli niin kutsuttuja uskomushoitoja.
Lastensuojelutyö sähellystä: Saimme elokuun alussa tietää kolmen lapsen väkivaltaisesta kuolemasta. Tämä kosketti varmasti jokaista ja herätti paljon kysymyksiä.
Yksisilmäisiä mielipiteitä: K&k:ssa oli 1.8. harvinaisen yksisilmäisiä mielipiteitä. Jouni Salko, olen aivan samaa mieltä kanssasi. Luterilainen raikas perinne alkaa hiipua akateemisissa teologeissamme kohti katolisuutta.
Jeesuksen jumaluutta julistetaan Raamatussa: Mitähän raamattua lienet lukenut, Raimo Roine? Vai etkö vain tunne tarpeeksi lukemaasi kirjaa?
Hallituksen mustamaalaus on perusteetonta: Lyhyt vastine Tommi Sarlinin Kova henki -pääkirjoitukseen (K&k 8.8.): Kansan syville riveille "ruhtinaalliset optiot" tuovat mieleen lähinnä kohutut Fortumin optiot.
Köyhimpien tulot saatava verottomiksi: Uutisten mukaan valtiovarainministeri Jyrki Katainen lupaa alentaa 13 000–31 000 euroa vuodessa eläkettä saavien verotusta. Kokonaan ilman mainintaa jätetään alle 10 000 euroa vuodessa eläkettä saavat, joita on paljon.
Työkaverilla toinen näkökulma Kekäläisen toimintaan: Koska pastori Haka Kekäläinen on halunnut tuoda asiat julkisuuteen. Sallittaneen asioista myös toisenlainen näkökulma.
Yksinäisenä kirkossa: Nuoren aikuisen kokemuksen mukaan Tuomasyhteisö oli pettymys yksinäiselle. Minun kokemukseni eri seurakunnista on samanlainen.
Yksinäinen jää kirkossakin yksin: Käyn silloin tällöin sunnuntaisin kirkossa. Olen asunut jo pitkään samassa paikassa Helsingissä.
Pitäjänmäki menettää liian hyvän pastorin: Haka Kekäläisen: On se kumma miksi Pitäjänmäen seurakunta haluaa luopua valovoimaisesta, rohkeasta ja energisestä pastoristaan, Haka Kekäläisestä?
Yksinäisyyteen saa lievitystä yhteisöstä: Yli satatuhatta helsinkiläistä potee yksinäisyyttä, kerrottiin K&k:ssa 25.7. Syitä on monia, mutta näin ei tarvitse olla.
Tuomasyhteisö oli pettymys yksinäiselle: Oli hienoa, että yksinäisyydestä kertovassa jutussa (K&k 25.7.) nostettiin esiin myös nuorten aikuisten yksinäisyys. Itse vierailen satunnaisesti eri seurakuntien nuorten aikuisten tapahtumissa.
Vapaaehtoistoiminta toi elämään sisältöä: K&k:ssa oli kiinnostava juttu yksinäisyydestä. Itselläni on hyvää kokemusta kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta.
Kaupungin nuoriso-ohjaajat tukevat nuorten kasvua: Isä ohjaa nuorisoa -jutussa (K&k 18.7.) nuorisotyönohjaaja Santtu Perkiö esittää näkemyksiään muun muassa kaupungin nuorisotyöntekijöiden palkasta ja perustehtävästä. Perkiön käsitykset ovat osin virheellisiä, ja haluamme siksi tarkentaa asiaa.
Julistettu ilosanoma on kirkon hedelmä: K&k:n pääkirjoituksessa 25.7. peräänkuulutettiin kirkoilta ”vastauksia ja selkeää ääntä” rauhan, kestävän kehityksen, tasa-arvon ym. hyvien asioiden puolesta ennen kuin jatketaan keskustelua uskon täyteydestä tai oikeasta opista.
Miesten aseistaminen on tasa-arvorikos: Tekstillään Miesten asevelvollisuus on sukupuolisyrjintää (K&k 1.7.) Ville Nurminen otti rohkean kannan yhteen kulttuurimme tabuun.
Ruokaa, ei aseita!: Jussi Arvola haluaa (K&k 18.7.) jatkaa keskustelua, mikä onkin tarpeen. Mielestämme on rinnastettava esimerkiksi afrikkalaislapsilta puuttuva ruoka ja uudet suunnitellut rypälepommimme.
Jeesus ei ollut Jumala: Kirkko ja kaupungin toimittaja Tommi Sarlin kirjoitti (K&k 18.7.): ”Kristittyinä uskomme, että Jumala tuli maailmaan Jeesuksen persoonassa.” Näin ei ole ainakaan Raamatun mukaan.
Paavilta tuli omahyväinen lausunto: Paavi Benedictus XVI:n mukaan muut kristityt uskontokunnat kuin roomalaiskatolinen kirkko ovat vähempiarvoisia. Paavin hyväksymä asiakirja toteaa ortodoksisista kirkoista niiden olevan puutteellisia, koska ne eivät tunnusta paavin ylivaltaa.
Vaalikaamme diplomatiaa Venäjän suhteen: Ymmärrän Klaus A. Ranisen ja Kai-Henrik Tiiaisen huolestumisen pasifistisista kirjoituksistani (K&k 11.6.). Mielestäni ihmisten kannattaisi vähitellen opetella elämään rauhassa keskenään ilman aseita.
Milloin kaatuminen on kirkossa sallittua?: Albaan pukeutunut pappi makaa pitkin pituuttaan kirkon lattialla ja joukko muita alboihin pukeutuneita on lattialla polvillaan. Vau! Onko Pyhän Hengen voima laskeutunut kirkkoon?
Taiteilijakukkulalla on mittakaavavirhe: Äskettäin pystytetty taiteilija Timo Sarpanevan hautamuistomerkki Surun portti Hietaniemen taiteilijakukkulalla on jykevä. Se ei kuitenkaan pyri hallitsemaan ylhäällä kukkulan laella olevaa Akseli ja Mary Gallen-Kallelan hautaholvia.
Olli Löytty pitäisi saada miettimään lähetysstrategiaa: Ylen Ykkösellä oli mielenkiintoinen ohjelma, jossa puhuttiin lähetystyöstä eritoten Ambomaalla eli nykyisen Namibian alueella. Siellä suomalaisen lähetystyön pioneeri Martti Rautanen aloitti työn yli sata vuotta sitten.
Onko Raamattu enää kirkolle tärkeä?: Elämme aikaa, jolloin Raamattua vastaan hyökätään ennennäkemättömän voimakkaasti.
Ikään kuin vain sanoilla olisi väliä: Kun kirkon maineessa jokin mättää, ei ole kysymys imagon ulkoisesta kauneusvirheestä vaan kirkon sisäisestä syystä.
Kielioppiknoppi lehden toimitukselle: Tämän lehden numerossa 24 oli mielenkiintoinen artikkeli otsikolla Naispappeuden vastustajat työllistävät oikeuslaitosta. Kielikorvaani särähti virke: ”ehtoollinen oli evätty Rengon kirkkoherra Soili Juntumaalta”.
Kommunistiterroristit syypäitä Suomen sotiin: Per-Olof Öllerille (”Suomi oli osasyyllinen sotien helvettiin”, K&k 13.6.): Kuulutko sinä siihen ikäryhmään, joka sanoi meille ”miksi menitte rintamalle”?
Maanpuolustuksen vaihtoehto: Helena ja Risto Kekkonen toivoivat, että ”Asevarustelun sijasta antakaamme kehitysapua” (K&k 20.6.). En voi kannattaa kehitysapua ennen sen täydellistä suursiivousta, muun muassa sitä riivaavan korruption osalta.
Miehen tulee olla mies eli vahvempi puolisko: Ville Nurmiselle: Väität, että ”Miesten asevelvollisuus on sukupuolisyrjintää” (K&k 4.7.). Oletko tullut ajatelleeksi, että luoja on luonut sukupuolet tarkoituksella erilaisiksi?
Älkää nielkö purematta ihmisten pikkumaisuutta!: Olen seurannut palstalla käytyjä keskusteluja ja ihmetellyt, miksi ihmismieli on niin pikkumainen. Eikö kristinusko ole suvaitsevaisuutta ja muiden ihmisten hyväksymistä?
Kirkko edustakoon edelleen kristinuskoa: Minun on vaikea ymmärtää, miksi kirkolta vaaditaan suvaitsevaisuus-ajattelua. Kristinusko perustuu siihen, että Jumala on ilmoittanut itsensä Raamatussa.
Voi olla rakkaudellista lyödä Raamatulla päähän: Minua alkoholistin lapsena ärsyttävät papit, jotka istuvat kaljalla ”tavallisen” kansan parissa ymmärtämättä kärsimystä, pelkoa ja turvattomuutta, jota kapakoissa istuvien viinanhimo lapsille tuottaa.
Tupakka on huumausaine: Seppo Simolan tupakkaa käsittelevän pääkirjoituksen (K&k 4.7.) asiasisältö oli kasvatuksen ammattilaisen näkökulmasta huono.
Jumala vaikuttaa Henkensä kautta: Palstalla kyseltiin ”Kenen Jumala on oikea?” (K&k 20.6.). Toimitus vastasi, että kaikkien uskontojen edustajat ovat Jumalan vaikutuspiirissä.
Pitäisikö yhteiskunnan rajoittaa lisääntymistämme: Maailmassa on yli 6 miljardia ihmistä, ja määrän on ennustettu kasvavan pian jopa 9 miljardiin. Ihmisten määrän kasvu on hurjaa.
Kirkko valmistelee uutta selkeää lähetysstrategiaa: Päätoimittaja Seppo Simola (K&k 6.6.) antaa hyvin köyhin perustein ymmärtää, että jotkut herätysliikkeet toimivat jatkuvasti vastoin kirkon periaatteita.
Aseeton kansa on kelvoton: Vakaana Suomen maanpuolustuksen tukijana en voi ymmärtää Hannu Lehtisen (K&k 6.6.) käsitystä, että aseiden riisuminen toisi rauhan. Yhtään tällaista esimerkkiä ei maailmasta löydy, päinvastaisia kylläkin.
Satikutia moukille ja kiitosta sivistyneistölle: Päätoimittaja Seppo Simola kehui vuolaasti helsinkiläisiä kirjoituksissaan ”Terveisiä Helsingistä” (K&k 25.4.): Täällä ei ”sulateta, että ihmistä sorretaan tai syrjitään mistään syystä”.
Käännyttääkö Moskeija & kaupunki meitä muslimeiksi?: Olen viiden lapsen äiti. Vaikka minulla on harvoin tilaisuus päästä kirkkoon, olen mielestäni vahvasti kristitty! Onko Kirkko ja kaupungin tavoitteena käännyttää meidät muslimeiksi, sillä lehdessä ylistetään jatkuvasti islamin uskontoa?
Saisinkohan läskisoosia ja kylmää olutta Saudeissa: Malika-Aisha El Bardi perää musliminaisille erityissuojelua heidän uskontonsa takia (K&k 6.6.). Hän tuo esiin, että musliminaiset harjoittavat uskontoaan loukkaamatta ketään, vaikka valtaväestölle burkhaan puetut muukalaiset ovat kummajaisia.
Miesten asevelvollisuus on sukupuolisyrjintää: Kirkko ja kaupunki puhuu jatkuvasti sukupuolisyrjintää vastaan sekä naisten sortamisesta ja heidän kokemastaan vääryydestä. Minkä takia lehdessänne ei ole käsitelty Suomen suurinta tasa-arvo sortoa, asevelvollisuutta? Tasa-arvosta on turha edes haaveilla ennen kyseisen vääryyden poistamista. Olen pettynyt lehteenne asian sivuuttamisen takia. Toivon, että lehtenne ajaa jatkossa aitoa tasa-arvoa.
Kirkko valvokoon tarkemmin lähetysvarojaan: Kirkon on itse otettava vastuu opetuksesta ja käytännöistä, joita lähetysjärjestöt harjoittavat kirkon puolesta. Tähän on luonnollisesti isännän oikeus vähintään sen verran kuin kirkko rahoittaa lähetysjärjestöjen toimintaa. Kirkon on valvottava mainettaan, jota sen varoilla luodaan. Maksajalla on lupa valvoa toimintaperiaatteita ja eettisyyttä.
Suomi tarvitsee Australian ja Singaporen siisteyskuria: Päätoimittaja Seppo Simola osui naulan kantaan kirjoittaessaan (K&k 23.5.), että ympäristötietoisuudesta huolimatta roskaaminen on melkoinen ongelma. Näkyvimmän otoksen välinpitämättömyydestä saa, kun vierailee Rautatieasemalla sunnuntaiaamulla. Paperia, muovimukeja, oluttölkkejä, tupakka-askeja, tupakan natsoja ja rikottuja pulloja, kaikkialla maassa.
Ajan henki kovenee: Helsingin sosiaaliasiamiesten Lilli Autin ja Marja-Terttu Soppelan sosiaalitoimen vuosiraportissa kerrotaan huolestuttavista ilmiöistä ja kehityksen suunnista: Ennen asiakkaat olivat vihaisia, nyt he ovat luhistettuja.
Kotiseudulle hautaaminen kalliimpaa kirkon jäsenelle: Leikitäänpä ajatuksella, että olen syntynyt paikkakunnalla X ja viettänyt suurimman osan nuoruudestani siellä. Maailman tuulet ovat sitten heitelleet minua milloin mihinkin kaupunkiin. Olen maksanut kirkollisveroa, kuten seurakuntaan kuuluvan tuleekin, aina siihen seurakuntaan, jossa kulloinkin olen ollut kirjoilla.
Tuleeko taivasosuus vaikka tuhlaisimme koko elämän: Saarnoissa puhutaan paljon siitä, että Jumala on rakkauden Jumala ja että Jumalan rakkaus on ehdotonta. Kuulostaa hyvältä, mutta onko se koko totuus? Tarkoittaako Jeesuksen vertaus tuhlaajapojasta, että meillä on oikeus tuhlata elämämme kaukana Jumalasta ja tehdä mitä kakkaa hyvänsä ja ajatella, että kyllä Jumala kuitenkin antaa loppupeleissä kaiken anteeksi ja saamme taivasosuuden?
Kirkon uskottomat humanistit vaientavat ”hengellistäjät”: ”Kirkon on tapana vaientaa keskustelua, josta voisi aiheutua jonkun kannalta ikävyyksiä. Menetelmä on usein asioiden hengellistäminen. Kun asiaan liittyy ’syvä uskonvakaumus’ tai se on ’omantunnonkysymys’ tai vastaus nousee ’suoraan Raamatusta’ – – ei toisin ajattelevan perusteluille jää juurikaan painoa”, kirjoitti Seppo Simola (K&k 6.6.).
En koskaan mahtunut tavallisen tytön muottiin: En ole koskaan mahtunut tavallisen tytön muottiin. Leikin mieluummin poikien kanssa sotaa kuin tyttöjen kanssa barbeilla. Kotileikit olin isän tai isoveljen roolissa. Ihastuin tietoisesti tyttöön 13-vuotiaana. Harjoitinko siis tuolloin alaikäisenä ”homoseksuaalista elämäntapaa” ja tein syntiä? Teini-ihastukset ovat kipeitä juttuja ilmankin.
Asevarustelun sijasta antakaamme kehitysapua: Hannu Lehtinen osuu naulan kantaan käsitellessään asevarustelun, sotien ja maailman tilan yhteyttä (K&k 6.6.). Johtuuko järjettömän varustelun salliminen kansalaisten tiedon puutteesta tai välinpitämättömyydestä?
Kenen Jumala on oikea?: USA:n presidentti Bush on ilmoittanut olevansa presidentti Jumalan tahdosta. Hänen maassaan on 36 miljoonaa köyhää. Hän on tappanut kymmeniätuhansia irakilaisia ja oman maansa sotilaita.
Hajota ja hallitse lähetysjärjestöjä!: Luin tyrmistyneenä (K&k 6.6.) lehden jutut lähetystyöstä. Ensin kysellään epärelevantteja kysymyksiä lähetystyöstä ja sitten päätoimittaja haluaa lyödä jarruja lähetystyölle. Sallittaneen vastata lähetystyön asiantuntijoiden Tuula Sääksin ja Pirkko Lehtiön seitsemään väitteeseen.
Miksi ”uskovainen” haluaa puhuttavan Jeesuksesta: Taivaan tähden -palsta otsikolla ”Jeesustelija” (K&k 30.5.) herätti ajatuksia. Pyhään Kolminaisuuteen kuuluvat Isä – Jumala, Poika – Jeesus ja Pyhä Henki – puolustaja. Jeesus on Jumala ihmiseksi tulleena ja Pyhä Henki hänen läsnäolonsa ja voimansa kristityn elämässä. Jeesus sanoi olevansa saumattomasti yhtä Isän kanssa ja lähettävänsä seuraajilleen puolustajan, joka auttaa heitä. Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta.
Miksi ateistia ahdistaa?: Ihmettelen, miksi kirkosta eronneet ja ateistit pitävät jatkuvaa melua valinnastaan. Eivätkö he olekaan tyytyväisiä ratkaisuunsa? Etsivätkö ehkä elämän tarkoitusta? Miksi he syyllistävät ihmisiä, jotka kunnioittavat kristillisiä arvoja? Oliko kirkosta eroaminen sittenkin väärä valinta, ja siitä syyllisyys? Miten ateistit sietävät siniristilippuamme? Sehän edustaa kristillisiä arvoja. Ajanlaskummekin alkaa Kristuksen syntymästä.
Leo Meller näyttelee roolinsa loppuun asti?: Leo Meller teki poliisille tutkintapyynnön kunnianloukkauksesta liittyen Kirkko ja kaupunki -lehden sekä minun kriittisiin kirjoituksiini (”Leo Meller – kenen kunniaa on loukattu?”, K&k 16.11.). Niissä käsiteltiin hänen hyvin arveluttavaa toimintaansa hengellisenä johtajana, jonka jäljiltä on jäänyt vuosikymmenten aikana monenlaisia sotkuja ja uhreja.
Kirkko voi sittenkin uudistua nykyaikaiseksi?: Kiitos Kirkko ja kaupunki -lehdestä. Kiitos erityisesti rohkeista jutuista suvaitsevaisen ja monimuotoisen kirkon suuntaan. Erityisesti olen ilahtunut naispappeus-, homo- ja feministijutuista.
Erotetaan usko faktoista: Homoseksuaalisuuden väitetään olevan Jumalan hyväksymää rakkautta tai syntiä. En voi uskoa, ettei Jumala soisi minulle rakkauttani. Ne kielteiset kohdat, jotka olen lukenut homoudesta Raamatusta, voin perustella sen ajan kulttuurin käsityksiksi homoudesta. Lähes 2000 vuotta sitten yhteiskunta oli erilainen kuin tämän päivän maailma.
Tempaistaan yhdessä uskon, toivon ja rakkauden synnyttämiseksi!: Kiitos Vesa Huhtaselle vetoamisesta yhteiseen kampanjavastuuseen (K&k 30.5.). Helsingin seurakunnissa suunnitellaan parhaillaan Usko toivo rakkaus -kampanjaa. Haluamme nostaa uskon, toivon ja rakkauden puheenaiheiksi ja näyttää, että kirkolla on merkitystä ihmisten elämässä. Kampanja kutsuu kaupunkilaisia keskusteluun ja pohdintaan, seurakuntien omiin tilaisuuksiin ja nettiin.
Suomi oli osasyyllinen sotien helvettiin: Tieto tuottaa tuskaa, ja siksi väistämme usein vastuutamme välttääksemme tuntemasta kollektiivista syyllisyyttä. Uskomme mieluummin peitetarinoita, legendoja ja historiasta vain sankaritarinat. Suurta on tehdä niin kuin Willy Brandt Puolassa; tunnistaa tapahtunut vääryys ja polvistua. Tai niin kuin Paavo Lipponen, kun hän paljasti Suomesta luovutettujen juutalaisten muistomerkin.
Purkumiehet liikkeellä: Kirkon purkumiehet ovat liikkeellä. Tarkoituksena on ajaa alas kirkon lähetysjärjestöjensä kautta tekemä lähetystyö ja tehdä siitä jotain muuta, kuin mikä oli Kristuksen antaman lähetyskäskyn sisältönä. Mallia haetaan jälleen Ruotsista.
Rukous ja piirtämisen taito taitojen joukossa: Asiantunteva ja arvostamani toimittaja Arja Kuparinen ällistytti minut esitellessään kirjani Rukous ja piirtämisen taito (K&k 6.6.). Hän ei näytä ymmärtäneen kirjan perusideaa. En nimittäin puhu piirtämisen hyödyllisyydestä rukouksen yhteydessä. Eivät kirjani hengelliset harjoituksetkaan ole piirrosretriittejä!
Musliminaiset erityisen suojelun tarpeessa: Koska sekä musliminaisten hunnuttautumattomuus että hunnuttaminen loukkaavat aina jotakuta, ovat musliminaiset erityisen suojelun tarpeessa. Musliminaiset eivät halua loukata ketään, ainoastaan harjoittaa uskontoaan.
Suomen nainen kulkee sulokkuuttaan peittelemättä: Nimimerkki ”Asiallinen tieto lisää viisautta” kertoo (K&k 9.5.), että musliminaisen asema on islamissa hyvä Koraanin mukaan. Ristiriitaa edelliseen aiheuttaa se, että islaminuskoisissa maissa nainen ei ole tasavertainen miehen kanssa lain edessä. Luulisi lainsäätäjien islamilaisissa maissa huomioivan myös Koraanin arvomaailmaa.
Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kuolee: Pääkonsuli Harry Blässar (”Aseista luopuminen ei vielä takaa ikuista rauhaa”, K&k 2.5.).saa minut melkein uskomaan, että Stalin aikoi miehittää Suomen. Mutta tänään on kysyttävä, miehittäisikö Putin Suomen, jos meillä ei olisi ”uskottavaa puolustusta”?
Vanhustenhoidon lupaukset: Terhokodin johtaja Juha Hänninen kirjoitti kolumnissaan (K&k 9.5.) vanhustenhoidosta ja vaalilupauksista. Hän totesi kauhistuttavaksi sen, että vanhustenhoidon tila hyvin tiedetään, mutta siitä ei välitetä. Minunkin mielestäni se on kauhistuttavaa.
Rohkaisua ja lämpöä: Terhokodin johtaja Juha Hänninen kirjoitti (K&k 9.5.) vanhusten viimeisistä vuosista laitoksessa – mitä se pahimmillaan voi olla. Viimeinen lause jäi askarruttamaan: ”Kannattaa varata, kuten Jorma Palo aikanaan sanoi, kaappiin välineitä, joilla tästä kurjuudesta pääsee.”
Onko lehdessä tilaa erilaisille näkemyksille?: Kirkko ja kaupunki esitteli homoseksuaalisuuteen myönteisesti suhtautuvien (Jaakko Elenius, Wille Riekkinen, Martti Nissinen & co.) ja hyssyttelijöiden (Jukka Paarma ja Eero Huovinen) näkemyksiä (”Kirkonmiehet lämpenevät homoseksuaaleille”, K&k 30.5.). Seuraavaksi olisi oikeus ja kohtuus antaa lehdessä puheenvuoro myös niille, jotka ovat asiasta eri mieltä.
Se siitä ekologisuudesta Honkanummen hautausmaalla!: Hautausmaille tuoduista muovikynttilöistä tuleva muovijäteongelma on ollut esillä Kirkko ja kaupunki -lehdessäkin. Olen osaltani yrittänyt toimia ekologisesti ja käyttänyt lasisia hautakynttilöitä.
Kirkkomusiikin tiedotus voisi vieläkin parantua: Helsingin seurakuntayhtymän tiedotussihteeri Maija Kiviranta kertoi (K&k 2.5.), että Helsingin kirkkojen musiikkitarjonnasta tiedotetaan painetuin musiikkikalenterein ja Kirkko ja kaupunki -lehden verkkoversiossa. Tämä on erittäin hyvä, mutta esimerkiksi Vanhan kirkon ilmoitustaululla on ruotsinkielisen puolen ohjelma esitetty hyvin, suomenkielisen ei. Kirkkojen ilmoitustaulujen käytön lisäksi voisi yrittää saada mahdutettua Helsinki this week -julkaisuun verkko-osoitteen, jossa olisi englanninkielellä kerrottu musiikkitarjonnasta.
Naisten alistetun aseman muututtava islamin sisältä: Nimimerkille ”Asiallinen tieto lisää viisautta” (K&k 9.5.): Epäilemättä kaikilla naisilla islamissa ei ole paha olo.
Suomessa ihmisten viestintä perustuu kasvojen ilmeisiin: Filosofian ylioppilas Malika-Aisha El Bardin kirjoitus (”Kasvojen peittämisen ja mustan vaatetuksen syistä”, K&k 21.3.) antaa todella järkyttävän kuvan musliminaisten asemasta. Se ei ainakaan edistä suvaitsevaisuutta.
Nuorten toimintaa ei kannata yleistää: Seppo Simola ihasteli pääkirjoituksessaan (K&k 23.5.) nykynuorten fiksuutta ympäristöasioiden suhteen. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin ihmetteli nuorten juhlimista ja roskaamista.
Vanhan kaavan messulla on yhä kannattajansa: Olen jumalanpalveluksen kaavamuutoksesta lähtien käynyt lähes poikkeuksetta ainoastaan Agricolan kirkon sunnuntaijumalanpalveluksessa.
Puolustautumisen hinta oli antautumista pienempi: Hannu Lehtinen esitti ihailtavan ihanteellisen kannanoton (”Kilpavarustelu ja sotiminen ovat hölmöläisten puuhaa”, K&k 4.4.) kirjoittaessaan, ettei Talvisodan puolustustaistelu kannattanut.
Venäläisten ja saksalaisten tappiotkin kannattaa laskea: Harry Blässar (K&k 21.3.) ja nimimerkki Ken elää se näkee (K&k 27.3.) esittivät näkemyksensä viime sotien ”kannattavuudesta” pitäen mittarina suomalaisten kaatuneiden ja haavoittuneiden määriä.
Rahvaalle riittäisi 100 eliitin edustajaa: Suomi on jakautumassa selvästi eliittiin ja rahvaaseen.
Stalin suunnitteli Suomenkin sivistyneistön eliminoimista: Baltian maat (Viro, Latvia ja Liettua) myöntyivät aluevaatimuksiin ja menettivät itsenäisyytensä Stalinin toimesta.
Teologi-toimittajalta tie ja totuus kateissa?: Seppo Simola miettii pääkirjoituksessaan (K&k 2.5.), mihin kirkkoa tarvitaan.
Aito katuja ei suunnittele ripissä synnin uusimista: Henna Kajava epäili rippisalaisuuden suosivan esimerkiksi seksuaalirikollisia (K&k 9.5.).
Pasifisti: Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan!: Pasifismi ja kommunismi ovat kauniita aatteita, mutta ikävä kyllä ne eivät toimi reaalimaailmassa.
V-tyyliä väärässä lehdessä: Toni Brantbergin ilmeisesti hauskaksi tarkoitettu juttu ”Pohojalaaset liikennesäännöt” (K&k 9.5.) oli lähinnä typerä.
Miksi muslimimiehet sitten saavat patsastella paljaina: Malika-Aisha El Bardi perusteli (K&k 21.3.) musliminaisten pukeutumista.
Mummot potkukelkalla meren jäälle kossupullon kanssa?: Jonkun pitäisi mennä eduskuntaan lukemaan ääneen Terhokodin johtajan Juha Hännisen kolumni (K&k 9.5.).
Vanhuksen toive päättää ihmisarvottomasta elämästä: ”Eläköön vanhukset” oli Terhokodin johtajan Juha Hännisen erinomaisen kolumnin otsikkona (K&k 9.5.).
Pelokkaan Kerettiläisen alistuslaulut ylistäjistä: Pakinoitsija Kerettiläinen (K&k 2.5.) osoittautui nimensä veroiseksi sekä opillisesti että journalistisesti.
Vappuna voi juoda simaakin!: Lehdessä kohoteltiin maljoja kevään juhlalle ja muistutettiin, että ”vappuna voi juoda muutakin kuin simaa” (”Kippis keväälle!”, K&k 25.4.).
Rippi salaisuuksineen ei ole rikollisen varaventtiili: Ehdoton rippisalaisuus kuuluu kirkon luovuttamattomiin aarteisiin.
Peittävät puvut kertovat naisten alistamisesta: Opettaja Iris Väyrynen kirjoitti (K&k 14.3.), että musliminaiset viestittävät peittävällä pukeutumisellaan ”tosiuskovaisuuttaan” .
Ei halveksita naispappien vastustajia ja kannattajia: Vaikka en ole naispappeuden vastustaja, tuntuu kovalta kannanotolta, että päätoimittaja tuomitsee naispappeuteen kielteisesti suhtautuvan näkemyksen pupuksi (K&k 14.3.).
Mahtava Neuvostoliitto kohteli meitä vasalleinaan: Neuvostoliiton provosoimaton hyökkäys Suomeen syksyllä 1939 jätti kansamme syvän pelon ja ahdistuksen valtaan. Pyrimme vapautumaan niistä, ja vähitellen onnistuimmekin, kun olimme hyväksyneet alueelliset ja taloudelliset menetyksemme sekä ihmisuhrit.
Toivottomille demareille jäi vain usko ja rakkaus?: Olin kirkon luottamushenkilöille järjestetyssä suurtapahtumassa Tampere-talossa 15.4.
Rahaa haaskataan mainoskampanjaan: ”Usko, toivo ja rakkaus.” Tällä teemalla Helsingin seurakunnat aikovat markkinoida itseään nuorille aikuisille.
Missä on turvasi?: Oletko katkera, että juuri sinulle kävi näin. Etkö pysty antamaan Jumalalle anteeksi, vaikka Hän tahtoo sinulle vain hyvää ja kaikkea parasta. Pienet ja isot vastoinkäymiset vain kasvattavat ja opettavat.
Koska kirkossa opitaan suhtautumaan herätyksiin?: Viitaten Markku Koiviston kirjoitukseen (K&k 18.4.) olen hyvin murheellinen kirkon tilasta. Tuntuu, että keinolla millä hyvänsä pyritään pääsemään eroon Raamatulle uskollisesta julistuksesta. Missä vaiheessa kehitys on alkanut?
Naisistakieltäytyjien hengellinen katastrofi: Naisten pappeutta vastustavat sanovat, että naispappeudessa on kyse vain yleisestä maallisesta tasa-arvosta, ja että kaikessa yleistä mielipidettä nuoleskeleva kirkko on kadottanut identiteettinsä.
Epäjumalat luuraavat epävarmassa vakaumuksessa: Ei ole älykästä sotkea Koraania ja Raamattua toisiinsa. Minä kristittynä en sanele muslimeille, miten Koraania tulee lukea, mutta en myöskään ota vastaan muslimien ohjeita siitä, miten Raamattua tulee tulkita.
Kirkon rippisalaisuus suosii rikollisuutta: Julkisuudessa on käsitelty rippipappien vaitiolovelvollisuutta vakavissa rikostapauksissa.
Pitkänperjantain kertaus on opintojen äiti: Jari Arjoranta kirjoitti (K&k 25.4.), että pääsiäisenä televisioidussa jumalanpalveluksessa oli taivutettu ”pitkänäperjantaina” ja ”pitkänperjantain”.
Historiaa Naton tyyliin: Lukiessani Kai-Henrik Tiiaisen kirjoituksen (”Nato-vastustajien argumentti katoaa tuhkana tuuleen”, K&k 7.3.), oli pakko palata hänen viittaamaansa Per-Olof Öller kirjoitukseen (”Eläisimme Natossa oikuttelevan USA:n varjossa”, K&k 21.2).
Irtisanoutuminen naispappien vastustajien painostamisesta: Seppo Simola käsitteli pääkirjoituksessa (K&k 25.4.) yhteisen kirkkoneuvoston päätöstä olla jakamatta Sley:lle avustusta.
Musliminaisen asema islamissa on hyvä: Henri J. Vartiainen kirjoitti (K&k 23.4.), että hän on saanut riittävästi tietoa siitä, että naiset ovat islamissa halvempia olentoja kuin miehet.
Kirkkoneuvosto kiristää naispappien vastustajia: Seppo Simola lähettää pääkirjoituksessaan ”Terveisiä Helsingistä” (K&k 25.4.) toimintaohjeita myös muualle Suomeen. Kiitos terveisistä. Lähetän omani takaisin.
Pitkäperjantai oikein!: Jari Arjoranta kirjoitti (”Pitkäperjantai oikein”, K&k 25.4.) allekirjoittaneen pääsiäisen televisiosaarnaan viitaten seuraavaa:
Kirkkomusiikista kerrotaan kyllä turisteillekin: Nimimerkki ”Ei kätketä kynttilää vakan alle” ehdotti (K&k 25.4), että kirkkojen musiikkitarjonnasta tulisi kertoa turisteillekin. Hyvä ehdotus, ja näin tehdäänkin jo.
Orjax-verstaat käyttävät härkisti työtöntä hyväksi: Stacy Siivonen osui naulan kantaan kirjoituksessaan ”Orjax-verstaat” (K&k 18.4.).
Naispappeuden kannattajat vaihtakoot kirkkoa: Esko Vepsä kirjoitti (K&k 28.3.) jämäkästi, että kun on kyse kirkon järjestyksestä ja virkakäsityksestä, siihen on suostuttava tai vaihdettava kirkkoa. Ehdotus on kannatettava.
Aseista luopuminen ei vielä takaa ikuista rauhaa: Hannu Lehtinen kirjoittaa (”Kilpavarustelu ja sotiminen ovat hölmöläisten puuhaa”, K&k 4.4.), ettei Stalin aikonut miehittää Suomea.
Leikkiikö päätoimittaja vakavilla asioilla: Hyvä Seppo Simola: Oliko tahallista ironiaa, että pääkirjoituksessa (K&k 25.4.) lainaatte Jeesuksen sanoja Juudakselle (hänen lähtiessään kavaltamaan Jeesuksen) neuvoessanne Suomen kirkkoneuvostoja leikkaamaan Sley:n lähetysmäärärahoja?
Luterilaisten kääntyminen tekee kirkolle pahaa: Seppo Simola kirjoitti pääkirjoituksessa Helsingin muuttumisesta yhä monikulttuurisemmaksi (K&k 18.4.).
Kohteliaat ryöstäjät liikkuvat Töölössä: Tapahtui Kivelän sairaalan lähellä: fiksusti käyttäytyvät, hyvin pukeutuneet nuoret miehet ryöstivät rollaattorilla liikkuvan vanhan rouvan.
Työttömälle käy kuin ökytalon piikatytölle: ”Se on rummaa ku köyhän lapsi on punaposki.” Tällä vanhalla sanonnalla haluttiin heikentää tytön itsetuntoa ja vähätellä sitä, että tyttö oli kaunis ja lahjakas.
Pitkäperjantai oikein: Pääsiäispäivänä lähetettiin televisiossa messu Turun tuomiokirkosta.
Kirkkomusiikista riittäisi turisteillekin nautittavaksi: Helsingin kirkoissa esitetään varsinkin juhla-aikoina paljon erittäin korkeatasoista musiikkia. Näistä tilaisuuksista ilmoitetaan lyhyesti Kirkko ja Kaupunki -lehdessä, mutta eipä juuri muuten.
Natolla Suomelle myös taloudellista merkitystä: Yleensä katsotaan, että NATO on vain puolustusliitto, ilman vaikutuksia siviilimaailmaan.
Asiallista tietoa tarvitaan!: Otsikolla ”Naisten peittävät puvut ovat osa muslimien kulttuuria” (K&k 14.3.) tyrmää opettaja Iris Väyrynen minun ”ahdasmielisen ja suvaitsemattoman” ihmettelyni (”Mustiin puetut haamunaiset kuin bikinineitoja Riadissa”, K&k 7.3.).
Suomessa on suhteellisen hyvä harjoittaa islamia: Seppo S. Kososelle (”Islamin totuudesta”, K&k 7.2.): Oleellisin asia Jumalan liiton ylläpitämiselle on oikein ymmärretty monoteismi, yksijumalaisuus.
Islam ja itsemurha: Islamin politiikan suurin johtaja, profeetta Muhammed kielsi kaikilta islamilaisilta mailta ja muslimeilta itsemurhan.
Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kuolee: Kai-Henrik Tiiainen epäilee Stalinin sittenkin halunneen miehittää Suomen (K&k 18.4.). Mutta ehkä hän halusi Suomesta vain tukikohtia? Kukapa tyrannin aikeet selvittäisi?
Tuomiokapituli tuottaa ”sairasta luettavaa”: Lehti uutisoi, että ”Markku Koivisto ei pysy luterilaisessa ruodussa” (K&k 4.4.). Artikkeli antaa ymmärtää, että en olisi suostunut Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin ohjaukseen.
Vanhukset kärsivät suotta yksinäisyydestä: Yhä useampi eläkeläinen tekee itsemurhan. Yksinäisyys kalvaa monia leskeksi jääneitä vanhuksia. Heidän lapsensa, lapsenlapsensa ja läheisensä eivät muista heitä tarpeeksi usein.
Pakottiko pieni Suomi rauhanmies Stalinin sotaan?: Hannu Lehtinen kirjoitti, ettei hän usko Stalinin suunnitelleen Suomen miehittämistä (K&k 4.4.).
Asiallista tietoa tarvitaan!: Otsikolla ”Naisten peittävät puvut ovat osa muslimien kulttuuria” (K&k 14.3.) tyrmää opettaja Iris Väyrynen minun ”ahdasmielisen ja suvaitsemattoman” ihmettelyni (”Mustiin puetut haamunaiset kuin bikinineitoja Riadissa”, K&k 7.3.).
Orjax-verstaat: Artikkelissa Uusix-verstaista kerrottiin, että niillä ”innostetaan takaisin työn pariin” (K&k 28.3.). Se, että työttömiä pakotetaan kahdeksan euron päiväpalkalla ja muilla almuilla tekemään tuottavaa työtä, on orjuutta.
Islam ja itsemurha: Islamin politiikan suurin johtaja, profeetta Muhammed kielsi kaikilta islamilaisilta mailta ja muslimeilta itsemurhan.
Paha palvelija Sipoo on haudannut leiviskänsä: Yhteiskunta kehittyy parhaiten suurissa tiiviisti rakennetuissa yhteisöissä, joissa yhdellä ”työssäkäyntialueella” löytyy paljon erilaisia työpaikkoja kummallekin puolisolle.
Sley jyrinällä ruotuun: Seppo Simolan pääkirjoitus Hyvinkään naispappien syrjinnästä (K&k 14.3.) herätti kielenkannat. Keskustelussa näyttää taas lapsi menevän pesuveden mukana.
Suostu kirkon sääntöihin tai vaihda kirkkoa: Kalevi Penttinen kysyi (K&k 7.2), miksi ortodokseilta ei kysytä kantaa naispappeuteen. Kysymättäkin pitäisi olla selvää heidän kantansa. Ortodoksinen kirkko ei ole hyväksynyt naisten pappeutta.
Sana tuli ihmiseksi: Taivaan tähden -kolumni lupaa etsivänsä valoa seuraavan pyhän raamatunteksteistä.
Miesten epätasa-arvoon puuttujat leimataan: Tuomas Ahonen sanoo, ettei ymmärrä, mistä feminismissä on kyse, ja kuitenkin hän haukkuu siitä käytävän keskustelun (K&k 21.2.).
Sotiemme hinta kohtuullinen saavutettuun etuun nähden: Pääkonsuli Harry Blässar perusteli (K&k 21.3.) viime sotien opetuksella tarvetta liittyä Natoon. Näitä kahta asiaa ei voida kytkeä toisiinsa.
Koiranulkoiluttajat Töölössä moraalisesti rappeutuneita: Hyvät hautausmaahallinnon edustajat: Minä ja ystäväni olemme hyvin pahoillamme siitä, että joudumme lähes päivittäin näkemään koiran ulkoiluttajia Hietaniemen hautausmaalla. Tätä tapahtuu lähinnä ”Uudella alueella”.
Naisten hunnutus loukkaa: Suhtaudun kaikella kunnioituksella Malika-Aisha El Bardin (K&k 21.3.) selvityksiin syistä, joiden vuoksi musliminaiset haluavat esiintyä kasvot peitettyinä meidänkin kulttuuripiiriimme tullessaan.
Vanhan tien kulkija ei katso totuutta kellosta: Kuulun 27-vuotiaana nuorena aikuisena kirkon kadottamaan sukupolveen, jolta usein mediassa kysellään, miksi kirkko ei kiinnosta.
Veri kohisee korvissa kun kristittyjä ammuskellaan: Seuraan veri korvissa kohisten, miten koetat, Seppo Simola, yksitellen nokitella alas pieniä herätysliikkeitä. Nämä pienet ja innokkaat ovat päävastuussa siitä, että kirkoissa enää ketään käy!
Kasvojen peittämisen ja mustan vaatetuksen syistä: Henri J. Vartiainen suhtautui (K&k 7.3.) suvaitsemattomasti musliminaisten kasvojen peittämiseen ja mustien vaatteiden käyttöön. Hän ihmetteli, onko käytännön takana henkistä väkivaltaa.
Suvaitseeko kirkko itsensä ulos kristinuskosta?: Hyvä Seppo Simola: Oletko koskaan käynyt Maata Näkyvissä -festareilla kuulemassa, kun tuhannet nuoret rukoilevat yhdessä Isä meidän?
Mietiskeleekö Sley yhä, onko naisella sielua?: Miksi kirkko pitää yhteydessään ja runsaalla kädellä rahoittaa sellaista yhteisöä kuin Sley? Kyseinen yhdistys vastustaa avoimesti naisen toimimista papinvirassa. Vastoin kirkon virallista, lainvoimaista ja demokraattista päätöstä.
Suvaitsevaisuuden armottomat äänitorvet: Kovin armottomasti, suorastaan loukkaavasti ruoti Seppo Simola pääkirjoituksessaan Sley:n edesottamuksia (K&k 14.3.).
Jo riittää, Seppo Simola: Pääkirjoituksessaan ”Jo riittää, Sley” (K&k 14.3.) päätoimittaja Seppo Simola esittää koko joukon niksejä, joilla Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys saadaan ahdistettua nurkkaan vanhan virkakäsityksensä kanssa.
Natoon menon pääperuste on jo pelkkä pelote: Hannu Lehtinen on sitä mieltä (K&k 14.3.), että Suomen ei olisi pitänyt puolustautua asein talvisodassa, koska hinta oli hirveä.
Kerettiläisen Sipoo-logiikka syntynee kateudesta: Kerettiläinen kannatti (”Sipoo-logiikka”, K&k 7.3.) Helsingin pyrkimyksiä hankkia lisää elintilaa idästä. Siis ”Lebensraum im Osten”, kuten eräs saksalainen poliitikko olisi asian ilmaissut.
Ehtoolliselle, rohkeasti!: Mielipiteessä ”Ehtoollisen kyytipoikana basillit” (K&k 7.3.) valitettiin, että kirkossa nautitaan ehtoollista yhteisestä maljasta, eivätkä kaikki voi osallistua ehtoolliselle basillien pelossa.
Pöllönsulkia hulvattomille vastuustaan luistelijoille: Rautatientorin luistinrata osoitti sen, minkä moni helsinkiläinen on muissakin yhteyksissä voinut havaita: johtavien virkamiesten hulvattoman, sattumanvaraisen ja impulsiivisen verorahojemme käytön.
Politiikan ja isänmaan puolesta ei pidä tappaa: V. Ahon mukaan Cajanderin hallitus vei Suomen tuhon partaalle talvisodan aattona yrittäessään selvitä diplomatialla (K&k 7.3.).
Karhun naapurissa on oltava aina varuillaan: Per-Olof Öllerin väite (K&k 21.2) väite, että suomalaiset osallistuivat jatkosodan aikana Leningradin piiritykseen saksalaisten rinnalla, ei pidä paikkaansa.
Hekumaa ja pikkupirujen ilkamointia Kallion kirkossa: Tähän luterilainen kirkko on nyt päässyt: myynyt halvalla vallitseville voimille pyhyytensä ja maalliset tilansa hetkessä elävän ihmisen halpahintaisiin sirkushuveihin! (Kallion kirkon ”Valo-oratorio” 7.3., liput 36 e.)
Huumoritajuton Kerettiläinen mielistelee vallanpitäjiä: Olen tykännyt Kerettiläisen hauskoista pakinoista, joissa hän usein hauskalla ja nurinkurisella tavalla ruoskii tekopyhiä ja ahneita vallanpitäjiä.
Naisten peittävät puvut ovat osa muslimien kulttuuria: Henri J. Vartiainen kirjoitti (K&k 7.3.) mustiin pukeutuvista, kasvonsa peittävistä musliminaisista.
”Kaamea luterilainen messu” voi yllättää iloisesti: Kirjoitus ”Paavalin kirkon kaamea messu” (K&k 31.1.) mietityttää yhä. Nimimerkille ”Normaalisti kirkkomyönteinen”: Olit pettynyt messuun, käsiohjelma puuttui, laulua oli liikaa, messu pitkästyttävä, saarna jätti kylmäksi. Vertasit messua sirkukseen.
Jumala ei kiellä nautintoja kuten seksiä ja herkkuja: Miksi nauttimisesta on tullut pahana pidetty tapa? Miksi monet uskovat edelleen esimerkiksi makean syömisen ja seksuaalielämän olevan syntistä? Miksi ihmisten tulisi ”kurittaa” itseään ilman syytä?
Nato-vastustajien argumentti katoaa tuhkana tuuleen: Lukiessani Naton vastaisia kannanottoja jään usein ihmettelemään, ovatko ihmiset todella niin tietämättömiä vai puhuvatko he vastoin parempaa tietoa.
Ehtoollisen kyytipoikana basillit ja perässäpeesaajat: Kirkko juottaa ehtoollista yhteisestä astiasta ajattelematta, miten siinä basillit leviävät. Muodon vuoksi astian reunaa vähän pyyhkeellä kuivaillaan, niin kuin se jotakin hyödyttäisi.
Kirkon kastekäsitys väärä: Lehdessä käsiteltiin aihetta ”Miten usko syntyy?” (K&k 14.2.). Artikkeli keskittyi kasteeseen. Ihmiset eivät voi siirtää omaa uskoaan muille, eivät lapsilleenkaan.
Mustiin puetut haamunaiset kuin bikinineitoja Riadissa: Suvaitsevaisuus eri uskontoja kohtaan kuuluu normaaliin elämänmenoon meillä Suomessa. Jotkut asiat kuitenkin vaikeuttavat myönteisten asenteiden syntymistä.
Siaksi syytetty Suomen mies ahtaalla joka rintamalla: Reservin upseeri Tuomas Ahonen (K&k 21.2.) määrittelee itse itsensä, eikä alistu syntipukiksi feministien edessä.
Pelastusteitä ehkä useita, mutta omamme on hyvä: Hyvä pastori Matti Viitanen (”Uskontojen nivoutumisesta syntyvät sekamelskat”, K&k 7.2.): En ole lainkaan eri mieltä kanssasi siitä, että synkretismiä on varottava.
Tuikun vanhemmat tahtoisivat yhteistyötä: Pastori Esa Järvinen kirjoitti (K&k 7.2.) Tapanilan kirkon alakerrassa sijaitsevan päiväkoti Tuikun tilojen puutteista.
Englanninkielisiä kirjoja kristinuskosta saa Kampista: Kiitos hienosta ja tärkeästä artikkelista, joka käsitteli kristillisiä kirjakauppoja (”Mistä saa kirjoja kristinuskosta”, K&k 7.2.).
Ei pakolainen-nimitys karjalaista pahenna: Lehdessä on kirjoiteltu, miten meitä Karjalasta pakkoluovutetuilta alueilta karkotettuja pitäisi nimittää (K&k 14.2.).
Tulisielu-karjalaisilla oli joskus syytäkin tulistua: Kerran olin jo karjalaisten pakolaisiksi nimittelystä niin suuttunut, että uhkasin tehdä valituksen ihan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti... Voi, minua tulisieluista karjalaista, siirtolaista!
Aamuhartaudet ”keposia”: Aamuhartaudet ovat liian ”keposia”. Olen miettinyt, heijasteleeko ilmiö yleisempää sanan käytön taitoa tai sen puutetta. Toivottavasti ei.
Seinät kaatuvat yksinäisen äidin päälle työpäivisin: Isoäitini pysyi sekä fyysisesti hyvässä kunnossa että elämäniloisena yli 80-vuotiaaksi sen johdosta, että hän köpötteli joka päivä kahden kilometrin matkan tapaamaan sisaruksiaan.
Tenava kirkon tiloissa on kirkon jalansija arjessa: Taimi Siipilehto-Kuisman kirjoitus (K&k 17.1.) päiväkoti Tenavasta sisälsi epätäsmällisyyksiä. Malmin seurakunta ei järjestä päivähoitoa päiväkoti Tenavan tai Tuikun muodossa.
Henkisesti vapaa mies ei alistu syntipukiksi: Olen seurannut hämmentyneenä feminismikeskustelua. En vieläkään ymmärrä, että mistä feminismissä oikein on kysymys.
Syvähenkiset ortodoksit ja läpitylsät luterilaiset: Alexander Wikströmille: Kommentoit (K&k 14.2.) hyvin perusteluin ortodoksisen kirkon naispappeus-kysymystä, jonka nostin esille (K&k 7.2.).
Joustava ihminen sopeutuu kyllä sotavajeeseen: Arto Dorsén opetti minulle historiaa (”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan”, K&k 14.2.).Silti uskon, että sotaan varustautuminen johtaa sotaan.
Eläisimme Natossa oikuttelevan USA:n varjossa: Professori Timo Melan väite (K&k 31.1.), että viime sotiemme kokemukset perustelisivat liittymistämme Natoon, on kulunut.
Nuori aikuinen kokee suoran yhteyden Jumalaan kirkotta: Salla Korpela kirjoitti (K&k 14.2.) kummipoikansa lapsen nimenantojuhlasta. Perheeseemme pidettiin kaunis ja lämminhenkinen nimenantojuhla. Vaimoni ei kuulu kirkkoon, eikä halunnut, että lapsemme kastetaan.
Miksi tapatte toisianne, kun kaikilla on sama Jumala?: Ovatko eri uskontojen jumalat yksi ja sama vai ei? Monet ovat tuoneet esille käsityksen, että jos vastaus olisi kielteinen, maailmassa olisi useampia jumalia.
Messusävelmien merkinnästä: Toivon, että kussakin kirkossa käytettävän messusävelmän numero olisi aina messussa selkeästi näkyvissä siinä missä virsienkin numerot!
”Mitä suurempi suru, sitä prameampi arkku?”: En ymmärrä, mitä toimittaja Kaisa Raittila halusi sanoa otsikolla ”Mitä suurempi suru, sitä prameampi arkku?” (K&k 7.2.). Koen sen ilkeytenä omaisille ja moitteena hautaustoimistoille.
Suomalaiset sotiemme evakot eivät ole pakolaisia: Emeritusprofessori Timo Mela (K&k 31.1) kirjoitti sotiemme hintana olleen 430 000 pakolaista. Nykyään näkee samanlaista pakolainen-sanan käyttöä tarkoittamaan sitä väestönosaa, josta tuli siirtoväkeä (11,6 % Suomen silloisesta väestöstä).
Olen evakko, en pakolainen!: Emeritusprofessori Timo Mela kutsui meitä Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta siirtymään joutuneita pakolaisiksi.
Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan: Hannu Lehtinen väitti vailla historiantuntemusta, että ”Sotaan varustautuminen johtaa sotaan” (K&k 7.2.).
Rakastakaamme kaikkia!: Olen surullisena katsellut, miten kirkkomme kasvattaa etäisyyttä perustajansa, Jeesuksen, ajatusmaailmaan.
Onko sinua kohdeltu väärin hakiessasi toimeentulotukea?: Teen pro gradu -tutkimusta samassa osoitteessa asuvien henkilöiden toimeentulotukiongelmista, ja kerään tätä varten kertomuksia ihmisten kokemuksista toimeentulotuen hakijana.
Ortodoksinaiset itse eivät vaadi naispappeutta: Kalevi Penttinen ulottaa (K&k 7.2.) naispappeuskysymyksen ortodoksiseen kirkkoon hyökkäävään sävyyn: ”Median ja älykköjen lempikirkko porskuttaa satoja vuosia vanhoilla opeillaan ja käsityksillään ilman että sitä kritisoidaan.”
Miksi kirkko ei kykene mukautumaan muutokseen?: Usko on Suomessa voimissaan, mutta kirkko tuntuu menettävän otettaan jäsenistään. Miksi kirkko ei kykene mukautumaan yhteiskunnan ja kulttuurin muutokseen?
Uskontojen nivoutumisesta syntyvät sekamelskat: Teologian tohtori Risto Pulkkiselle (”Pidettäköön erillään usko ja uskonnonfilosofia!”, K&k 10.1.): On eri asia keskustella uskonnonfilosofien kesken teoreettisista aiheista kuin puhua samaa saarnapöntössä tai lehden palstalla.
Kuka jää kiinni housut tai papin kaapu nilkoissa?: On ollut huvittavaa seurata naispappeuskeskustelua.
Silmien sulkeminen faktoilta ei ole viisauden alku: ”Tyytyväiset päiväkoti Tuikun äidit” kirjoittivat (K&k 10.1.): ”Tulee tunne, että lapsiperheet eivät olisikaan tervetulleita seurakunnan yhteyteen.”
Islamin totuudesta: ”Kristityt ovat lähimpänä totuutta, islamin jälkeen”, ajatteli Abdu-Rahman Hämäläinen (K&k 7.12.).
Sotaan varustautuminen johtaa sotaan: Professori Timo Mela uskoo tai toivoo, että sodat vältetään varustautumalla (K&k 31.1.).Mutta historia osoittaa, että juuri varustautuminen johtaa sotaan.
Kirkon missio on tarjota henkistä turvaa: Tavallinen kirkon jäsen tuntee kirkon toiminnan kolmesta tilaisuudesta: ristiäiset, häät ja hautajaiset. Ne sujuvat perinteisellä, koetellulla rutiinilla.
Älä mukaudu maailman menoon: Päätoimittaja Seppo Simola oli suruissaan siitä, että ”’kirkon virallinen’ opetus seksuaalisuudesta on tämän päivän ihmisen elämästä yhtä kaukana kuin itä on lännestä” (K&k 24.1.).
Natosta Suomelle turvatakuut: Suomalaiset ovat joutuneet suuren ratkaisun eteen. Liittoudummeko Natoon vai riittävätkö omat puolustusvoimamme turvatakuiksi?
Jehovat ja mormonit eivät ole kristittyjä: Lukiessani artikkelia uusista kristillisistä liikkeistä Tyynellämerellä (K&k 14.1.) pisti silmään, että niin mormonit kuin Jehovan todistajatkin oli listattu uusien kristillisten liikkeiden joukkoon.
Nykytyttö sammuu puistoon kuin pingviini muotimekossa: Olen lukenut tietoja siitä, että suomalainen nainen ei voi hyvin. Noin neljännesmiljoona naista syö psyyke- ja unilääkkeitä.
Yhteys isään voi säilyä yh-äitienkin lapsilla: Christina Lindbäckin kirjoituksesta (K&k 17.1.) sai käsityksen, että yksinhuoltajien lapset olisivat ilman miehenmallia.
Paavalinkirkon kaamea messu: Suomalaiset kokevat joulun tärkeäksi juhlaksi, jonka pakanatkin tykkäävät panna merkille – jos ei muuten niin korostamalla kovaäänisesti, kuinka he eivät edes huomaa joulua omassa arjessaan.
Suomen itsenäisyystaistelua ei voi verrata Irakin sotaan: Tom Michael Peltolalle (K&k 24.1.): Totesit, että ”Suomeakin on puolustettu koti, uskonto ja isänmaa sydämessä”. Kyllä, sotaveteraanit saavat olla ylpeitä itsestään, koska saamme nauttia itsenäisyydestä.
Kiitos, kun sain olla mukana!: Helsingin kirkkovaltuuston vaaleissa marraskuussa 2006 seurakuntalaiset valitsivat uuden valtuuston jonka työkausi kestää 4 vuotta. Minut valittiin neljäksi vuodeksi valtuustoon, jonka toimintakausi päättyi vuoden 2006 lopussa.
Voi teitä, puusilmät, puupäät ja puusydämet!: Tuikku- ja Tenava-päiväkotien häätäjille Puistolan ja Tapanilan kirkoilta: Puusilmät eivät näe. Sokeita ovat ne kirkolliset vaikuttajat, jotka eivät näe, että lapsissa on tuleva seurakunta.
Kieltäytyjäpapit putkiaivoja: Eri uskontokuntien edustajien kanssa keskustellessani olen ylpeillyt sillä, että Suomen luterilainen kirkko on hyväksynyt naiset papeiksi. Suomessa naisia ei peitetä hunnuilla ja kaavuilla vaan he ovat tasa-arvoisia meidän miesten kanssa.
Yh-äidit saavat suottakin sääliä ja sympatiaa: Christina Lindbäck kysyi, ”Mikä vaivaa ohari-miehiä, jotka hylkäävät lapsensa?” (K&k 17.1.). Kaikki yh-äitien lasten biologiset isät eivät todellakaan ole mitään ”ohari-miehiä”.
Joukkomurha Hietaniemen hautausmaalla: Hietaniemen hautausmaalla tapahtuu joukkomurha. Noin pari sataa metriä pitkä, 30–40 vuotta vanha marjakuusiaita hävitetään maan tasalle.
Ei islam salli viattomien surmaamista: Matti Salmiselle (K&k 10.1.): Suomeakin on puolustettu koti, uskonto ja isänmaa sydämessä. Miten tämä poikkeaisi nykyisistä sodista, esimerkiksi Irakissa?
Kirjoitetaanko mahdollisesti tunnistettavista henkilöistä: Kirkko ja kaupunki -lehdessä ilmestyy usein ensimmäisessä persoonassa kirjoitettuja, omasta elämästä kertovia kolumneja ja muita kirjoituksia.
Feministien tasa-arvo ei ole kaikkien tasa-arvoa: On hyvä, että tasa-arvokeskustelussa esiintyy myös feminismiä kyseenalaistavia puheenvuoroja. Feministit eivät voi edustaa kaikkien ihmisten näkökulmaa tasa-arvoon.
Olisiko jo aika siniselle ja punaiselle potalle?: Kirkkoihin tarvittaisiin hoitopöytiä ja pottia.
Mikä vaivaa ohari-miehiä, jotka hylkäävät lapsensa?: ”Suurperheellinen hetero” (K&k 29.11.) esitti suppeakatseisia mielipiteitä hedelmöityshoitolaista: Naisparit suhtautuvat muka erityisen kielteisesti miehiin, jopa miespuolisiin lapsiinsa, ja lesbot kasvattavat naisellisia miehiä.
Kerettiläinen rienaajana Hengen pöydissä: Runoilija Eeva Heilala kirjoittaa: "Täällä on vielä ihmisiä / jotka ottavat lakin päästään / seisoessaan ovensuussa. / Ihmisiä, jotka peittävät napansa / polvistuessaan ehtoollispöytään."
Parannuksia seurakuntavaaleihin: Seurakuntavaalien äänestysprosenttia on pidetty alhaisena. Helsingissä se oli vähän yli 8. Meillä Pakilassa se oli vähän yli 12.
Turhat seurakuntajaot: Olen 60 vuotta käynyt Johanneksen kirkossa, joka yhdistettiin Tuomiokirkkoseurakuntaan. Kotikirkko, papit ja seurakuntaväki tuntuivat kotoisilta ja mukavilta, oli juhla tai arki – ja tuntuvat edelleen.
Päiväkodit vievät tilaa seurakunnan toiminnalta: Malmin seurakuntaneuvoston päätös Tuikku- ja Tenava-päiväkotien lakkauttamisesta kirkon tiloissa on synnyttänyt keskustelua.
Kyllä Kaikkivaltias tietää: On mieletöntä esittää toivomuksia siitä, miten Kaikkivaltiaan tulisi toimia juuri minun parhaakseni. Hän tietää ajatuksemme jo ennalta ja toteuttaa toiveemme, jos ne sopivat Hänen kokonaissuunnitelmaansa.
Tutkimus lapsena koetusta vanhemman itsemurhasta: Teen tutkimusta lapsena koetusta vanhemman itsemurhasta.
Tyylitajua radiohartauksiin: Kun teologian maisterin tutkinto tarjoaa loistavan yleissivistyksen, minua ihmetyttää tyylitajun puute silloin, kun radion aamuhartauksissa esitetään rinnastuksia arkielämään.
Kirkkotilat kuuluvat myös Tuikun ja Tenavan lapsille: Tapanilan kirkkorakennuksen pohjakerroksessa on jo 50 vuoden ajan toiminut pieni, tuttu ja turvallinen Tuikku, yksityinen kristillinen päiväkoti. Tulijoita on riittänyt jonoon asti.
Pidettäköön erillään usko ja uskonnonfilosofia!: Pastori Matti Viitaselle (”Puhe muista pelastusteistä on silkkaa synkretismiä”, K&k 7.12.): Esittämäni näkemys (K&k 22.11.) uskontojen suhteista ei ollut perinteisen kristinuskon dogmaattisen näkemyksen mukainen.
Miksi TV 1:n Läpiveto nolasi kristillisen joulun?: Tuntuu uskomattomalta, että TV 1 lähetti jouluaatonaattona ja joulupäivänä, parhaina katseluaikoina, Läpiveto-ohjelman, jossa irvailtiin mauttomalla tavalla jouluevankeliumin kustannuksella.
Lesbonäkökulma lapsikysymykseen: ”Suurperheelliselle heterolle” (K&k 29.11.): Kirjoituksesi loukkasi minua. Olen lesbo, mutta en suhtaudu miehiin etäisesti enkä vihamielisesti. Rakastan isääni ja veljiäni.
Maailmassa monta on ihmeellistä uskontoa: On monta asiaa, joita en ymmärrä muslimien uskonnossa. Onko viattomien tappaminen tosiaan islaminuskon tarkoituksen mukaista?
Raamatun ihmiskuva on vain kristityn ihmiskuva: Marja Kuparinen kirjoitti kolumnissaan ”Nyt keitti yli” (K&k 21.11.) odottavansa luottamuksella aikaa, jolloin ei enää tueta menneen maailman ihmiskuvaa uskonnollisilla perusteilla.
Suvaitsevaisuus ei ole ihmisoikeus: Mielipiteessä ”Lesboilla on sama oikeus saada lapsia kuin heteroilla” (K&k 29.11.) kirjoitettiin, että ”suvaitsevaisuus kuuluu jokaisen ihmisoikeuksiin”. En ymmärrä, mitä tuolla tarkoitetaan.
Suomellako ei ole varaa kehitysavun lisäämiseen?: Miten voidaan selittää tilanne, jossa Suomi hyvinvointivaltioiden kärkimaana ei kykene muka antamaan pyydettyä 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysapuun, kun meitäkin köyhemmät maat siihen kykenevät?
Joulu on jo köyhän ovella: Kauppakeskukset verhoutuvat jouluvaloihin ja postiluukusta tulee kilokaupalla lahjavinkkilehtiä. Hän, jolla on rahaa, terveyttä ja työ, ei ajattele, että tämä olisi mitenkään ahdistavaa aikaa. Hän voi ostaa mielin määrin lahjoja ja ruokaa.
Juutalaisten Jumala on sama kuin kristityillä: Esko Vepsälle (K&k 13.12.): ”Jeesus sanoi epäileville fariseuksille: ’Te eksytte, koska ette tunne kirjoituksia ja Jumalan voimaa.’” (Matt. 22)
Rippileirit voisivat olla vieläkin halvempia: Rippileirimaksut puhuttavat. Rippikoulupappina joudun budjettia laatiessani miettimään maksun suuruutta.
Kukin maksakoon osansa: On yksipuolista väittää, että tv-ohjelmat eivät riitä kuulovammaisille (K&k 13.12.). Tekstitys on saatavissa moniin ohjelmiin.
Takomon järkytys!: Kun aamun valjetessa lähdin lähikauppaan, huomasin jonkun ”häiriintyneen” maalanneen punaisen ristin nurinpäin Pitäjänmäen seurakunnan kerhohuoneen Takomon ikkunaan.
USA:n kirkot ja Irak: Kirkko ja kaupunki on väärässä väittäessään, että ”USA:n kirkot vaativat vetäytymistä Irakista” (K&k 16.11.).
Oikaisuja heteron outoihin käsityksiin naispareista: Hyvä Suurperheellinen hetero (K&k 29.11.): Ilmaisit huolesi hedelmöityshoidoista ja samaa sukupuolta olevista pareista.
Päiväkodit pois Puistolan ja Tapanilan kirkoilta: Kirkko & kaupunki kertoi 7.12. Malmin seurakuntaneuvoston päätöksestä, jonka mukaan päiväkodit Tuikku ja Tenava eivät voi jatkaa toimintaansa Puistolan ja Tapanilan kirkoilla 1.8.2008 jälkeen.
Katolilaisen uskollisuus menee usein vastavirtaan: Janne Villan jutussa ”Tulossa taivaallista seksiä?” (K&k 29.11.) mainitaan Elina Vuolan kertovan, että katolisen kirkon johto on ”pihalla” tavallisen ihmisen seksuaalikäyttäytymisestä.
Ei rakkautta ilman yhteistä rintamaa: Nimimerkit ”Tasa-arvoa miehillekin” ja ”Uusi miesliike” (K&k 8.11.) peräänkuuluttavat miesten oikeuksia ja väittävät feminististä liikettä vihamieliseksi hyökkäykseksi miehiä vastaan.
Entä juutalaisten Jumala?: Seppo S. Kosonen ja Satu Peltola todistelivat järkeenkäyvästi (K&k 25.10.), ettei muslimien ja kristittyjen Jumala ole sama, koska muslimit eivät tunnusta Jumalan kolmiyhteyttä.
Tv-maksu tarjonnan mukaan: On silkkaa vääryyttä, että viittomakieliset joutuvat maksamaan tv:n käytöstä saman lupamaksun kuin suomenkielinen tv:n käyttäjä.
Turha taputtaa joka välissä: Olin rauhoittumassa kirkkokonsertissa. Kuoro oli hyvä, samoin laulut. En saanut rauhaisaa mieltä. Yleisö taputti joka laulun jälkeen, ja kuoronjohtajan piti kääntyä kumartamaan. Siinä karkasi rauhallinen tunnelma.
Lehtisaaresta slummi: Paha uniko? Ei, silmäni ovat auki ja katselen Lehtisaaren kaavaluonnosta.
Kristinusko on hyvä koko maapallolle: On hyvää onneani, että voin kertoa teille ajatuksiani alle 2-vuotiaana kristittynä. Minun silmissäni te kaikki olette yhtä, en minä sano, että pitää inhota hinduja tai muslimeita. Kyllä rakkaus on korkea.
Anteeksianto ja oikeus ovat eri asioita: Eero Mäkelä (K&k 22.11.) kertoo, että Leo Meller ei antanut tappouhkausta anteeksi, vaan antoi asian mennä tuomioistuimeen. Oikaisen teknisen virhekäsityksen ja lausun moraalisen kannanottoni.
Diakoniatyö antaa uskoa ja luottamusta kirkkoon: Jälleen kerran on virinnyt keskustelua, mitä kirkko tekee tuotoillaan ja omistuksillaan. Keskustelu on osaksi pahansuovaa, mutta siihen sisältyy myös aitoa pohdintaa.
Puhe muista pelastusteistä on silkkaa synkretismiä: Teologian tohtori Risto Pulkkiselle (”Jumala ja ’muut lammastarhat’”, K&k 22.11.):
Ei muuta jumalaa kuin Jumala: Seppo S Kosonen väittää, että Raamatussa ja Koraanissa ei ole kyse samasta Jumalasta (K&k 25.10.).
Vihollinen esittäytyy: Kiivain sanakääntein ja tunteen voimalla moni vastustaa kasvotonta feministimafiaa, joka on syyllinen miehen mustamaalaamiseen ja tästä seuraaviin vastoinkäymisiin. Haluan antaa tälle kasvottomalle viholliselle yhdet kasvot; omani.
Politkovskajan murhaaja mahdollisesti taivaaseen: Anna Politkovskajan murha on järkyttänyt monia. Mielipidepalstalla on pohdittu, pääseekö murhaaja taivaaseen (K&k 25.10. ja 22.11.).
Ikääntyneisiin kohdistuvaa väkivaltaa tutkitaan: Teen pro gradu -tutkielmaa ikääntyneisiin kohdistuvasta väkivallasta Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitokselle. Toivon saavani kirjoituksia väkivaltaa kokeneilta ikäihmisiltä ja sitä läheltä nähneiltä henkilöiltä.
Kauniit lasimaalaukset on pelastettava yhdessä: Pyhän Henrikin kirkon kauniit lasimaalaukset haurastuvat – apua tarvitaan!
Rippikoululaiset ovat eriarvoisessa asemassa: Rippileirien tarjonta ja hinnoitteluhaitari ovat erittäin kirjavia Helsingin eri seurakunnissa.
Naispari kieltää isämallin eli eliminoi mieskuvan: Että näin tässä kävi. Mietin miettimästä päästyäni, mikä kumma saa ihmiset esittämään niin omituisia vaatimuksia kuin hedelmöityshoitolaki.
”Hukkuvan pelastaminen” johti Irakin teho-osastolle: Kirjailija Harri Nykäsen mielestä diktaattoreita on aina ja kaikkialla vastustettava (K&k 11.10.). Hyvä niin, mutta täysin demokraattisia valtioita on erittäin vähän.
Valtio vastatkoon myös aviopuolison hankkimisesta: Nyt kun hedelmöityshoito yksinäisille naisille ja naispareille on hyväksytty sillä perusteella, että lapsen saaminen on naisen perusoikeus, pitäisi myös vaatia, että jokaiselle yksinäiselle taattaisiin valtion toimesta ja kustannuksella aviopuoliso.
Naisen asia on miehenkin asia: Nimimerkit ”Tasa-arvoa miehillekin” ja ”Uusi miesliike” sekä Timo Kitunen suomivat feminismiä (K&k 8.11.).
Kerrankin samaa mieltä Seppo Simolan kanssa!: Pääkirjoituksessa (K&k 22.11.) Seppo Simola toi jo otsikossa esiin sen, mitä helsinkiläiset ovat halunneet päättäjille kertoa: Ei luistinrataa Rautatientorille!
Lesboilla on sama oikeus saada lapsia kuin heteroilla: Jotkut eivät usko, että miehisen roolimallin antaminen lapselle ystävämiehestä riittää. Vain biologinen isä voi siis olla roolimalli?
Jumala ja ”muut lammastarhat”: Palstalla on keskusteltu siitä, ovat Raamatun ja Koraanin Jumala sama Jumala. Haluan tehdä eron historiallisen Jumalan ja kaiken taakse mahdollisesti kätkeytyvän jumaluuden välillä.
Hyökkäys on paras puolustus?: RV-lehdessä oli toimituspäällikkö Anssi Tiittasen kirjoitus Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtajan Leo Mellerin tekemästä rikosilmoituksesta Kirkko ja kaupunki -lehteä ja pastori Seppo Juntusta vastaan.
Kun Jeesuksesta tulee totta: Kiitos Tuula Hietamäelle haastattelusta ”Nimeni on taivaan kirjoissa”! (K&k 8.11.)
Ruotsin ja Suomen kirkkojen opissa on onneksi eroja: Salla Korpelan artikkelissa (”Kirkonmenoja ja hapansilakkaa ruotsalaisittain”, K&k 25.10.) kerrottiin, että Suomen ja Ruotsin luterilaisilla kirkoilla ei ole opillisia eroja. Asia ei taida olla ihan näin suoraviivainen.
Etujärjestö yksinäisille: Meitä yksineläviä on jo liki miljoona ja määrä lisääntyy. Tästä huolimatta yksinelävistä on vähän tutkimustietoa eikä yksinäisiä huomioida yhteiskunnallisesti.
Kristitty mies haluaa olla naisille hyvä: Luin tympääntyneenä feminisminvastaisia mielipiteitä (K&k 8.11.).
Rukous fillarilähettien puolesta on todella tarpeen: Nimimerkille ”Hattu ei riitä” (K&k 1.11.): Kirjoitit aiheellisesti huolestasi, että fillarilähetin(kin) tulee pitää kypärää.
Edes murhaaja ei ansaitse ikuista kidutusta: ”Pettynyt” pohtii (K&k 25.10.) Anna Politkovskajan murhaajan taivaaseen pääsyä. Kysymys ei ole oleellinen.
Leo Meller – kenen kunniaa on loukattu?: Saarnaaja Leo Meller on tehnyt poliisille tutkintapyynnön Kirkko ja kaupunki -lehden kirjoituksista.
Jäitä hattuun, Leo Meller!: Minulle tulee Patmos-postia kerran kuussa.
Miesten on turha kitistä: Monella feminismiä käsitelleellä kirjoittajalla on jotakin pahasti hampaankolossa suomalaista naista vastaan.
Puliukot pois kirkosta: Olin Mikkelinpäivänä Kallion kirkon perhemessussa, jossa lapsetkin esiintyivät. Tilaisuuden pilasivat kaksi juoppoa, joista toinen melusi ja tunki heilumaan alttarille.
Maasturit saastuttavat ja ovat turvallisuusriski: Hienoa, että Kirkko ja kaupunki uskaltaa katsoa asioita ympäristön kannalta, kun muissa ei-ympäristöaiheisissa lehdissä pikemminkin keskitytään ihailemaan maastureita (Arja Kuittinen: ”Kampanja pilkkaa kaupunkimaastureita – On se vaan iso”, K&k 1.11.).
Muistotilaisuudesta osaton kokee tuplamenetyksen: Nimimerkille ”Sydän kipeänä” (K&k 1.11.): Osanottoni läheisenne poismenon johdosta.
Diktaattorit ja muut hullut kumoon kaikkialla: Sanoin sanottavani Irakin sodasta (K&k 11.10.), mutta koska ajatus ei tullut selväksi (Tapio Kuosma, 25.10.), täsmennän hieman.
Perinteen kuolema ja ylösnousu: Jeesukseen on liitetty niin massiivinen määrä lainattua tarina-ainesta, ettei sen taakse enää näe.
Vaalikone on myös leikkiä: Kanttori, FL Heikki Poutanen moitti, osin aiheellisesti, vaalikoneen kysymyksiä (K&k 1.11.). On totta, että kysymyksiin ei yleensä ole vain yhtä vastausvaihtoehtoa, mutta monissa kysymyksissä kysyttiinkin useaa vaihtoehtoa.
Kirkon liberaaleilta liian avaraa armoa homomiehelle: Olen kristitty. Olen kirkon työntekijä. Olen homoseksuaali.
Joka mies olkoon oma itsensä: Raamatussa sanotaan, ettei mies saa olla toisen miehen kanssa, mutta toisaalla ylistetään kaikkien Jumalan luomien elämän tasa-arvoisuutta ja kunnioitusta.
Yhden vaimon mies välttää haureuden synnit helpommin: Seurakunnan kaitsijan tulee olla ”yhden vaimon mies”. Kirkkoherran tulisi olla naimisissa haureuden syntien välttämiseksi.
Isä kiitää humalassa huorien – ja äiti isän – perässä: ”Jumala ei ole mies.” En minä ole sitä koskaan luullutkaan.
Ketäpä kiinnostaa kuohittu marionetti eli suomi-poika: Feministimissiossa syy kaikkeen pahuuteen löytyy aina suomalaisesta miehestä. Tätä samaa feministiliturgiaa me miehet olemme saaneet kuulla jo vuosikymmenet.
Feministit määrittelevät tasa-arvon tasa-arvottomasti: ”Tasa-arvo on miesten ja naisten yhteinen asia” (Hannu-Matias Nurmi, K&k 25.10).Kyllä, juuri niin.
Jorma Uotinen madaltaa kirkon kynnystä: Olimme 6.10. Meilahden kirkossa katsomassa Jorma Uotisen konserttia ”Pelkään Rakastaa”.
Arvattavasti Alppilan naiset äänestivät miestä: Alppila ja Kallio ovat täynnä itsenäisiä, yksineläviä naisia. Kun tässä vanhemmiten suunnittelee jonnekin menoa, tulee mieleen, että siellähän on vain naisia, naisia vieri vieressä ja ehkä pari miestä, ei, ei sitäkään...
Köyhät lapset keskellämme: Toimittaja Salla Korpelan juttu Helsingin tuhansista köyhistä lapsista (K&k 18.10.) oli tärkeä ja koskettava. Kouluissa työtä tekevät törmäävät tähän todellisuuteen päivittäin. Asialle pitää tehdä nopeasti jotain.
Tavismies on liian tylsä: Miksi kunnon tavismies ei kelpaa naisille?, kysyi ”Hyvä mies” (K&k 11.10.).
Siunattu – ja sivuutettu – kiusallisessa hiljaisuudessa: Hän oli sukua, muutamille meistä lähisukulainen. Hän sairastui vaikeaan tautiin. Kävimme häntä katsomassa. Soittelimme, pidimme yhteyttä. Ja sitten hän kuoli.
Kuolinilmoituksen tarkoitus: Kiitos toimittaja Arja Kuittisen hyvästä artikkelista (”Kuolema sunnuntaiaamuna”, K&k 4.10.).
Kummallinen vaalikone: Seurakuntavaaleissa on käytössä vaalikone. Ensimmäisissä kysymyksissä puhutaan määrärahojen leikkaamisesta.
Mihin lähetystyö unohtui?: Seurakunnat aktivoivat äänestäjiä vaalikoneen avulla. Ehdokas voi vastata 15 kysymykseen ja kommentoida teemoja lyhyesti.
Uskonnot ovat sormia Jumalan kädessä: Muslimit kokevat Jumalan olevan sama niin juutalaisuudessa, kristinuskossa kuin islamissakin, sillä nämä kolme monoteistista uskontoa, jotka ovat syntyneet Lähi-idässä, jakavat saman uskonnollisen perinnön.
Jeesuksen historiallisuus on kristinuskon kulmakivi: Ilmari Lauhakangas vastusti (”Kristitty kävelee ilman historian kainalosauvaakin”, K&k 27.9.) esittämiäni ajatuksia Jeesuksen historiallisuudesta (”Kysymys Jeesuksesta ei ole ’puhtaasti uskon asia’”, K&k 23.8.).
Irakin sota on räikeästi vastoin oikeutta: Yksi merkittävimmistä Yhdysvaltain perusteista Irakin sodalle oli Saddam Husseinin joukkotuhoaseillaan muodostama uhka.
Raamatussa ja Koraanissa ei ole kyse samasta Jumalasta: Anna ja Sedat Özel toistivat kirjoituksessaan (K&k 27.9.) Koraanin ohjetta: ”Väitelkää Kirjan saaneiden kanssa sovinnollisesti. Me uskomme siihen, mitä meille on lähetetty, ja mitä teille on lähetetty.
Naisliikkeen seuraava aalto olkoon rohkea äitiys: Seuraan tukka pystyssä alkoholivaurioisten, mielenterveysongelmaisten, käytöshäiriöisten ja huostaanotettujen lasten lukumäärän lisääntymistä.
Tasa-arvo on miesten ja naisten yhteinen asia: Olen seurannut palstan feminismiä käsitteleviä kirjoituksia surullisena siitä, kuinka asemasotamainen miehet vs. naiset -asetelma keskustelua vaivaa.
Reivatkaa, mutta oikein!: Rafael Paasio laski liikkeelle tyylikukkasen ”reivataan kurssia pari piirua vasempaan”. Samalla linjalla monien muiden ohella käsitettä jalosti puheenjohtaja Lauri Ihalainen puhumalla ”peruskiven reivaamisesta”.
Pääseekö Anna Politkovskajan murhaaja taivaaseen?: Venäläinen toimittaja Anna Politkovskaja oli rohkea journalisti, joka uhmasi vallanpitäjiä niin armeijassa kuin Kremlissäkin.
Rakastu ensin Jumalaan ja vasta sitten aviopuolisoon: Tulin todella surulliseksi kirjoituksen ”Erovanhemmat tarvitsevat yhteiset pelisäännöt” (K&k 13.9.) esiintymisestä kirkon lehdessä.
Jenkit ansaitsevat kritiikin varsinkin Irakissa: Harri Nykänen sanoo (K&k 11.10.), että Bush pelasti Irakin kansan julmalta diktaattorilta. Voiko maata, jossa tehdään väkivaltaisia hyökkäyksiä neljä tunnissa, sanoa pelastetuksi?
Naispappeuden vastustajien on noudatettava lakeja: Piispainkokouksen 13.9. antamaa selontekoa (www.evl.fi/piispainkokous/) on tulkittu kovin eri tavoin (Leena Salmensaari ja Leena Ruusuvuori, K&k 4.10.).
Onko avioero suotava?: Olin vaimoni kanssa Dublinissa. Opas kertoi, että Irlanti on katolinen maa, jossa avioero on mahdollinen, muttei suotava.
Sallikaa lasten tulla myös miespareille ja -sinkuille: Ideologiset, suomalaismiestä vihaavat ääriryhmät vaativat hedelmöityslain sallimista naispareille.
Homopapit haastatteluun: Etsin haastateltavaksi sinua, lesbo, homo- tai biseksuaali pappi. Teen pro gradu -tutkielmaani Tampereen yliopiston Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitokselle.
Totta kai olen feministi – minullahan on aivot: Kiitokseni feminististä näkökulmaa valottaneelle Ronja Verkasalolle kypsästä ja kiihkottomasta kirjoituksesta (K&k 2.8.).
Karu totuus feminismistä ja vaiennetuista miehistä: Mikko Kontio oli täysin oikeassa (”Feminismi kaventaa miehen roolin”, K&k 12.7.). Meitä samoin ajattelevia miehiä on paljon.
Kristinusko ei erotettavissa Jeesuksen historiallisuudesta: Ilmari Lauhakankaan mielestä kristillisyys ei tarvitse yhteyttä historiallisiin tosiasioihin (K&k 29.9.).
Kellä on otsaa ottaa paikka Puistolan pienimmiltä?: Pahoitin todella mieleni, kun sain tietää, että päiväkoti Tenavaa ollaan kampeamassa pois Puistolan kirkon tiloista. Tilalle olisi tulossa muuta toimintaa lapsille.
Hyvä todistus Eero Huovisen piispantarkastuksesta: Heitän piispantarkastus-keskustelun (Seppo Simola n pääkirjoitus, K&k 4.10.) sekaan tuoreita kokemuksia.
Diktaattorin rikokset saavat rangaistuksensa Irakissakin: Keskustelu Irakin sodan oikeutuksesta (Anneli Uusvaara ja Heile Kaarna, K&k 27.9.), on unohtanut yksinkertaisen peruskysymyksen: Mitä olisi kertonut länsimaiden moraalista se, että Irakin kansa olisi jätetty diktaattori Saddam Husseinin piinattavaksi.
Joukossamme on viisaitakin: Neljäs lokakuuta kohtasivat toisensa viisaudessaan ja rehellisyydessään kaksi eri-ikäistä kirjoittajaa:
Miksi komea narsisti kelpaa muttei kunnon tavismies?: ”Huono nainen” kertoi (K&k 27.9.) pettyneensä miehiin ja totesi luottamuksen sekä sinisilmäisyyden olevan syntiä.
Kuinka kauheaa tekopyhyyttä!: Elokuvaillassa Laajasalon kirkolla 21.9. näytettiin Hotelli Ruanda, joka kertoo Ruandan kansanmurhasta 1994.
Ja maassa rauha pappienkin kesken: Piispainkokous antoi 13.9. ohjeita ongelmiin, joita aiheutuu miespuolisista papeista, jotka eivät suostu yhteistyöhön naisen kanssa.
Jumalanpalvelukset koko kansalle: Risto Wartiainen kirjoitti (K&k 20.9.), ettei ”kevyt” musiikki kuulu kirkkoon. Olen eri mieltä.
Tytöt, varokaa tuntemattomia ”pitkiä, pervoja miehiä”!: Jätin ilmoituksen soittotuntien antamisesta Kirkko ja kaupunki -lehteen.
Naisten tulo on paras keino suvaitsevaisuuskasvatukseen: Mielipiteissä on puolusteltu Pälvi Ahoinpellon pääkirjoituksen (K&k 16.8.) suvaitsevaisuusmissiota ja esitti keskustelun aloittamista vasta, kun meillä on oikea eli positiivinen asenne maahanmuuttajia kohtaan. Niinpä.
Kristus nousi ylös miehenä eikä eunukkina: Feministien teologiset painotukset ovat jotakin muuta kuin kristinuskoa. Lähinnä mieleeni tulevat gnostilaisuus ja Da Vinci -koodin kaltaiset hölynpölyt.
Rukous ja Kerettiläinen kestävät kovaakin kulutusta: Luen lehdestä ensimmäiseksi Rukous-palstan.
Luterilaista kirkkoa uhkaa uskon arkipäiväistyminen: Olen ilolla seurannut avaramielisen ja kiinnostavan Kirkko ja kaupunki -lehden juttuja. Dialogi, jota lehti upeasti välittää, on arvokasta ja valaa uskoa kirkon mahdollisuuksiin.
Vastakkain ei ole seksuaalisuus vaan säädyllisyys ja kirkko: Kirkonkirjat (K&k 13.9.) paheksui Anitra Ahtolan paljastavan hääpuvun pappismiehissä herättämää tyrmistystä ja näki siinä vanhaa kirkon ja seksuaalisuuden vastakkainasettelua. Näen asian toisin.
Tulevaisuus on raitioteiden: Seppo Simolan pääkirjoitus (”Uuteen aikaan raiteilla”, K&k 6.9.) käsitteli hyvin ajankohtaista aihetta. Ansiokkaasta kokonaisnäkemyksestä jäin kaipaamaan yhtä tärkeää osatekijää eli raitiotietä.
Kuinka kyynistyä riisuttujen kirkonmiesten kyydissä: Liian pitkään miehetönnä eläneenä olen etsimällä etsinyt itselleni puolisoa, myös uskovaisista miehistä. Siihen seuraan en usko enää uskaltavani.
Kristitty kävelee ilman historian kainalosauvaakin: Emil Anton puolusti Jeesuksen historiallisuutta (K&k 23.8.).
Rauhaa ei ajeta sodalla: Vielä löytyy pienestä Suomesta Irakin sodan puolustajia (Heile Kaarna, 30.8.), vaikka Yhdysvalloissakin suuri osa kansasta sanoo sen olleen paha virhe.
Terroristia turha ihannoida: ”Peacemakerille” (”’Hurskas’ Bush häpäisee rauhaa haluavat kristityt”, K&k 6.9.): En todellakaan vastusta uskontojen välistä rauhanomaista vuoropuhelua.
Rukoilemme samaa Jumalaa palvomatta puolikuuta: Abdussalaam Kilpinen (K&k 6.9.) väittää muslimien puolikuusymbolin esiintyneen vasta ottomaanien aikana. Symbolilla on paljon pidempi historia.
Todellisuus ja kuvitelmat kohtaavat Jumalassa: Annukka Kalske kirjoitti (K&k 26.7.) psykoanalyysin jumalakäsityksestä. Kolumni kytki toisiinsa kaksi hyvin erilaisiin lopputuloksiin johtavaa psykodynaamista näkemystä.
Helsinkiläisillä on syytä kiittää tuomiokapitulia: Seppo Simola antaa pääkirjoituksessaan (K&k 13.9.) lausunnon tuomiokapitulista ja sen ehdotuksesta Helsingin seurakuntajaotukseksi.
Koraanin ja Raamatun opit sulkevat toisensa pois: Jos Koraani sanoo Jumalasta, että mikään ei ole Hänen kaltaisensa (K&k 6.9.), ja Raamattu sanoo, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, jompi kumpi lauseista sulkee toisen pois.
Kirkolla on etsikkoaika ryhtyä riisuuntumistoimiin: Saatan olla jäävi puuttumaan Janne Villan arvosteluun elokuvasta ”Riisuttu mies” (K&k 13.9.).
Eri uskontojen tunteminen on entistäkin tärkeämpää: Abdussalaam Kilpinen (K&k 6.9.) oikaisi Lauri Wirénin väitteen, jonka mukaan muslimit palvovat kuuta (K&k 12.7.).
Onko nainen ilman miestä pelkkä puolikas ihminen?: Kirjoitit, Esko Vepsä (K&k 6.9.), ristiriitaisia ja outoja tulkintoja isyydestä ja äitiydestä.
Kirkossa kuunneltakoon rippiä eikä räppiä: Kirjoitukseni (K&k 16.8.) ”kevyestä” musiikista kirkossa on herättänyt keskustelua.
Raamatun ”pimeydelle” on nostettava hattua: Nimimerkki ”Rehellisyys kunniaan” vastusti (K&k 26.7.) periaatetta, jonka mukaan Raamattua on tulkittava Raamatulla.
Stadin kundin esimerkkiä seuraten: Harry Piela kiitti lehtenne antia (K&k 6.9.). Sama asia on käynyt myös minulla monesti mielessä.
Kuninkaita myös aikuisina: ”Empaattisten lasten lastentarhanopettajaäiti” (K&k 16.8.) kirjoitti huonosti käyttäytyvistä lapsista ja heidän ymmärtämättömistä vanhemmistaan, jotka eivät kiellä näitä ”kuningaslapsia”.
Muslimien on mukauduttava Eurooppaan, ei toisinpäin: Kiitän valtiotieteitten ylioppilas Wille Rydmania erittäin selkeästä ja realistisesta analyysista muslimiväestön suhteen (K&k 23.8.).
Ongelmallinen Isä?: Näyttää, että osa feministeistä haluaisi lopettaa isyyden käsitteen, poistaa sen Raamatusta Jumalan kohdalla, ja haluavat saada lapsia ilman isää.
Stadin kundi kiittää: Olen stadin kundi, joka vietti pari vuosikymmentä Hyvinkäällä, ja palasin nyt stadiin.
Metallimessu oli elävää Jumalan sanaa: Olin Temppeliaukion kirkossa metallimessussa ja hartaasti odotan uutta vastaavaa messua. Tuntui, että saamillani eväillä jaksan taas pitkään.
Muslimit palvovat vain yhtä elävää ja ikuista Jumalaa: Lauri Wirén väittää muslimien palvovan kuuta (K&k 12.7.). Minä en palvo kuuta, eikä kukaan muslimi.
”Hurskas” Bush häpäisee rauhaa haluavat kristityt: Heile Kaarna (”Bush on rauhan asialla”, K&k 30.8.), näytti yksipuolisen ja virheellisen kuvan Bushin toimista.
Papin piikittely pahoittaa mielet ja pilaa tunnelman: Pikkuveljelläni oli konfirmaatio. Kirkko oli täynnä. Juhlaan toi särön saarna.
Jeesus voisi olla hevari: Vastoin Risto Wartiaista (K&k 16.8.) väitän, että populaarimusiikin käyttö ei ole kepulikonsti nuorten houkuttelemiseksi kirkkoon ”keinolla millä hyvänsä”, vaan se on nuorille keino ymmärtää ja päästä lähemmäs Jumalaa.
Lordi on liki gospelia: Jos viitsitte perehtyä Lordin sanoituksiin (mm. Devil is a loser), löydätte lähes gospelmaisia piirteitä ja kristillisiä sanoituksia, kuten tämä upea Hard Rock Hallelujah.
Bush on rauhan asialla: Toni Brantbergin viihteellinen artikkeli (”Paha saa palkankorotuksen”, K&k 16.8.) vilisi asiavirheitä.
Kukkien kastelija kunniaan: Kolumnissaan ”Kukkien kastelija” (K&k 23.8.) Annukka Kalske kertoi mummolan naapurissa vaikuttavasta puutarhanhoitaja-”tädistä”.
Pointti on spekulatiivisissa sensaatioprofetioissa: Mikko Louhivuori (K&k 16.8.) kysyy epäsuorasti, onko minulla oikeutta kritisoida Leo Melleriä, joka tekee niin paljon hyvää työtä Patmoksen kautta.
Lontoon trendit Helsinkiin: Kristitty ystäväni soitti kyselläkseen kuulumisiani. Kerroin asuvani Lontoossa intialaisessa kaupunginosassa ja että olen ihastunut intialaiseen kulttuuriin.
Palaneen käryä Patmoksessa: Leo ja Päivyt Mellerin vihkipappi Mikko Louhivuori (Lunta tupaan Patmokselle, K&k 16.8.) ihmettelee rankkoja, poliisiinkin viittaavia sanojani Leo Melleristä (”Patmos pattitilanteessa”, K&k 12.4.).
Jahve ei ole mies vaan Herra: Psykologi Pirjo R Rintanen (K&k 17.5.): Raamatun Jumala ei ole mies sen enempää kuin Riitta Uosukainen oli taannoin puhemiehenä fyysisesti mies tai että olisin itse muuttunut äijäksi, kun sotilaspassiini kirjattiin ”tykkimies”.
Kysymys Jeesuksesta ei ole ”puhtaasti uskon asia”: Maaret Gustavsson ja Antti Laitila tulkitsivat (K&k 7.8.) väärin Ilpo Suoriota (K&k 2.8.).
Hengellistä värinää levottomaan rokkariin: Risto Wartiainen vaati (K&k 16.8.) tango- ja metallimessuja ynnä muuta hiphoppia pois kirkosta.
Demonit ja enkelit ovat eri herrojen palveluksessa: Rakas Laila Pesonen (K&k 2.8.): Raamatussa tosiaan sanotaan: ”Rakastakaa vihollisianne” (Matt. 5).
Todellisuuden kieltämisellä ei ratkaista ongelmia: Pälvi Ahoinpelto rohkenee pääkirjoituksessaan (K&k 16.8.) sentään myöntää sen tosiasian, että maahanmuuttajat tekevät syntyperäisiä suomalaisia enemmän rikoksia, mutta arvelee ”edistyksellisesti” heti perään, että rikollisuuden syyt löytyvät syrjinnästä
Jalkaisin vaeltaminen on vastakulttuuria kiireelle: Luin mielenkiinnolla Timo R. Stewartin artikkelin Jaakontien pyhiinvaellusreitistä (K&k 2.8.).
Köyhä, kirjoita kokemuksistasi!: Oletko pienituloinen, työtön, eläkeläinen, velallinen, yksinhuoltaja tai opiskelija – ja köyhä?
Hautapaikkojen kunto kuin Peppi Pitkätossun jäljiltä: Kun hautakiviä kaadetaan, nousee syystäkin suuri meteli haudan häpäisystä. Entä kun hautausmaata hoidetaan niin huonosti että kivet ovat vinossa mikä mihinkin suuntaan ja kaatuilevat itsestään?
Sano sanottavasi kannustavan kehumisen kautta: Eila Jaatinen kirjoitti (K&k 2.8.), mitä ei saa sanoa riidellessä.
Lunta tupaan Patmokselle: Lienet Seppo Juntunen (”Patmos pattitilanteessa”, K&k 12.4.) kanssani samaa mieltä.
Vapaus valita – myös vaimous ja äitiys – on tärkein: Annukka Kalskeelle (”Naisten tasa-arvon kannalta Suomessa on yhä ongelmia”, K&k 21.6.):
Äärifeministit pakottavat puolustamaan miestä: Vastauksena Ronja Verkasalolle (K&k 2.8.): En väittänyt (K&k 19.7.), että ”ei-naisen” näkökulma tasa-arvoon olisi objektiivinen ja universaali tai että tällainen näkökulma olisi ylimalkaan mahdollinen.
Kuningaslapsesta syrjäytyjäksi: Perhekerhossa ollut ”Pojan äiti” (Kuningas-lapset kuriin!”, K&k 10.5.) pahoitti mielensä, kun vieras lapsi satutti hänen lastaan eikä vanhempi puuttunut tilanteeseen.
Tango- ja metallimessut ynnä muu hiphoppi pois kirkosta: Tulevan musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta mainitsi televisiossa (22.6.), että musiikkitalossa ei tulla soittamaan rockia, heviä eikä hip-hoppia.
Välittävän Rukous: Nimimerkki ”Voi miten synkkää!” (K&k 2.8.) piti kolmossivun Rukousta (K&k 21.6.) ”välinpitämättömän rukouksena”. Minua se rohkaisi.
Viatonten valssi: Onpa Lordin mainiota hahmoa seuratessa pujahtanut monta kertaa mieleen sama runo pikkupiruista ja enkeleistä kuin Marjatta Kuusellekin (”Naura alakerran ’herralle’ yhtä hilpeästi kuin Lordi”, K&k 14.6.).
Lapsiterroristit riesanamme: Nimimerkki ”Pojan äiti” (K&k 10.5.) puuttui tärkeään asiaan.
Jeesus on islamilaisille kunnioitettu profeetta: Seitsemän vuotta islaminuskoisen kanssa naimisissa olleena voin todeta, että Jeesus todellakin on heille profeetta; historiallinen henkilö, joka oli Jumalan asialla (”Jeesus Kristus ei ole islamilainen profeetta”, K&k 2.8.).
Dogmatiikan professori oikeilla poluilla: Sydämeni itki verta, kun luin diplomi-insinööri, pastori Erkki O. Aurasen mielipidekirjoituksen (K&k 12.7.), jossa hän lyttää täysin professori Pauli Annalan.
Feministi jatkaa keskustelua: Lauri Vaartaja kirjoitti moitti feminismiä naisnäkökulmasta (K&k19.7.).
Jumalanpalveluksessa on liikaa musiikkiesityksiä: Tunnettu kulttuurikirjoittaja Outi Nyytäjä kritisoi äskettäin Helsingin Sanomien Kanavalla-palstalla ansiokkaasti aamuhartauksia ja muutakin uskonnollista radion ohjelmistoa.
Jeesus Kristus ei ole islamilainen profeetta: Joskus lehtiä lukiessamme me kristityt lukijat joudumme järkyttyneinä toteamaan ikävän asian.
Lisää rahaa mielenterveyspotilaiden tukiasumiseen: Olen 41-vuotias helsinkiläinen mies, joka on sairastanut skitsofreniaa vuodesta 1999.
Lordin sanoma on rauhan sanoma: Lordin euroviisukappale ansaitsi voittonsa. Se oli oman lajinsa huipputeos esityksenä, musiikkinsa sekä puvustonsa puolesta.
Välinpitämättömän rukous: Rukous Kirkko ja kaupungin juhannusnumerossa (21.6.):
Mysteeri mysteerinä: Erkki O. Auranen (K&k 11.7) oli hämmentynyt Pauli Annalan haastattelusta (K&k 30.5.).
Raamatun ”pimeyttä” valaistava järjellä: Sakari Arvela esitti (K&k 5.7.) nerokkaan ”rippikouluviisauden” siitä, kuinka uskontoon liittyvät erimielisyydet tulee ratkaista, eli että ”Raamattua on tulkittava Raamatulla”.
Tutkimusaineistoa isovanhemmuudesta: Teen pro gradu -tutkielmaani isovanhemmuudesta. Olen kiinnostunut kuulemaan siitä, miten suomalaiset lapsiperheet kokevat isovanhemmuuden elämässään.
Esikoulussa hyvät tavat kuuluvat jokaiseen päivään: Nimimerkki Pipsa (K&k 5.7.) kertoi esikoululaisesta, joka terrorisoi ja roskaa heidän pihaansa.
Feminismi: tasa-arvoa, mutta naisnäkökulmasta: Ronja Verkasalon mielestä (K&k 5.7.) sanan feminismi merkitys on monille epäselvä.
Uskonnollista painostusta kokeneille: Teen pro gradu -työtä uskonnollisesta painostuksesta Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitokselle.
Ratikkaa vaihtamalla ojasta allikkoon?: Itse entisessä elämässäni ankarana naispappeuden, jopa naisten vastustajana pidin Charlotta Lindforsin sinänsä taitavaa satiiria (K&k 5.7.) roimasti yliampuvana feminisminpuuskahduksena.
Dogmatiikan professori harhapoluilla: Lukiessani professori Pauli Annalan haastattelua (K&k 31.5.06) en yhtään enää hämmästele, että nuoret ja aikuiset häviävät kirkoistamme.
Feminismi kaventaa miehen roolin: Ronja Verkasalo tarttui (K&k 5.7.) taannoisen mielipidekirjoitukseni otsikkoon Jumala ei ole feministi (K&k 7.6.) esittäen kirjoitukseni pyrkineen jakamaan ”korkeampaa tietoa Jumalan suhtautumisesta sukupuolten väliseen tasa-arvoon”.
Kuun palvonta on yhä yleistä: Abdussalaam Kilpinen kirjoittaa (K&k 5.7.), että Medinasta tuli kamelikauppias ja alensi Jumalan Pojan profeetaksi.
Järjen pimeyttä on valaistava Raamatulla: Leena Seivo kirjoittaa (K&k 31.5.) ”fundamentalistien” ulkoistavan oikean ja väärän käsitteen. Ottamatta enää kantaa fundamentalismin määrittelyyn, tämä lieneekin ainoa tasa-arvoinen tapa asian käsittelemiseksi.
Rakkauteenkin sisältyy ehto: Jos Jeesuksen sanomaksi väitetään sitä, mitä hän ei ole sanonut, voidaan kirkkoa vaatia toteuttamaan humanismin ihanteita (Juha Nieminen K&k 12.4.).
Vakaumus: Minulla on sellainen vakaumus, että en mene raitiovaunuun, jos siellä on miehiä. Tiedän, että kaupungissa on paljon raitiovaunuja ja ne kulkevat monta eri reittiä, joten tilanne vaikuttaa hyvältä.
Testaa oletko feministi!: Mikko Kontio jakoi mielipidesivulla (K&k 7.6.) korkeampaa tietoa Jumalan suhtautumisesta sukupuolten väliseen tasa-arvoon kirjoituksessaan Jumala ei ole feministi.
Vapaus valita on tärkein: Vastaan lyhyesti Annukka Kalskeelle (K&k 21.6).
Missä tapakasvatus?: Nimimerkki Pojan äiti (K&k 10.5.) puuttui tärkeään asiaan.
Viatonten valssi: Onpa Lordin mainiota hahmoa seuratessa pujahtanut monta kertaa mieleen sama runo pikkupiruista ja enkeleistä kuin Marjatta Kuusellekin.
Kannattaa kasvattaa suvaitsevaiseksi: Tapio Hämäläinen säälitteli (K&k 21.6.) lapsia, jotka marssivat vanhempiensa kanssa aidon rakkauden puolesta.
Jeesus, Muhammed ja islam: Topi Heiskasen kirjoitusta kommentoinut Satu Ranne (K&k 7.6.) ei liene lukenut vastinettani Heiskasen kirjoitukseen.
Patmos on pyytänyt poliisitutkintaa: Patmos Lähetyssäätiön hallitus on antanut tiedoksi Kirkko ja kaupunki -lehdelle, että poliisille on tekeillä tutkintapyyntö Kirkko ja kaupunki -lehden sekä Seppo Juntusen esittämistä tiedoista.
Jumala on henki, jolla ei ole ihmisen sukupuolta: Raamattu on ainoa lähde kristinuskon Jumalan suhteen myös sukupuolikysymyksessä. Sen mukaan Jumala on henki.
Naisten tasa-arvon kannalta Suomessa on yhä ongelmia: On ihanaa lukea raikasta ja nuorekasta tekstiä, joka vielä rohkeasti tuo uutta asiaa keskusteluun.
Jos hevi on aggressiivista, niin on ihminenkin: Hevimusiikkia on mollattu aggressiiviseksi. Jos lukee Vanhaa testamenttia, se vasta aggressiivinen välillä onkin. Ihminen on heikko, ja mikäli Jumala itsekin on vihainen, tuskin ihminenkään säästyy tältä tunteelta.
Onko parta”äitien” suutelu lapselle normaalia toimintaa: Heikki Uotinen kirjoitti (K&k 17.5) hyvin nykyajan homoseksualistien ajatusmaailmasta ja utopiasta (”Kaikki aikuiset eivät kelpaa roolimalliksi!”, K&k 17.5.). Kirjoituksen ainoa oikeaan osunut osa oli otsikko.
Jumala on Puolustaja: Siviilipalvelumiehet ja muut aseistakieltäytyjät kunnioittavat kyllä kaikkia sotaveteraaneja niin kuin muitakin ihmisiä.
Kirkkoherrojen valitseminen nyt on hölmöläisen hommaa: Kirkko ja kaupunki kertoi (K&k 24.5.) tuomiokapitulin päätöksestä olla jäädyttämättä kirkkoherrojen virkoja seurakuntien yhdistämisselvityksen ajaksi.
Kirkolle luontokerhoja: Kati Itkonen kysyi ”Miksi Irina Krohn vihaa kristinuskoa?” (K&k 31.5.).
Islamilaisetkin rakastavat rauhaa: Kiitoksia Marko Jantuselle myönteisestä kolumnista (”Miss Irak 2006”, K&k 14.6.).
Lordin aitoudesta voi kiittää kirkossakin: Leena Hämäläinen järkyttyi siitä, että kirkossa kiitettiin Lordia (K&k 7.6.). Kiitin todellakin esirukouksessa Suomen euroviisuvoitosta. Kiitin Jumalan luomistyön rikkaudesta, musiikin lahjasta.
Naura alakerran ”herralle” yhtä hilpeästi kuin Lordi!: Mielipiteitä-palstalla (K&k 7.6.) puututtiin Lordin ulkoasuun ja esiintymiseen. On tietysti hieno juttu, että meilläkin valvotaan mahdollista Ilmestyskirjan petoa, mutta tuskin Lordi-ilmiössä nyt ihan tästä on kyse.
Kyyninen feministi on ajastaan jäljessä: Annukka Kalskeen kolumni ”Naisellinen kristitty” (K&k 24.5.) keskittyi naiviudessaan toistelemaan 1960-luvun feministisukupolven fraaseja, jotka uuden sukupolven nuorissa naisissa herättävät enää säälinsekaista huvittuneisuutta.
Kritiikissä on kyse kirkon oikeudellisesta asemasta: Päätoimittaja Seppo Simolan harmistunut reaktio (K&k 7.6.) vihreidenpuoluekokouspäätöstä kohtaan, jossa vaadittiin valtion ja kirkon eroa, on ymmärrettävä.
Onko aseistakieltäytyjä tavallista rohkeampi?: Eero Aarnion mielestä (K&k 31.5.) aseistakieltäytyjä on tavallista rohkeampi. Väite on niitten suomalaisten miesten uhrautuvaisuuden väheksymistä, jotka taistelivat itsenäisyytemme puolesta.
Miksi toimittaja napautti tuhmaa Älvsby-talotehdasta: Havaitsin hämmennyksekseni kahden sivun jutun (K&k 24.5.), jossa vihainen vs. toimitussihteeri Tommi Sarlin kertoi otsikolla ”Tällaista asiakaspalvelua vielä Suomessa saa” oman näkemyksensä häntä valmistalokaupassa kohdanneista vääryyksistä.
Nuoret aikuiset haastavat dialogiin ja muutoksiin: Piispa Eero Huovinen reagoi (K&k 31.5.) minun ja Seppo Simolan Katekismusta koskeviin kommentteihin Urbaani usko -kirjan esittelyn yhteydessä (K&k 24.5.).
Jeesus oli ja on aito: Topi Heiskanen kirjoitti osuvasti (K&k 26.4.) ”eksyttävistä epäjumalista”.
Vihreät liittyvät usein kristinuskon vastaisuuteen: Kati Itkonen kysyy ”Miksi Irina Krohn vihaa kristinuskoa?” (K&k 31.5.).
Lordi monine kannattajineen matkii saatananpalvontaa: Lordin euroviisuvoitosta riemastuneena päätin tutustua asiaan lähemmin.
Kirkossa kiitettiin Lordia: Järkytyin Lordin voitosta. Järkytyin suunnattomasti sitä sokeutta, etteivät ihmiset näe noiden hirveiden maskien taakse.
Hyvää tahtoa ja tekemistä Helsingin kadulla: Eeva Hurskainen kysyi ansiokkaassa jutussaan ”Pinnan alle” -palstalla (K&k 31.5.), mikä yhteisö ottaisi riskin avatakseen sellaisen paikan, jonne kuka tahansa kulkija voisi poiketa, kun siltä tuntuu.
Jumala ei ole feministi: Vertauskuva Jumalasta Isänä on monien, lähinnä feministien, mielestä vanhentunut. Kaikki saavat toki lukea Raamatusta niitä kohtia ja vertauskuvia, jotka eniten puhuttelevat.
Kaikki uskonnot ja jumalat merkitsevät samaa asiaa: Viittaan löyhästi Topi Heiskasen tekstiin ”Muhammed otti Mekan monista jumalista yhden ja teki tästä uuden uskontonsa palvonnan kohteen. Se on taatusti eri jumala kuin meidän” (K&k 26.4.).
Äiti ei aina anna opetusta naiseksi kasvamiseen: Iiris Simoselle (”Ihmisluonto haluaa lapselle sekä isän että äidin”, K&k 5.4.) voin omasta kokemuksesta vastata, että se oma äiti ei aina anna opastusta tyttärensä naiseksi kasvamiseen.
Katekismus ja oikeus etsimiseen: Seppo Simolalla ja Lasse Halmeella (KK 24.5.2006) on selitys sille, ettei kirkko tavoita nuoria aikuisia: katekismus.
Fundamentalismi on ulkoistettua sanantulkintaa: Haluan oikaista Sakari Arvelan ja Jarkko Tiilikaisen määritelmän fundamentalismista (”Jeesuksen oppi kauhistuttaa evankelis-humanistia”, K&k 25.4).
Miksi peitekieltä?: ”Musiikkia kirkoissa” -ilmoituksissa voi olla esimerkiksi maininta ”Ohjelma 10/5e”. Koska ohjelmia tuskin on eri versioita, ilmaisu tarkoittanee, että pääsymaksu on 10e, lapset ja kenties eläkeläiset 5e.
Rohkea aseistakieltäytyjä ansaitsi muistopuistonsa: Itä-Pasilassa, aivan Rauhanaseman kupeessa oleva puisto nimettiin Arndt Pekurisen mukaan ja vihittiin käyttöönsä Kaatuneitten muistopäivän aatonaattona.
Kyllä jotkut kristityt äkkivääriä ovat: Irja Aro-Heinilä kummeksuu (K&k 25.4.) nimitystä ”äkkiväärä”, jolla naispappeuden vastustajat on leimattu.
F-alkuiset sanat satuttavat: Sanana fundamentalismi tarkoittaa perustusta.
Tytöt tyhmyyksissään omaksuivat ”tasa-arvon”: Nykyajan tytöt ovat tyhmyyksissään omaksuneet tasa-arvosta vain sen huonoimmat puolet eli juomisen, tappelun ja irtonaiset seksisuhteet.
Miksi Irina Krohn vihaa kristinuskoa?: Kansanedustaja Irina Krohn vaati radion hartausohjelmien lopettamista.
Homopari ei esitä miehen ja naisen rooleja: Tapio Hämäläinen, tittelistään päätellen ammatiltaan hetero, arveli (K&k 10.5.), että sanat homo ja hetero olisivat menneet uusiokäyttöön, ja pohti tämän valossa homoparin perhekuvioita.
Jumala ei ole ahdettavissa sukupuolen rajoihin: Ilahduttavaa, että feministiteologia kirvoittaa keskustelua.
Isättömän lapsen sääliminen loukkaa yh-äidin poikaa: Olen loukkaantunut hyväntahtoisesta huolestuneisuudesta, tai säälistä, isättömiä lapsia kohtaan.
Jumala on inhimillisiä mielikuviamme korkeammalla: Nouskaa mullasta, ihmiset! (”Isä meidän on luonnollisesti mies”, K&k 17.5.). Miten niin luonnollisesti? Miksi Jumala ei voisi olla musta nuori nainen?
Kirkko ”paskatyöläisten” pilkkaajien puolella?: Televisiossa keskusteltiin makasiinien levottomuuksista.
Kaikkien puskasta-ampujien kasvoton äiti osui taas ohi: Kerettiläinen, tuo kaikkien puskasta-ampujien kasvoton äiti, jaksaa kritisoimiensa konservatiivien tavoin kierrättää asiaa, josta on jo kaikki kuultu (K&k 17.5.).
Mammasta ei puhuta mitään!: Feministiteologit Aulikki ja Pauliina (”Jumala ei ole mies, sanovat feministiteologit”, K&k 10.5.): Ennen kuin julistatte laajemmin sanomaanne, avatkaa Pyhä Kirja ja lukekaa ote uskontunnustuksesta.
Ei hajuvesittyneenä kirkkoon: Kirkkoon on syytä saapua ilman parfyymeja.
Sain väärät roolimallit – heterovanhemmat!: Kasvoin äitini rinnalla. Isä ei ollut kiinnostunut lasten kanssa olemisesta. Kärsin tästä kovasti.
Nykyajan tasa-arvo-käsite on täynnä tyhjää: Hedelmöityshoitokeskustelusta ovat puuttuneet lähes kokonaan oman kokemuksen pohjalta asioita ymmärtävien kommentit (tärkeänä poikkeuksena Iiris Simonen: ”Ihmisluonto haluaa lapselle sekä isän että äidin”, K&k 5.4.).
Jeesus-marssi on ihana!: Parasta, mitä vapulta voin odottaa, on Jeesus marssi (Jouko Pulkkinen: ”Ajaako Jeesus-marssi kansaa vihollisen ansaan?”, K&k 10.5.).
Jeesuksen suurin opetus ratkaisee ristiriidat: Eikö vastaus uskontojen välisiin ristiriitoihin löydy rakkaudesta?
Kerro lähimmäisestä: Joskus lyhytkin kohtaaminen, huolen jakaminen, ystävällinen sana tai hymy on pelastanut paljon, ehkäpä aivan kaiken. Joskus naapurinkin ovikello on aivan liian kaukana.
Isä meidän on luonnollisesti mies: Etusivun otsikko oli (K&k 10.5.): ”Jumala ei ole mies, sanovat feministiteologit.”
Jumala ei ole mies vaan sukupuoleton henkiolento: Näyttävä otsikko (”Jumala ei ole mies, sanovat feministiteologit”, K&k 10.5.) ei esitä mitään sellaista tietoutta, mitä Raamattu ei jo sanoisi, kun sitä lukee avoimin silmin: ”Jumala loi ihmisen, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät” (1. Moos 1).
Kantele ja kirkko ovat jo löytäneet toisensa: Eva-Maria Savolainen ihmettelee (K&k 26.4.), ettei kenenkään mieleen ole tullut ottaa kanteletta kirkolliseksi vaihtoehtosoittimeksi.
Peilit ovat kuntoilua eikä egoistista narsismia varten: Toni Brantberg kirjoitti (K&k 10.5.), että ”kuntosalin peilit varmistavat sen, että jos ei pääsekään julkisuuteen – eli muutu todelliseksi, ainakin itse näkee itsensä”. Hän kertoi, kuinka nykykuntoilija tuntee itsensä todelliseksi näiden peilien avulla.
Kaikki aikuiset eivät kelpaa roolimalliksi!: Lapsi, ”tuo viaton ihmisolento”, on homoparien huomassa hyvässä ja turvallisessa seurassa.
Raamatun Jumalalla ei ole tekemistä Koraanin kanssa: Jumala-sanaa käytetään todellakin kaikkien uskontojen jumalista (Abdussalaam Kilpinen: “Kuka on Allah?”, K&k 3.5.). Sama sana ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi sama jumala.
Saako viaton ihmisolento väärän roolimallin?: Tuija Neuvonen kirjoitti (K&k 3.5.), että homoperheessä on kaksi erilaista vanhemman mallia.
Parempi pienin taivaassa kuin suurin helvetissä: Onko helvetti olemassa? Millainen on totuus taivaasta?
Suoraa valistusta mäyräkoirien vaaroista: Suomalaisilla on kyseenalainen kunnia kuulua maailman johtaviin viinanjuojiin.
Kuningas-lapset kuriin!: Kävin Myllypuron kirkolla perhekerhossa. Viihdyin siellä hyvin, ja poikani oli innoissaan leikkikavereista.
Uskotodialogi-järjestö ei ole uusi uskonto: Olen ilolla mukana United Religions Iniative -järjestössä. En ymmärtänyt, miksi järjestö esitettiin Raamatun totuuskysymyksen yhteydessä (K&k 26.4.).
Jumala on luonut jokaisen sellaiseksi kuin hän on: Alexandra Viirin mielipide (K&k 3.5.) sisälsi yhden ihmeellisimmistä lauseista, mitä olen eläissäni kuullut: “Kuka takaa tuolloin (naisparin) lapsen vapauden valita oma seksuaalinen suuntautumisensa?”
Ajaako Jeesus-marssi kansaa vihollisen ansaan?: Mikä on vapun Jeesus-marssin tarkoitus?
Suuremmalla seurakunnalla on suuremmat mahdollisuudet: Minulla on paljon kysymyksiä seurakuntajaon uudelleen muotoilemisesta. Muutimme Oulunkylästä Haagaan.
Pieniä säästövinkkejä kirkon vahtimestareille: Onneksi olkoon ympäristöpalkinnosta, Helsingin seurakuntayhtymä!
Veljekset kuin ilvekset: Helsingin kirkon piirissä on piispa Eero Huovisen jälkeen tullut ehkä tunnetuimmaksi nimeksi Simola.
Älä pilkkaa uskovaisia!: Seuratessaan minun nuoren hulttion suhtautumista erinäisiin asioihin äitini varoitti, että älä pilkkaa uskovaisia. Vaikka olinkin vitsejä viljelevä ääliö, tajusin neuvon.
Kitara ja improvisointi sopivat kirkkoon: Kirsti Häppölän mielestä improvisointi ja kitaramusiikki eivät sovi kirkkoon (K&k 5.4.). Hän ylistää Bachin musiikkia ja ”eurooppalaisen tradition puhdistamaa taidetta”.
Rikinkatkuista rakkaus-pulputusta: Jani Ryhänen väitti (”Syntymättömällä lapsella on oikeus rakastavaan kotiin”, K&k 5.4.), ettei heteroparien lapsi ole välttämättä haluttu. Mitä takeita elämässä on paitsi kuolo?
Homoperheessäkin on kaksi erilaista vanhemman mallia: Opiskelija Iiris Simonen kertoo (”Ihmisluonto haluaa lapselle sekä isän että äidin”, K&k 5.4.) oman lapsuutensa jääneen vajavaiseksi ilman äidin mallia.
Kuka on Allah?: Topi Heiskanen esittää mielenkiintoisia kommentteja Allahin alkuperästä (“Eksyttävät epäjumalat ovat Jumalan vastustajia”, K&k 26.4.).
Äkkiväärä on mieto ilmaisu naispappeuden vastustajista: Aarre Panula (K&k 22.3.) arvostelee Seppo Simolan naispappeuden vastustajista käyttämää ilmaisua ”äkkiväärä vähemmistö”, joka ei ole hänestä asiallinen.
Jeesuksen oppi kauhistuttaa evankelis-humanistia: Ehdottomimmat liberaaliajattelijat haluaisivat sulkea Raamattua tekstilähtöisemmin tulkitsevat (nykykielellä: fundamentalistit) pois kirkosta.
Eksyttävät epäjumalat ovat Jumalan vastustajia: Onko Marja-Liisa Ingmanilta (”Yksi ainoa oikea jumalakuva on kuin murkun merkkifarkut”, K&k 22.3.) jäänyt huomaamatta esimerkiksi Allahin alkuperä?
Laki hillittömien naisten neitseellisestä sikiämisestä: Hedelmöityshoitolaki pitäisi tehdä ”käytännöstä, joka jo on olemassa” (”Hedelmöityshoitoa hakeva ei evää lapselta miehen mallia”, K&k 19.3.). Haloo!
Häirikön väite: Tuomasmessu on teennäinen spektaakkeli!: Kiitos upeasta Tuomasmessun pääsiäismessusta!
Humaanin työn tekijät kirkkokritiikin etukilpinä: Seppo Simola ruoti kärkevästi kirkon arvostelijoita (K&k 8.3.).
Kanteleessa on kauneutta ja aitosuomalaista alkuvoimaa: Harppu on kyllä kaunis soitin niin soinnillisesti kuin esteettisestikin (”Harpun hillitty charmi”, K&k 14.3.), mutta käsittääkseni melko hankala liikutettava.
Ei yksinäisiä naisia yli laidan lesbojen siivellä: Minua pakenee se logiikka, jossa yksinhuoltajat ja näiden lapset perustelevat hedelmöityshoidon kieltämistä lesbopareilta.
Piispa, anna piiskaa!: Muutamien naispappeutta vastustavien pappien ongelmat on pyrittävä hoitamaan ennen muuta piispallisen kaitsennan avulla.
Jeesus sanomineen muuttaa yhä ihmisiä: Ystäväni muuttui. Sitä eivät ihmiset tehneet, vaan se vaan tapahtui Jumalan voimasta pikkuhiljaa ja aivan kuin varkain. Luulisin, että se tapahtui, kun ystäväni ymmärsi syntisyytensä ja uskoi armon.
Lapsella on luonnollinen tarve isään, miehen malliin: Hedelmöityshoitolain puolustaja (K&k 29.3.) luulee, että “lapsi, joka syntyy perheeseen, jossa on vain yksi äiti (tai kaksi äitiä) isän sijaan, ei osaa kaivata isää”.
Patmos pattitilanteessa: Yhteistyö Patmos Lähetyssäätiön “vilpittömienkin työntekijöiden” (K&k 5.4.) kanssa tulee ongelmalliseksi toiminnanjohtaja Leo Mellerin kyseenalaisen maineen vuoksi.
Järjen käyttö jäälläkin on sallittua: Katja Rutonen pohti (K&k 5.4.) jäillä kulkemisen riskejä.
Saatanan yleisö!: Martti Luther -baletti Aleksanterin teatterissa (2.4.) oli raivostuttava kokemus.
Ihmisluonto haluaa lapselle sekä isän että äidin: Johanna Cederlöf kirjoitti (K&k 29.3.), etteivät yksinhuoltajaperheiden lapset osaa kaivata toista vanhempaa.
Opettaja ei nauti huoraksi ja saatanaksi haukkumisesta: Entinen liikunnanopettaja, opetusministeri Antti Kalliomäki arvosteli kristillisiä kouluja moniarvoisuuden puutteesta. Hänestä kristilliset koulut – opettajat ja vanhemmat – päättävät lapsen puolesta.
Käänteistä fundamentalismia: Marja-Liisa Ingmanin mukaan (K&k 22.3.) emme voi olla varmoja, vastaako tietomme ”sanatarkasti Jeesuksen puhetta vai värittääkö sitä häntä kuunnelleitten ihmisten muisti ja ymmärrys sekä kirjoittajien painotukset”.
Vain yksi ihminen käveli vetten päällä: Kun kevätaurinko lämmittää leveysasteitamme, on syytä miettiä jäiden kestävyyden ja hyvän tuurin yhtälöä.
Kauanko Patmos voi kestää Hyvin Tärkeää Persoonaa?: Olen yksi Patmos Lähetyssäätiön kummeista. Uskon, että antamillani rahoilla annetaan lapsille apua. Patmoksen yhteydessä on paljon vilpittömiä ihmisiä. Itse en toimi enää vapaaehtoistyöntekijänä.
En halua hatusta vedettyä improvisointia vaan taidetta: Joitain ihmisiä ärsyttää urkumusiikki kirkoissa. Heidän mielestään urut voisi korvata kitaransoitolla.
Syntymättömällä lapsella on oikeus rakastavaan kotiin: Tulisiko hedelmöityshoidot hyväksyä naispareille ja itsellisille naisille?
Kristuksen fundamentaalit on unohdettu kirkossa: Kirkolliset julkaisut analysoivat kilvan fundamentalismin vaaroja.
Seurakuntayhtymä rahastaa virkatodistuksilla?: Hain oppilaitokseen, johon vaadittiin virkatodistus.
Kanttoritko yksin vastuussa kirkossakävijöistä?: Luterilainen kirkko on ”sanan kirkko”.
Uskonnon herjaaja tuottaa pilakuvilla vain mielipahaa: Muslimit loukkaantuvat syvästi halventavista pilakuvista.
Tyttöjen pakanalliset tavat: Ajattelin lapsena samalla tavalla suomalaistyttöjen kohtalon paremmuudesta verrattuna afrikkalaisiin ja vaikkapa kiinalaisiin kuin ”Matami Röhelin” (”Suomalaistyttöjen tilanne on pakanavillejäkin pahempi”, K&k 18.1.).
Kansaamme ei tule koulussa jakaa keinotekoisiin osiin: Eero Kekomäki leimasi Suomen suotta epäkristilliseksi (K&k 8.3.).
Hedelmöityshoitoa hakeva ei evää lapselta miehen mallia: Marja Mäkelä kirjoitti lapsen luonnollisesta oikeudesta isään (K&k 1.3.).
Kristillinen koulu noudattaa opetussuunnitelmaa: Tosiasiat ja uskontoa koskevat mielipiteet viihtyvät huonosti keskenään.
Miksi menetämme lapsenuskomme?: Käsikirjoittaja-ohjaaja Juha Jokela selvittää fundamentalismin luonnetta luotuaan samannimisen näytelmän (K&k 22.2.).
Monien vanhuutta leimaa arvottomuuden kokemus: Yhteisvastuukeräyksen teemana on syrjäytyneet vanhukset. Naurakaa vaan uupuneelle vanhukselle, ellei muuta aihetta nauruun enää löydy.
Yksi ainoa oikea jumalakuva on kuin murkun merkkifarkut: Juha Laitinen ja Topi Heiskanen (K&k 22.2.) esittivät Jani Heikkilän (K&k 1.2.) käsitykselle vastakkaiset näkemykset: Eri uskontojen Jumala ei ole sama.
Miksi liput palavat ja vanhuksia vihataan?: Lehdessä kysyttiin (K&k 15.2.), miksi liput palavat.
Mörisijöiden puolesta: Artikkelin ”Kiista kirkkomusiikista” (K&k 8.2.) yhteydessä oli maininta, että joku kanttori on kokeillut, veisaako kansa innokkaammin, jos hän säestää virret alempaa. Ei kuulemma veisannut.
Bush johtaa miekkalähetystä: Hylätty lehtenne pisti silmiini Postimuseon kahvion pöydästä. Urpo Airaksinen katsoi (K&k 1.3.), että muhamettilaiset ovat omaksuneet kristittyjen jo aikoja hylkäämän miekkalähetystyön periaatteet.
”Äkkiväärästä vähemmistöstä”: Päätoimittaja Seppo Simola nimittää naispappeuden vastustajia ”äkkivääräksi vähemmistöksi” (K&k 15.2.).
Epäkypsä vai ylikypsä usko?: Kirkolliseksi haukkumasanaksi lanseerattu ”fundamentalisti” sai käsikirjoittaja-ohjaaja Juha Jokelan haastattelussa (K&k 22.2.) uutta syvyyttä.
Kuka saa rekrytoida ehdokkaita vaaleihin?: Vuoden lopulla toimitetaan seurakuntavaalit. Ehdokkaiden innostaminen vaaliin on ajankohtaista.
Kristinuskon idea tiivistyy: Maailma muuttuu huimaa vauhtia ja kirkko yrittää pysytellä mukana. Muutosvauhdissa on vaarana unohtua ne perusteet, joille kristinusko on rakennettu.
Kalliomäki ruudinkeksijänä: Opetusministeri Antti Kalliomäki on keksinyt, miten saada nuorisosta monikulttuurisia ja suvaitsevaisia ihanneihmisiä.
Harpun hillitty charmi: Voisiko jumalanpalveluksissa käyttää säestykseen harppua?
Kristillisten koulujen perustaminen onnistuu: Kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmetteli (K&k 1.8.), miksi hallitus suhtautuu kielteisesti kristillisiin ja muihin yksityisiin kouluihin.
Lukijan rukous: “Nuku huonosti ja kärsi mahakivuista!”: Lukija soitti allekirjoittaneelle, koska hänen uskonnollista guruaan oli arvosteltu lehdessämme.
Myötätuntoa yh-äidille: Palstalla on kerrottu maallikkosaarnaaja Leo Mellerin kymmenysvaatimuksista.
Maallikkosaarnaajat ovat pahimpia heikoille ihmisille: Pahinta, mitä vähän heikommille ihmisille voi tarjota, ovat maallikkosaarnaajat. He takertuvat ujoihin avuntarvitsijoihin ja tulkitsevat kalliit uskonasiat omalla tavallaan.
Radio Dei ei ole fundamentalistien kenttä: Kirkon ja kaupunginkin sivuilla on maalattu kuvaa Radio Deistä fundamentalistien temmellyskenttänä, jonka päätoimittaja luistaa vastuustaan.
Seurakuntamme eivät ole fundamentalismin linnakkeita: Taiteilija, joka reagoi teoksensa kritiikkiin, liikkuu helposti naurettavuuden rajoilla.
Pitääkö Suomessa olla kristillisiä kouluja?: Opetusministeriön päätös kristillisten koulujen valtiontuesta ei ollut mikään pikku juttu.
Inkvisiittori ja alttareiden ateistit: Kirjoittaessani pamflettia Ateistit alttarilla tähtäsin keskustelun synnyttämiseen ja odotin räväköitäkin puheenvuoroja, mutta Juhani Huttusen arvostelu (K&k 1.3.) oli silti tendenssimäisyydessään yllättävä.
Varokaa ”rahanahnetta huijarisaarnaajaa”!: Mielipidepalstallamme puhuttanut maallikkosaarnaaja Leo Meller nostattaa nyt tunteita muissakin lehdissä.
Leo Mellerillä on varojenkeräyksen armolahja!: Leo Meller herättää kateutta erityisellä Pyhän Hengen armolahjallaan, nimittäin varojenkeräyksen armolahjallaan!
”Äkkiväärästä vähemmistöstä”: Päätoimittaja Seppo Simola nimittää naispappeuden vastustajia ”äkkivääräksi vähemmistöksi” (K&k 15.2.).
Mauton Yhteisvastuu-mainos: Yhteisvastuukeräyksen mainosjulisteet ovat uskomattoman tökeröitä ja loukkaavia.
Kristillisten koulujen toiminta on turvattava: Hallituksen negatiivista ja suvaitsematonta suhtautumista kristillisiin ja yksityisiin kouluihin on mahdotonta ymmärtää.
Katso (kristillisten) ääri-ilmiöiden taakse!: Kirkko ja kaupungin maltillinen ja islaminuskoa ymmärtävä asennoituminen viime aikaisiin tapahtumiin on lehden linjan mukainen.
Arkkipiispa rähmällään muhamettilaisten edessä: Kiihkomuslimit ovat kiihottaneet muslimeja levottomuuksiin ja väkivallantekoihin kristittyjä kohtaan. Mitkä ovat arkkipiispamme reaktiot?
Kun lapselta ei voi kysyä: Kuka lapsi haluaisi syntyä yhden tai kahden naisen kotiin?
Uskontunnustus tulevaisuuden visioiden pohjana: Emeritusprofessori ja kirjailija Kullervo Rainio esitti uskontunnustuksensa (K&k 18.1.).
Seurakuntien yhdistämistä tutkittava ennen ”rytinää”: Kannatan kirkkoherra Hannu Vapaavuoren (K&k 25.1.) näkemystä, ettei Helsingin seurakuntia yhdistettäisi ilman jatkoselvitystä suurseurakuntien toimintakelpoisuudesta.
Mellerin sielunhoidollinen uskottavuus: Ymmärrän hyvin, että kirjettäni Leo Mellerin ohjelmista ja Radio Dein rahoitusdilemmasta on täytynyt lyhentää.
Jumala ei ole sama kaikissa uskonnoissa: Jani Heikkilän (K&k 1.2.) väittämä ”Jumala on sama kaikissa uskonnoissa” on hyvin tavallinen. Uskontoja vähänkään tunteva tietää, että se ei pidä paikkaansa.
Kuulummeko eri uskontoihin?: Jani Heikkilä kirjoitti, että ”Kaikkien uskontojen Jumala on sama” (K&k 1.2.). Olipa hämmästyttävä mielipide.
Urkumusiikille kunniaa: Jos urut on kirkkoihimme rakennettu, keneltä se on pois, jos ne sakraalitilassa taitavan kanttorin luotsaamina soivat mitä hienoimpia säveliä?
Islam on osoittanut ekspansiivisen luonteensa: Olen täsmälleen samaa mieltä Jukka Mattilan (K&k 8.2.) kanssa siitä, että meidän tulisi elää rauhassa kaikkien kanssa.
Paha on tietämättömyyttä: Paha on tietämättömyyttä todellisista elämänarvoista.
Mistä noita Mellerin hulluja ideoita sikiää?: Leo Mellerin hurskaat aivoitukset keinoista maksaa kymmenyksiä ovat suorastaan hauskoja. Mutta samalla hän ajaa herkkiä ihmisiä yhä syvemmälle lain alle. Ja siellä sitä vasta on lysti olla.
Mellerin ja kuuntelijansa neuvoja yh-äidille: Maallikkosaarnaaja Leo Mellerin ”Säännöllinen kuuntelija” (K&k 15.2.) antoi neuvon yksinhuoltajaäidille.
Leo Meller ja yh-äidin kymmenykset: Paavo Tuomisto kirjoitti (K&k 18.1.) yksinhuoltajaäidistä, joka kysyi radiossa Leo Melleriltä, mitä pitäisi tehdä, kun hän ei voi maksaa kymmenyksiä. Vastaus oli: ”Ota itsellesi toinen työ.”
Totisesti ”Toisenlainen teemailta” Tuomiokirkossa: Lehti-ilmoituksen mukaan taiteilijoiden Jussi Parviainen, Vesa-Matti Loiri, Kirka ja Jorma Uotinen piti käsitellä totuus-teemaa Tuomiokirkossa 25.1.
Sivarit kitaran varteen!: Henrik Brådahl (K&k 1.2.) esitti aivan lyömättömän ajatuksen, jota hieman kehittelemällä seurakuntien talous saadaan pysymään aisoissa!
Muslimeista murjaistu vitsi: Muslimeista murjaistu vitsi on saanut uskovaiset piirit vellomaan.
Terrorismisyytökset eivät avita uskontojen dialogia: Seppo S. Kosonen ei ihmetellyt sitä, että profeetta Muhammedia kutsuttaisiin väkivaltaiseksi terroristiksi. Islamin vaiherikkaan historian Kosonen niputti sanalla ”verinen” (K&k 31.1.).
Olemme veljiä kristittyjen ja kaikkien muidenkin kanssa: Jumala rakastaa meitä, mutta miten sen tulisi meissä näkyä? Enkelten sanoma peljästyneille paimenille oli: Maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto. Tämä uskon horisontaalinen aspekti on unohdettu.
Todellinen suvaitsevaisuus hyväksyy kunkin pyhät arvot: Länsimaalainen ilmaisunvapaus sytytti muslimiyhteisöt kapinaan ja raivoon.
Profiloitua massa-armoa?: Seppo Simola ajaa (K&k 25.1.) kristillisen sanoman levittämistä mainostuksen keinoin: “On osattava puhua sellaisella kielellä, jota tämän päivän ihmiset ymmärtävät, ja niillä välineillä, jotka tavoittavat ihmiset.”
Länsimaista tekopyhyyttä: Eurooppalaiset lehdet ovat puolustaneet oikeutta kritisoida uskontoja.
Urut ovat kirkon Concorde: Urut ovat kuin Concorde-lentokone. Hieno, upea ja virtaviivainen mutta auttamattomasti epäkäytännöllinen, kallis ja vanhanaikainen.
Jorma Ollilalta oppia: Harvat maailman suurista johtajista viittaavat johtamisessaan Jumalan sanaan.
Apein mielin teatterista: Marja Kuparinen kehui (K&k 14.12.) näytelmän Varasto.
Kurssin sisällöt tulevat opetussuunnitelmasta: ”Lukiolainen” (K&k 14.12.) kirjoitti, että ateistiopettaja saattaa solvata kristinuskoa ja että opettajan uskonnollinen suuntautuminen vaikuttaa siihen, onko opetuksessa ”julistuksellista vivahdetta”.
Nähkäämme näkyjä rauhasta: Seppo S. Kosonen kehotti (K&k 1.2.) tutustumaan ”Muhammedin henkilöhistoriaan ja tapaan, millä islam lähti leviämään”.
Suvaitsevan ei tarvitse suvaita aina suvaitsematonta: Jyri Niskanen kirjoitti nasevasti suvaitsemattomien suvaitsemisesta (K&k 18.1.).
Olisi jo aika päästä eroon pahasta paimenesta: Olen ehdottomasti samaa mieltä kuin Reg Kennedy (K&k 1.2.), jonka mielestä Leo Meller syö Radio Dein uskottavuutta.
Lupaus-elokuvasta karsittiin propagandalinjaa: Kirjailija Inkeri Kilpisen mukaan (K&k 11.1.) hänen käsikirjoituksestaan Lupaus-elokuvaan poistettiin lottien laulut ja tornin kaatumisen jälkeinen naurukohtaus.
Onko näky maailman valloittamisesta hävinnyt?: Hindurituaaleja tutkiva pastori Riikka Uuksulainen oli kiertänyt Intiaa asuen hindu- ja muslimiperheissä.
Urut rajoittuneisuudessaan kanteleen luokkaa: ”Länsimainen kirkkomusiikki jos mikä on osoitus siitä säveltaiteen rikkaudesta, jota ei ajan hammas nakerra” kirjoitti FT Liisa Enwald (K&k 20.12).
Sairaskin haluaa haudalle: Anssi Tenhunen laski autoja hautausmaalla (K&k 25.1.).
Vapaa pääsy kirkkokonserttiin?: Kun kirkkokonserttia mainostetaan niin, että vain ohjelman ilmoitetaan maksavan, vakiintuneen käytännön mukaan pääsymaksun pitäisi olla vapaaehtoinen.
“Kaikkien uskontojen Jumala on sama”: On merkillistä, että kun ihminen toteuttaa käytännössä kristillistä rakkauden sanomaa Intiassa, niinkuin asiansa takuulla tunteva Riikka Uuksulainen (K&k 11.1.), muutama ”kirjanoppinut” (K&k 25.1.) hypistelee jo kiviä valmiina heittämään ensimmäisen.
Mellerin ohjelmat syövät Radio Dein uskottavuutta: Radio Dein päätoimittaja Kirsi Rostamon vastaus (”Lopullinen vastuu on aina kuulijalla”, K&k 18.1.) Paavo Tuomistolle valaisee kaupallisen radiotuottajan pulmia.
Evankeliointi kunnioittaa pakanauskontojen edustajia: Pastori Riikka Uuksulainen kertoo kunnioittavansa hindujen uskoa ja heidän jumaliaan (K&k 11.1.).
Raiskatuille turvaa: Raiskauskriisikeskus Tukinaisen työssä on noussut esiin se, että ellei raiskauksen kokenut hoitoon hakeutuessaan halua ilmoittaa tapahtuneesta heti poliisille, häneltä on evätty oikeuslääketieteellinen tutkimus.
Pilliurut eivät ole kirkossa välttämättömiä: Helsingissä ei taida olla yhtään kirkkotilaa, jossa ei ole pilliurkuja. Ovatko ne siis yhtä välttämätön esine kuin kastemalja tai alttari? Näin ei ole.
Seurakuntarytinä: On hieno asia, että seurakuntien tulevaisuudesta kannetaan huolta ja että kirkon jäsenmäärän vähenemiseen ja talouden tiukentumiseen varaudutaan.
Kaupunki vaarantaa lasten turvallisuuden?: Me aikuiset olemme niitä, jotka luomme lapsille turvallisen tai turvattoman pohjan elämälle.
Hautausmaalla autoilevilla on ilmeisiä asennevammoja: Repe Salminen puuttui (K&k 18.1.) hautausmailla lisääntyvään autoiluun.
Ankkuriketju ei ole koskaan kahle merenkulkijalle: Taivaan tähden -palstalla (K&k 11.1.) oli ansiokas kuva laivan ankkuriketjusta. Teksti puhuu kahleesta.
Roihuvuoren ala-asteella vietetään yhä joulujuhlia: Ylipormestari, valtiot. tri Raimo Ilaskivi pohti mielipidepalstalla (K&k 21.12.) voidaanko kouluissa enää järjestää joulujuhlia loukkaamatta toisuskoisten maahanmuuttajalasten ja heidän vanhempiensa tunteita.
Suvaitse suvaitsematonta!: Jos olet suvaitsevainen, niin suvaitse niitä, jotka eivät ole!
Suomalaistyttöjen tilanne on pakanavillejäkin pahempi: Nykyään on turha puhua nuorille tytöille järkeä, että ”käykää ensin koulu ja valitkaa ammatti ja vasta sitten lisääntykää".
Härskeimmät ajavat haudoille torvea soittaen: Olen pannut merkille kasvavan henkilöautoliikenteen hautausmailla.
Urutko poltettavaksi?: Maailmassa on suuri määrä arvokasta klassista kirjallisuutta, joka on ihmiskunnan sivistyksen kulmakiviä.
Lopullinen vastuu on aina kuulijalla: Radio Deissä lähetetään arkisin kello 7–17 pääasiassa oman toimituksen tekemiä ohjelmia.
Onko Radio Deillä vastuuta Leo Mellerin ohjelmista?: Olen kuullut radioasema Radio Deiltä asiallisen ohjelman lisäksi erikoisia tietoja Leo Melleriltä.
Uskontunnustus omin sanoin: ”Luultavasti en ole ainut, jolle uskontunnustus tekee tenää”, arveli Salla Korpela (K&k 9.11.).
Nuorille populääripalvelus, urut perinteitä vaaliville: Kuulun keski-ikäiseen (40–50 v.) kirkon jäsenistöön, joka kummeksuu sitä, että populäärimusiikki on saamassa liiaksi jalansijaa kirkon toiminnassa.
Kristillisen sanoman poistajien karhunpalvelus: Kiitos ylipormestari Raimo Ilaskivelle (K&k 21.12.) erittäin oikeaan osuvasta kirjoituksesta koulujen joulujuhlien viettämisestä.
Onko kirkkomme luomassa uutta Raamatun kaanonia?: Seppo Simolan pääkirjoituksessa (K&k 7.12.) kehotettiin naispappeuden vastustajia perustamaan oma kirkkokunta.
Kilpailu parantaisi laatua: Seppo Simola (K&k 7.12.) turvautui kyseenalaisiin perusteluihin puolustaessaan naispappeuspäätöksen mukaista valtapolitiikkaa.
Ydinvekselimme lankeaa lastemme maksettavaksi: Jaakko Perälän mukaan (K&k 30.11.) kristinuskon etiikka ei anna selkeitä suuntaviivoja ydinvoiman suhteen.
Enkelit olkoot kanssasi: Ilo olkoon kanssasi, kuka lienetkin.
Hentoinen tyttö teki pyhän: Olen normaali, ehkä saamatonkin kirkossakävijä. Käyn kun sille päälle satun. Kolmantena adventtina tuli tarve mennä hiljentymään. Taivaan Isälle kiitos kokemuksesta.
Tehkäämme hyvinvointijoulu: Eräs poliitikko sanoi: ”Jos kansa lakkaisi tupakoimasta, sairaanhoidon rahapula loppuisi!”
Harhapoluilla kirkko ei kykene sielunmetsänhoitoon: Kansankirkkomme ja sen lehden eksyminen nykymaailman liberaalien arvojen silittämiseen tuntuu surulliselta.
Mammanpoikasyndrooma (Oi, niitä Äijän aikoja): Kuka muistaa, miten palava halu pojilla oli kasvaa mieheksi vielä edellisen sukupolven aikana?
Uruilla säestettäessä veisuu kuulostaa vikinältä: Ryhmä, joka kehitti Tuomasmessun, oivalsi asiat, joita Bobby Mäki-Arvela ja Martti Holopainen kaipasivat (K&k 16.11.).
Mikä on edes museokelpoista musiikkia?: Kanttorit joutaisivat Sami Ojalan (K&k 30.11.) mukaan ties minne, kirkon musiikkitarjonta kun on ”kirkon nuorisotyön ja kristillisten järjestöjen varassa”.
Jouluperinne kouluissa – luovummeko kulttuuristamme?: Joulunalun uutisvirta on taas tuonut esiin kysymyksen, voidaanko kouluissa enää järjestää joulujuhlia loukkaamatta toisuskoisten maahanmuuttajalasten ja heidän vanhempiensa tunteita.
Urkuja on jo poltettu: Viime aikoina on vaadittu muutoksia jumalanpalvelusmusiikkiin, esimerkiksi urkujen polttamista (K&k 30.11.). Tekstin yleissävy oli niin kireä, että kehotus ei minulle toiminut humoristisena tyylikeinona.
Syytän joustamattomia ja egoistisia vanhempia: Avioerokiistoissa lapsen etu näyttää tallautuvan vanhempien valtakamppailun jalkoihin.
Hämärähemmoja liikenteessä: Liikenne on oiva paikka toteuttaa lähimmäisenrakkautta.
Homovahteja kirkon ovilla?: Meillä maan päällä on vain tämä yksi elämä.
Ihmisellä on vapaus ajatella omilla aivoillaan: Marja Taanila ajattelee osuvasti (K&k 23.11.), kun hän yhtyy Salla Korpelan (K&k 9.11.) epäilyyn, onko uskontunnustuksen kaikista kohdista oltava vakuuttunut.
Ydinasevaltoja on tyhmää auttaa ehdoitta?: Ihmettelen maailmassa vallitsevaa tyhmyyttä.
Virsi-urkumusiikin vahva asema ei palvele kirkkoa: Heikki Poutasen (K&k 23.11.) mukaan kirkkomusiikki on jo nyt monipuolista ja adventtina kirkot täyttyvät sydämensä pohjasta Hoosiannaa laulavista seurakuntalaisista.
Ateistiopettaja saattaa solvata kristinuskoa: Kokemukseni koulujen uskonnonopetuksesta kertoo, että opettajan asenne vaikuttaa suuresti siihen, onko opetuksessa julistuksellista vivahdetta. Uskonnon tuputtamiseen en ole törmännyt.
Vaivihkaista halventamista: Vapaa-ajattelija Esko Puronen (K&k 7.10.) ilmaisi sanavalinnoillaan halventavan näkemyksensä ”erilaisista siemennyksistä ja sekalaisista parisuhteista”.
Urut on lähes pyhä soitin: Hyvä Sami Ojala (K&k 30.11.): Ensin ajattelin, että olet nuori ja ymmärtämätön.
Maallinen mammona uhkaa jumalallista järjestystä: Brandbergin ja Seppälän piirroksessa (K&k 2.11.) kuvattiin lintujen kaupunkilaisessa herättämää ahdistusta.
Usko kohdistuu elävään Jumalaan, joka sen antoi: Marja Taanila peräänkuulutti oikeutta vapaasti ajatella ja päättää, mihin uskoo (K&k 23.11.).
Ydinvoimaa vastaan, elämän suojelun puolesta: Jaakko Perälä peräänkuulutti ydinvoiman vastustajien arvoja sekä perusteluja (K&k 4.10.).
Miksi homoa saa haukkua?: Mikko Jurvanen (K&k 26.10.) vastasi, miksi kirkko ei siunaa homoparien avioliittoja.
Oikeus omaan uskontoon on jokaisen perusoikeus: ”Kypsynyt” ihmetteli, miksi valtion verovaroilla kustannetaan eri uskontojen opetusta (K&k 16.11.).
Montako päivää paastossa?: Kirkkovuosi 2006 -aukeamalla (K&k 23.11.) kerrotte, että tuhkakeskiviikosta alkaa 40 päivän suuri paasto. Sen jälkeen ei paasto-sanaa mainita ennen kuin pääsiäisen kohdalla. Se ”lopettaa paaston”.
Kummit kiven takana: ”Isikin osaa” (K&k 9.11.) kirjoitti kirkon kummijärjestelmästä. Olen itsekin ihmetellyt, miten kastettavan lapsen käy, jos kummeja ei löydy lähipiiristä.
Pötsi, pakarat, silmäpussit ja kaksoisleuat kuriin!: Takasivun piirros esitti täydellistä isää muka humoristisesti (K&k 9.11.).
Maailmanlopun tunnelmia turha lietsoa ydinvoimalla: Dosentti Marjatta Näätänen referoi (K&k 12.10.) mielipiteitäni oikein lukuun ottamatta maamiina-asiaa, jonka esitin vain esimerkkinä, kuinka asiantuntemattomuus pääsee sanelemaan päätöksiä jopa valtiollisella tasolla.
Hevari ei potki ihmisiä ja ryöstä mummoja: Olen kuunnellut blackmetallia ja deathmetallia koko ikäni.
Urut roviolle: Urut eivät sovellu millään tavoin seurakunnan yhteislaulukäyttöön.
”Otan osaa” on hyvä, surijaa helpottava ilmaisu: Irma-Liisa Juutin haastattelu (K&k 23.11.) palautti mieleen hänen hienotunteisuutensa ja musiikillisen ammattitaitonsa mieheni siunaustilaisuudessa. Surunvalitteluun suhtaudun eri tavalla.
Positiivinen mainos?: Nimeäni käytettiin Patmos ry:n nettisivuilla cd-levymainoksen yhteydessä.
Onko ylimääräinen ehdokas tragikoominen kaappihakija?: Munkkiniemen kirkkoherranvaali toi jälleen esiin ylimääräisen vaaliehdokkaan heikon aseman.
Kirkko ja kaupunki lisää tyytyväisyyttä ja onnea: Tiina Sandbergille korkeat kiitokset artikkelista Kirjojen ja ihmisten ystävä – Pertti Seppälä (K&k 9.11.).
Kirkkomusiikki on jo nyt monipuolista: Jari “Bobby” Mäki-Arvela arvosteli sarkastisesti urkuja säestyssoittimena (K&k 16.11.).
Niin, kaik’ on niin suhteellista: Ei elämää liian vakavissaan kannata ottaa, vaikka välillä harmittaakin.
Onko ”raamatullisuus” sittenkään yksinkertaista?: Jotkut väittävät kaiken olevan yksinkertaista, kun tehdään vain niin kuin Jumalan sana sanoo. Eli ollaan raamatullisia.
Eroperhekin voi olla kokonainen: Hyvään avioliittoon tarvitaan molempien puolisoiden tahtoa ja tekoja. Niitä tarvitaan myös eron jälkeiseen toimivaan elämään ja jaettuun lasten huoltajuuteen.
Turha toivoa purematta nielemisen armolahjaa: Salla Korpela epäilee kolumnissaan (K&k 9.11.) olevansa niitä, ”joista kirkon miehet ja naiset puhuvat huolissaan: uskon, mutta omalla tavallani”. Onko sellaisella uskolla arvoa, Korpela kysyy.
Homoja käännetään ja väännetään kuin voitaikinaa: Piispainkokouksen sihteeri Kalervo Salo (K&k 5.10.) totesi minun tiedustelleen (K&k 21.9.) ”piispainkokouksen homoseksuaalisuusselvitysten taustoista”.
Urut on liian hieno soitin ja kirkon suurin tabu!: Seurakunnissa suurin tabu on urkujen merkityksen kyseenalaistaminen. Soitin on niin pyhä, ettei ääneen saa sanoa, että urut ei ole laulujen säestämiseen tarkoitettu.
Yhäkö Sanan syrjässä kiinni?: Seppo Simola kuittaa (K&k 2.11.) Raamatun ilmoituksen keveästi: ”Homoseksuaalisuuden tuomitseminen (pitäminen syntinä) kirkossa perustuu pitkään perinteeseen ja joihinkin Raamatusta esiin nostettuihin lausumiin...”
Kuka maksaa eri uskontojen opetuksesta syntyvät kulut?: Koulut ovat velvoitettuja järjestämään opetusta eri uskonnoista, jos kolmen lapsen vanhemmat sitä vaativat.
Tutkimus monikulttuurisen perheen isille ja äideille: Tutkin uskonnonpedagogiikan pro gradussani, millaista on uskonnollinen kasvatus perheissä, joissa vanhemmat kuuluvat eri uskontoihin.
Niukat topit ja alhaalla olevat farkut mauttomia: Jo 11–14 –vuotiaita tyttöjä lähennellään ja häiriköidään. Lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö on lisääntynyt.
Virret hukassa: Kertokaa virsinumerot jumalanpalveluksen kuluessa myös sanallisesti. Aina ei riitä pelkkä visuaalinen ilmoittaminen.
Kirkko on vain rakennus, me olemme seurakunta: Kirkko, jota mielipidepalstoilla arvostellaan, on rakennus. Rakennus ei ajattele, suunnittele, tai syytä. Seurakunta olemme me, ihmiset jotka kuulumme siihen.
Petyin pahasti miestäni iskevään kastepappiin: Jo tutustuessamme lapsemme kastavaan pappiin ihmettelin hänen tokaisemiaan vitsejä miehelleni.
Arvaa, miltä tuntuu, hei, heterosta?: ”Arvaa, miltä tuntuu, hei, homosta?”, kyseli Leena Seivo (K&k 21.9.) hedelmöityshoitolausunnon jälkeen. Tuntui hyvältä, kun kirkko pitkästä aikaa rohkeni otti kristillisen kannan omista lähtökohdistaan.
Kummipakko kummeksuttaa: Olen seurannut huvittuneena keskustelua lisäkummeista ja kummeudesta.
Pitäisikö isän kunnioittaa ”täydellisiä yh-äitejä”?: Tyttäreni täytti 16. Lähetin lahjan postin välityksellä. Soitin, onko lähetys mennyt perille.
Parempi aukoa palstalla päätään kuin lasten kuullen: Lasteni isä lähti nuorimman ollessa kolmivuotias. Hänellä on uusi perhe. Antaisin yhteiset lapsemme hänelle vaikka kuinka usein, jos hän vain ottaisi.
Saako lapsi tietää biologiset sukulaisensa?: Jos keinohedelmöityksessä käytetään muiden kuin aviopuolisoiden sukusoluja, lapsen tulee saada tietää, ketkä ovat hänen biologiset vanhempansa eli sukusolujen luovuttajat?
Suomi suosii rikkaita 30 ja risat miehiä: Peltilaatikossa istuu yleensä yksi ihminen. Autolla ajavat miehet, naiset matkustavat useimmiten julkisilla välineillä. Yhteiskuntamme on suunniteltu hyvin toimeen tuleville, omalla autolla liikkuville 30 ja risat miehille.
Rajat kaatuvat ryminällä: Hurjia mielikuvia nousee mieleen, jos antaa ajatuksen lentää viimeisten tuulien mukaan: Mies kelpaa vain suvunjatkamiseen...
Kirkon ongelma akkavaltaan alistuvat maitopartamiehet: Kiitos kirkon hedelmöityskannanotosta. Nautintokeskeisiä ja harhaoppisia naisia on syytäkin muistuttaa, että Jumala ei asu heidän alaruumiissaan!
Uskon tunnustelua vai epäuskon julistusta?: Artikkelissa uskonsa menettäneestä teologista (K&k 24.8.) esiteltiin avoimesti haasteltavan elämänkatsomusta, jossa ”Jumala on kuollut”.
Armahtakaa Kerettiläiseltä!: On mielenkiintoista, miten Kirkko ja kaupunki maksaa palkkaa kirjoittajalle, jonka tehtävä näyttää olevan kaiken mahdollisen kirkollisen toiminnan rääpiminen (K&k 19.10.)
Palkka työstä vai onni optiosta?: Lotosta voi onnella saada miljoonia. Vanhemmiltaan voi periä rahaa ja omaisuutta. Omistamalla yritysten osakkeita voi saada ansiotonta etua työläisten työstä.
Jumalanpalvelus ja messu: Olen etsinyt henkistä kotiani, ja tutustunut jumalanpalveluskaavaan kirjastojen loistavien kirjojen kautta.
Psykedeelisen Bachin ja urkujen helvettitunnelmat: Kristillisessä musiikissa sanojen ja melodian tulisi olla yhteydessä. Jos kysymyksessä on Jumalan puoleen osoitettu kiitos tai ylistys, tulisi musiikinkin olla majesteetillisen kuuloista.
Onko omien lasten haluaminen kovasydämistä?: Henna Kajava (K&k 5.10.) pitää hedelmöityshoitoja ”kovasydämisenä”, koska adoptiokin on mahdollista.
Kirkosta eroaminen ei lopu ennen kulttuurimuutosta: Armo-viikon ensisijaisena kohderyhmänä olivat 20–39-vuotiaat nuoret aikuiset. Samainen ryhmä eroaa eniten kirkosta Helsingissä. Siitä seuraa taloudellisia vaikeuksia seurakuntayhtymälle.
Miten nostaa kirkossa äänestysprosenttia?: Martti Häikiö kysyi hyvin aiheellisesti (K&k 19.10.) Helsingin tuomiorovastin vaaliin liittyen, miksi Agricolassa, Johanneksessa, Vanhassa kirkossa ja Suomenlinnassa ei voinut äänestää?
En tarvitse Mariaa sentraalisantrakseni: Anja Ghisellin haastattelussa (K&k 12.10.) surkuteltiin meitä äidittömiä luterilaisraukkoja.
Hevi, kirkkomusiikki ja meteli ovat elinvoimaisia: Hevi sopii melko hyvin Jumalasta puhumiseen, koska se on niin aggressiivista.
Herra hyväksyy homonsa: Minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö Jumala minua rakastaisi tai Jeesus minua hyväksyisi juuri tällaisena kuin olen.
Kirkkomusiikki monipuolista: Pastori Tuulikki Vuorela esitti kummallisia väitteitä kirkkomusiikista ja kanttoreista, joita ”ei kouluteta kirkon työhön” (K&k 4.10.).
Avoimuus ja asiakaspalvelu: Armoviikko monipuolisine tapahtumineen on hyvä asia. Toki osa mainonnasta on populistista ja hieman mauttomasti nuoriin vetoavaa, mutta sehän lienee tarkoituskin.
Armokampanjassa armo hukassa?: Luterilaisten seurakuntien Armo-kampanjan nettisivuilla armo.fi kuvataan ”fundamentalismia” kielteisin sävyin:
Onko sinulle tehty hengellistä väkivaltaa?: Onko ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauttasi riistetty tai rajoitettu? Onko sinua pahoinpidelty tai alistettu henkisesti vetoamalla uskonnon normeihin?
Miten nostaa kirkossa äänestysprosenttia: Lämpimät onnittelut tuomiorovastiksi valitulle Matti Poutiaiselle. Vaalin osalta jään kysymään, miksi vain 2,2 prosenttia käytti äänioikeuttaan.
Armoton haju Roihuvuoressa, armon riemua Munkkivuoressa: Armoviikolla, kun Kristuksen tuoksu leijaili pitkin pääkaupunkia erilaisten tilaisuuksien ja tempauksien myötä, tulvi Roihuvuoren kirkosta vastenmielinen löyhkä.
Arvaa harmittiko, Seppo: Seppo Simolan pääkirjoituksessa (K&k 12.10.05) oli kirjattuna se surkeus mitä käytyyn tuomiorovastin viran vaaliin liittyi. Kaikkea syytä ei pidä kuitenkaan langettaa välinpitämättömien seurakuntalaisten päälle.
Kirkon kyltymättömät, tikkaria hinkuvat riiviöt: Kirkkovaltuutettu Leena Vesa otti kantaa messun myöhentämistoiveisiin (K&k 28.9.). Hän vertasi seurakuntalaisia tikkaria hinkuviin lapsiin, joiden tahtomisella ja toiveilla ei ole loppua.
Hevi sopii sotimiseen, ei Jumalasta puhumiseen: Jumalasta puhuminen hevin säestyksellä on ristiriitaista, koska hevi on niin aggressiivista (sanoista riippumatta). Ajatelkaapa, jos hyvä huomen toivotettaisiin vihaisella äänellä!
Kristuksen sovitustyö ei ole unikuva: ”Stadilainen”: Kristus sovitti Golgatan ristillä koko maailman synnin, niin sinun kuin minunkin, koska Jumala käsittämättömän suuressa rakkaudessaan halusi mitätöidä luotujensa syntivelkakirjan.
Hedelmöityshoidon kielto on toivon pilkahdus kirkossa: Onko viisaus kadonnut? Kirkon sekä Kirkko ja kaupunki -lehden edustajien kannanotot huutavat raivoissaan kirkkohallituksen hedelmöityshoito-kannanottoa vastaan (K&k 7.9.).
Kirjahylly vai kirkkomaa?: Vallassani ei ole jakaa taivas- tai hautapaikkoja kenellekään. Halusin ainoastaan todeta sen, että sama hautapaikan hinta kaikille ei ole oikein (K&k 7.9.).
Miten Jeesus suhtautuisi myyntitouhuun kirkoissa?: Kirkoissa pidetään yhä enemmän konsertteja. Ne ovat muuttuneet tapahtumapaikoiksi, joissa raha vahtaa omistajaa.
Tämän sukupolven kannettava vastuunsa ydinvoimasta: Jaakko Perälä (K&k 31.8.) käyttää ydinvoiman kannattajien tuttua taktiikkaa eli vastustajien leimaamista ”linkoloiksi” ja uutuutena myös ”maamiinoista luopumisen kannattajiksi”.
Uusi paavi opettaa meille radikaalia kristillisyyttä: Suomessa on ollut Välskärin kertomuksista lähtien tapana suhtautua epäluuloisesti paaviin. Meidän on kuitenkin syytä kuunnella tarkoin, mitä uudeksi paaviksi valittu Joseph Ratzinger on sanonut.
Miten käy kanttoreilta rock’n’roll, rap ja tekno?: Jukka Vanne koski räväkästi kirkon työntekijänä sen pyhään lehmään – kirkkomusiikkiin (K&k 21.9.). Messujen ja toimitusten musiikin lajista päättää yksi kapeasti koulutettu ammattiryhmä – kirkkomuusikot.
Hedelmöityshoitojen puoltaminen kovasydämistä: Mitä järkeä on hedelmöityshoidoissa, jos adoptiokin on mahdollista? Miksi halutaan omasta lapsesta puoliksi geneettisesti oma, jos geeneillä ei ole muka väliä?
Kirkko ei käännä selkäänsä homoseksuaalille: Leena Seivo kysyi piispainkokouksen homoseksuaalisuusselvitysten taustoista (K&k 21.9.). Kirkolliskokouksessa oli syksyllä 2003 esillä kaksi rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvää aloitetta.
Surkuhupaisa arvio arkkipiispan kielitaidosta: Suomalaisuuden liiton edustaja Risto Hämeen-Anttila harrastaa historiantutkimusta (K&k 14.9.). Hän kertoo aivan oikein, että kristinusko tuli Suomeen vaiheittain.
Jumala näkee sydämen tilan: Heikki Majavan mielestä (K&k 7.9.) kirkkoon kuulumattomien ei ilmeisesti pitäisi saada hautapaikkoja, parempi olisi ”osallistua yhteiskunnan hyödyttämiseen lämmöntuotannossa kierrätettynä”.
Ydinvoiman vastustajien perustelut ovat huteria: Meri Pukarinen kirjoitti kirkon kannanottamisesta ydinvoimaan (K&k 14.9.). Hän leimaa ihmiset, jotka eivät näissä vaikeissa asioissa pysty ottamaan kantaa.
Isät ovat vain puuseppä Jooseppeja, sano ex-flikka: En tiedä, onko isäni suorastaan luonnehäiriöinen, mutta ainakaan sisarpuoleni eivät ole halunneet olla kummemmissa tekemisissä isäni kanssa.
Tuskin papin urakehitys vanhaan kaavaan kaatuu: Palstalla on käyty jumalanpalveluskaavasta keskustelua, jollaiseen ei pitäisi kirkossamme olla tarvetta. Petteri Lehtonen (K&k 7.9.) osui oikeaan, Jumala tuskin kiinnittää suurta huomiota tarkkoihin muotoseikkoihin.
Maallikot ovat saaneet tartunnan harhaanjohtajilta: Olen hämmästynyt lehden kovaäänisistä huudoista kirkkohallituksen päätöstä vastaan, jossa se kieltää muiden kuin aviopuolisoiden sukusolujen käyttämisen keinohedelmöityksessä.
Mammonan perässä juoksija jättää lapsensa yksin: Dosentti Marjatta Näätänen kirjoitti ansiokkaan ydinvoimaa vastustavan mielipiteen (”Ydinvoima on kirkonkin moraalikysymys”, K&k 24.8.). Kirkon ei pitäisi kuitenkaan moralisoida kehityksen etenemistä
Ihmisen syntiinlankeemus oli pelkkää pahaa unta: Laila Pesonen kirjoitti mainion kommentin meditaatiosta rukouksena (”Jumala on ihmisessä”, K&k 7.9. Jeesus rukoili juuri tällä tavoin, eli antautui sisällään olevalle jumalaenergialle, joka on jokaisessa ihmisessä.
Jeesus ei vaatinut musiikin olevan harmonista ujellusta: Toni Amnell mainitsi, että ”jos musiikki muistuttaa tehdashallin ääniä, tuskin kukaan voi oikeasti väittää kuuntelevansa sellaista nautinnolla” (K&k 14.9.). Kaikilla on henkilökohtaiset musiikkimieltymyksensä.
Sivistynyt ihminen osaa puhua ilman karkeuksia: Annukka Kalske pohti ”voimasanojen” käyttöä teologisena kysymyksenä (K&k 31.8.). ”Sanoilla on kaksi tehtävää: kertoa tosiasioita ja virittää mielenliikutuksia”, sanoo filosofi Bertrand Russell.
Kirkonkin elämä myyntiä ja markkinointia!: ”Reiska vain” kirjoitti, että ”Kirkko tekee itsemurhaa pöljine valtuutettuineen”, jotka vastustavat messun myöhentämistä (K&k 14.9.). Elämä on myyntiä ja markkinointia.
Jumala rangaiskoon auringonkukkavoroa!: Voro, juuri sinä, joka kävit Sepänkadun pensaiden takaa ja ikkunoiden alta varastamassa kaksi metriä korkeat auringonkuka
Messuun valoisuutta, laahaaviin virsiin ryhtiä: Osallistuin kesällä seurakuntalaisena jälleen yhteen konfirmaatioon. On se vaan masentavaa ja synkkää, kun virret pitää konfirmaatiossakin laulaa niin hitaasti ja usein turhan korkealta säveltasolta. Suorastaan hävettää ja raivostuttaakin välillä.
Isä on tärkeä!: Kirkkohallituksen kanta hedelmöityshoitoihin on herättänyt paljon närkästystä (K&k 7.9.). Eikö lapsella olisi oikeutta syntyä toivottuna millaiseen perheeseen tahansa?
Arvatkaa miltä tuntuu, hei, homoseksuaalista?: Piispainkokous aloitti työnsä tekemällä saman päätöksen, johon edellinen piispainkokous lopetti: homoseksuaalisuus tutkitaan nyt perinpohjin. Kuka antaa teille tällaiseen tutkimukseen valtuudet? Mihin te käytätte tuloksia?
Kaikille on annettu kaikki synnit anteeksi: Toimittaja Eira Serkkola kirjoitti mielenkiintoisen artikkelin ”Armo kävi oikeudesta vain ristillä” (K&k 31.8.), joka pohjautui varatuomari H. Äimäsen ansiokkaaseen luentoon. Siihen lisäisin muutamia asioita.
Tatuoitu, mustaan pukeutuva metallimies rakastaa lastaan: ”Syvästi huolestunut” (K&k 3.8.) avasi keskustelun black- ja death metal -musiikista ja sen vaikutuksesta muusikoiden lasten tulevaisuuteen.
Miten jaetaan kullekin ansionsa mukaan?: Heikki Majava (K&k 7.9.) suositti kirkosta eronneille vainajille paikkaa kirjahyllyssä tai lämmöntuotannossa kierrätettynä. Mihin kategoriaan hän sijoittaisi minut ja monet kaltaiseni, vapaamatkustajiksiko?
Näennäisneutraalius on käsien pystyyn nostamista: Jaakko Perälä vaatii kirkkoa pitäytymään näennäisneutraalina ydinvoiman suhteen (K&k 30.8.). Kirkon kannattomuus tarkoittaisi kuitenkin käytännössä nykyisen politiikan siunaamista hiljaisella hyväksynnällä.
Kristityt vastuunkantajina maallisissakin ongelmissa: Artikkelissa "Mustavalkoisia appelsiineja" oli Etelä-Afrikan maanomistukseen liittyvä asiavirhe.
Turruttava metallimeteli ei kuulosta kristilliseltä: Musiikki tuntuu kaiken aikaa kehittyvän rankempaan suuntaan. Luulisi jo huipun saavutetun, tuskin enää on mahdollista saada enempää räminää ja pauhua ”musiikkiin”.
Kirkko tekee itsemurhaa pöljine valtuutettuineen: Olen yksi niistä monista, jotka kävisivät kirkossa useammin, jos messu alkaisi myöhemmin. Mutta antaa olla: Pitäköön kirkko härkäpäisesti kiinni agraariaikaisesta järjestyksestään.
Asiallista tietoa Lallista, ei ruotsalaisten vääristelyä: Lalli on aina herättänyt voimakkaita tunteita erityisesti siksi, että ruotsalaisten historiakäsitysten perusteella hänestä on annettu suurelta osalta väärä kuva.
Pettymyksiä Paavalinkirkossa: Voimakas kaiku sekoitti säestyksen Paavalinkirkossa, ja jumalanpalvelusta oli muutenkin vaikea seurata.
Ateistien päätelmät voivat johtaa jotkut harhapoluille: Ateistin haastattelu (K&k 24.8.) pahoitti uuudestisyntyneen kristityn mielen.
Onko äitiys vain terveiden ja normaalien oikeus?: Kirkkohallituksen kanta hedelmöityshoitoihin hämmentää. Se määrittelee "normaaliksi" vain avioliittoon siunatun heteroparisuhteen.
Vanhamuotoisia messuja vanhoille Vanhaankirkkoon: Sirpa Saario (K&k 6.7.) toivoi, että vanhan kaavan mukainen jumalanpalvelus saataisiin takaisin. Moni meistä vanhemmista ihmisistä on samaa mieltä.
Jumala on ihmisessä: Timo Etelävuori pohti Jumalan ja kristinuskon välistä yhteyttä (K&k 24.8). Hän näkee kristinuskon yhtälönä, jolla on vain yksi ratkaisu: Jumala.
Jumalan sanaa omien tilpehöörioppien sijaan: "Kokemukseni on, että Jumalani rakastaa minua, mutta vihaa syntiä."
Miehet vinkuvat oikeuksista lapsiin vasta eron jälkeen: Naisten alasvetämisestä ei näy tulevan loppua (”Erossa nöyryytetystä isästä lasten elämän sivullinen” ja ”Kuinka käy täydellisten yh-äitien isättömien lasten”, K&k 24.8.). Miesten on opittava kantamaan vastuunsa ihmissuhteissa, sanoo kirjoittaja.
Moraalia on pidättäytyä hutaistuista lausunnoista: Ydinvoimakysymys ei ole yksinkertainen, ja kirkon ratkaisu olla kommentoimatta puolesta tai vastaan on kirjoittajan mielestä viisas.
Lisää lapsiperheille sopivia tilaisuuksia: Pikkuvesselin äiti kaipaa seurakuntien kesäohjelmaan tilaisuuksia, joihin voi osallistua puheliaan lapsen kanssakin.
Kaunis gospel-konfirmaatio: Pitäjänmäen seurakunnan gospelmessumuotoinen konfirmaatio Meilahden kirkossa saa myönteistä palautetta.
Leikkaus onnistui, potilas kuoli?: Näin voi sanoa kirkostamme uudistetun jumalanpalveluksen jälkeen, kirjoittaa Helena Kohonen kaivaten vanhoja virsiä.
Sotaa ei pidä puolustaa: Sota on murhaan rinnastettava rikos ja suurimpia rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Ydinvoima on kirkonkin moraalikysymys: Ydinvoiman lisärakentaminen on mitä suurimmassa määrin moraalikysymys, outoa, jos sellaiset eivät kuulu kirkolle.
Uuspuoliso vai salarakas: Uuspuoliso-ongelmia syntyy myös salarakkaiden vuoksi.
Metallimusiikki voi olla myös kristillistä: Metallia kuuntelevana kristittynä haluan esittää tarkennuksen käsitykseen metallimusiikin ”saatanallisista” sanoituksista.
Viikissä vihitään pian Euroopan kaunein puukirkko: Syyskuun 18. päivänä vihitään uusi kirkko Viikissä.
Vanhan tiedon popularisointi ei tavoita enää vanhojakaan: Hämmästyneenä, välillä huvittuneenakin, olen seurannut, kuinka kirkossa ei tunnuta tajuttavan, miksi sen ”komea katedraali” ei houkuttele nuoria.
Synninpäästöstä: Synninpäästön voi saada keneltä tahansa luterilaiselta papilta.
Kuinka käy täydellisten yh-äitien isättömien lasten?: Kymmenet tuhannet lapset asuvat yksinhuoltajien, tavallisesti äitinsä luona. Osa näistä on täydellisiä: he eivät tarvitse lapsilleen isää, paitsi elatusmaksuihin.
Jeesus on vastaus myös mielipideongelmiin: Mielipiteitä-palstaa lukiessani huomaan, että Raamatulla puolustellaan mitä erilaisimpia mielipiteitä.
Kimmeltävä kiitos lehden kansikuvasta!: Kauneimmat kiitokseni Kirkko ja kaupunki -lehden kultaisesta kansikuvasta (10.9.). Se hellytti ja sykähdytti sydämeni äärimmilleen.
Vertaistuki on tarpeellista: Oudoksun Charlotta Lindforsin menneitä aikoja ja entisajan ihmisiä romantisoivaa mielipidekirjoitusta (K&k 17.9.) ihmisten heikkoudesta kestää tavallisia vastoinkäymisiä.
WTC:n iskut yhä täysi myytti?: Tuli kuluneeksi seitsemän vuotta New Yorkin terrori-iskuista.
Japanin-jutut vaativat tarkkuutta: Japanilaiseen puupiirrosnäyttelyyn liittyvä juttu (K&k 10.9.) oli ihan mielenkiintoinen, mutta sisälsi kaksi virhettä.
Kirkon työyhteisö on epäkristillinen: Työyhteisön ilmapiiri ja viihtyvyys työpaikalla ovat tulleet keskeisiksi tekijöiksi työelämässä. Tämä koskee myös kirkkoa. Erityisen yleistä epäviihtyvyys ja myös työpaikkakiusaaminen tuntuvat olevan kirkossa.
Raamattu ei oikeuta henkistä väkivaltaa: Toista ihmistä vahingoittava käyttäytyminen on väkivaltaa. Seksuaalisiin vähemmistöihin kohdistuu yhteiskunnassamme yhä rakenteellista väkivaltaa, joka ilmenee halveksuntana, torjuntana ja vaatimuksena kieltää oma seksuaalinen identiteetti.
Miten kohdata pahuutta ja ilkeyttä: Ilkeä ihminen haluaa estää ja tuhota hyvää, kaunista ja todellista, tuottaa tilalle tuhoa ja kärsimystä. Tämä tapahtuu harvoin älyn tasolla, ihmisellä on taipumus piilottaa tieto pahoista tarkoitusperistään.
Lihavat rippileirillä laihduttamaan?: Olen Timo Hourulan kanssa (K&k 6.8.) samaa mieltä siitä, että tupakoinnin kieltäminen rippileirillä on arvovalinta ja siitä, että kirkon toiminnan puitteissa pitää pyrkiä estämään nuorten tupakoinnin aloittaminen.
Oletko yksinäinen vanhus?: Aloitamme lokakuun alussa Ystäväpiirin, joka kokoontuu Taivallahden seurakunnan tiloissa.
Koulusta ja nuorten mielenterveysongelmista: Narsistien Uhrien Tuki ry:n toiminnanjohtaja Marketta Joutsiniemi otti kolumnissaan (K&k 3.9.) esiin tärkeän aiheen.
Elämän koulu: Nimimerkille Etsijä edelleen armon alla (K&k 27.8.) haluan sanoa, että omaa kouluani käyvänä olen jo pitemmän aikaa ihmetellyt, mihin ihmiset tarvitsevat konsultteja, kouluttajia, valmentajia, mentoreita, terapeutteja ja ”sielunhoitajia”?
Yhteisiä esirukoustekstejä tulisi päivittää: Evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluskäsikirjassa on lukuisia yhteisiä esirukouksia, joissa muun muassa pyydetään: ”Anna kirkollesi ykseys ja rauha.”
Pappi ei voi siunata sitä, mitä Jumalakaan ei siunaa: Kiitän nimimerkkiä En ihan oikeasti ymmärrä! elämänsä kipujen kertomisesta (K&k 27.8.). Olen pahoillani hänen kokemastaan hengellisestä väkivallasta.
Ylimalkaisia väitteitä enneagrammista: Salme Blomster käy hyökkäykseen enneagrammia vastaan (K&k 20.8.) ja suosittelee tutustumista enneagrammiin Googlen välityksellä.
Missä ovat auttamisen rajat?: Tyttäreni muutti pääkaupunkiseudulle opiskelemaan neljä vuotta sitten ylioppilaaksi tulonsa jälkeen. Vaikeudet alkoivat heti. Hän ajautui bileisiin, joissa käytettiin huumeita.
Antakaa heille heidän jokapäiväiset penkkinsä: Jokin aika sitten Kallion kirkkoa ympäröivästä puistosta poistettiin penkit. Lähitalojen vanhusasukkaat ovat kokeneet tämän isona, suorastaan elämänlaatua heikentävänä menetyksenä.
Yhteisöllisyyttä myös Helsinkiin: Elokuvaohjaaja Kari Väänänen ruoti (K&k 20.8.) konkreettisesti ja värikkäästi nykymaailman menoa ja yhteisöllisyyden tärkeyttä.
Lihaksi tullut Sana ei voi olla kirjoitettua vastaan: Rovasti Tuovinen nimitti Kirkko ja kaupungin haastattelussa (K&k 13.8.) kaksinaismoralismiksi sitä, että kirkko hyväksyy sukupuoliset vähemmistöt sielunhoidossa mutta vaikenee niistä opetuksessaan.
Pöllö olisi oiva citypupujen torjuja: Onkohan citypupun riiviöiden kohdalla ajateltu tällaista luomutorjuntaa: Suomen luontoonhan kuuluu hyvä tuholaistorjuja, pöllö. Yöeläimenä se ei varmaan paljonkaan haudoilla kävijöitä häiritsisi.
Mitään tarkoittamattomia korulauseita kirkkolaissa?: Eräs suomalainen papinvirassa toimiva kirkkoherra on väärinkäyttänyt alaikäisille ja kehitysvammaisille kuuluneita rahoja.
Uskollisuus maailmalle vai kuuliaisuus Jumalalle?: Oli vavahduttavaa lukea Mika Ebelingin ja nimimerkin ”Kohta ex-seurakuntalainen” kirjoitukset (K&k 20.8).
Enneagrammi on hyvä työkalu: Salme Blomster vastasi enneagrammista itsetuntemukseen apua saaneelle ja kertoi itse suhtautuvansa enneagrammiin kuten new age -juttuihin (K&k 20.8.).
Armo koskee meitä kaikkia!: Mika Ebeling ja nimimerkki Kohta ex-seurakuntalainen kirjoittivat homosuhteista (K&k 20.8.)
Ristiriitaisia käskyjä on mahdoton totella: Nimimerkki Kohta ex-seurakuntalainen kirjoitti (K&k 20. 8.): ”Mikä Jumalan silmissä on syntiä, pysyy sellaisena maailman loppuun asti, eivätkä ajat ja trendit sitä muuksi muuta.”
Tarkennan puheitani Trigonoksesta: Terapeutti Salme Blomster kirjoitti (K&k 20.8.) vastineen Trigonos Ry:tä ja enneagrammia koskevaan kirjoitukseeni (K&k 13.8.). Käsittääkseni enneagrammin syntyperää ei kukaan pysty varmuudella sanomaan.
Oikeudet vahvistavat yhteisöllisyyttä: Yhteisöllisyys muodostuu seuraavista osatekijöistä: avuliaisuus, tuki ja rohkaisu. Yhteisöllisyys on kanssakäymistä ja suostumista kanssakäymiseen.
Maailmanlopun rakeet tulivat: Lauantaina 2.8. tuli Radio Suomen Musiikkiterveiset-lähetyksessä ilmi, kuinka Uudellamaalla oli edellisenä päivänä tullut noin tennispallon kokoisia rakeita.
Ei ihmistä vastaan: Nimimerkki Etsijä armon alla arvosteli johtamani Trigonos ry:n kielteistä suhtautumista enneagrammiin (K&k 13.8.).
Mihin kirkon julistus vie ihmisiä?: Jumalan tahto on, että kirkko julistaisi parannusta syntien anteeksiantamiseksi (Luuk. 24:47). Päätösvalta pelastusasioissa on Jumalalla.
Minne unohtuivat kotimaan autettavat?: 89-vuotias tätini ihmetteli, kuka maksoi rutiköyhien romanialaisromanien matkat Suomeen. Ihan halpaa lystiähän se ei ole. Kuka rahoittaa heidän oleskelunsa kalliiksi tunnetussa maassamme?
Georgia tänään – Suomi huomenna?: Toivottavasti Georgian ja Venäjän välisistä taisteluista on edes se hyöty, että ne avaavat suomalaisten maanpuolustuksen lakkauttajien silmät.
Miksi päiväkerhomuutoksista ei tiedotettu ajoissa?: Haku syksyn alle kouluikäisten päiväkerhoon toi ilmi yllättäviä epäkohtia Kannelmäen seurakunnan toiminnassa.
Trigonos ja enneagrammi: Trigonos Ry:n puheenjohtaja, terapeutti Salme Blomster toi heinäkuun jäsenkirjeessä esiin näkemyksiään enneagrammista:
Eikö Jeesus puhu homoista?: Usein vedotaan siihen, ettei Jeesus ottanut kantaa homoseksuaalisuuteen.
Missä auttamisen rajat?: Tyttäreni muutti pääkaupunkiseudulle opiskelemaan neljä vuotta sitten ylioppilaaksi tulonsa jälkeen. Vaikeudet alkoivat heti.
Pelastakaa kukat!: Bussiin lehahti iso joukko kirkkaita kukkia. Nuoria naisia, tyttöjä, rippikouluiässä, toiveikkaita ja hilpeitä tulevaisuudesta.
Jatketaan laulavia yhteisvaelluksia: Osallistuimme aviomiehen kanssa Seuraa Pyhää Laurentiusta -iltavaellukseen. Vaikka ilma uhkasi lähtiessä sateella, aurinko tuli valaisemaan vaellustamme mitä kauneimmassa vihreässä luonnossa jokien varsilla.
Kirkko kuuluu Jumalalle: Nuorta ihmistä koettelee liha, keski-ikäistä maailma ja vanhaa itse Perkele.
Jari Arjoranta kehotti keskittymään Raamatun ydinsanomaan ja unohtamaan ”paimentolaiskulttuurin säännöt” (K&k 9.7.).: Tuossa on vastakohdat asetettu väärin. Nuo säännöt kuuluvat Raamatun ydinsanomaan, ainakin Kristuksen mielestä, joka vuorisaarnassaan vahvisti Mooseksen lain.
Kanteluiden tekeminen on oikea muoti-ilmiö: Nykyään kuulee tehtävän harhaoppisuuskanteluita selvästi enemmän kuin miesmuistiin. Niitä tunnutaan tehtailevan oikein joukolla.
Tupakoinnin kieltäminen rippikoululeireillä on arvovalinta: Kirkko ja kaupungissa (9.6.) olleen artikkelin mukaan Helsingin seurakunnissa noudatetaan savuttomuuden periaatetta.
Isovanhemmat ja makeiset: Voi rakkaat isovanhemmat!
Huomioi lähimmäisesi liikenteessä: Olen joutunut kärsimään lähimmäisistään piittaamattomien työikäisten naisten minulle aiheuttamista vammoista.
Kristitylläkin on luonto: Kirkko on viime vuosina ihailtavasti aktivoitunut ympäristöasioissa. Toisaalta on hyvä muistaa, että vastuu luomakunnasta koskee lopulta myös meitä jokaista kristittyä.
Kyllä synti saarnataan synniksi!: Toisin kuin nimimerkki Eräs syntinen (K&k 16.7.), minä olen päällisin puolin tyytyväinen ”viralliseen” kirkkoomme ja ainakin synnin julistamisen suhteen.
Romanialaiset ovat EU-kansalaisia: Kirkko ja kaupungissa (21.5.) oli mielipidekirjoitus romanikerjäläisten auttamisesta. Heitä on tullut ja ilmeisesti tulee lisää Suomeen.
Kuinka kauan kestää ikuinen sopimus?: Kyllä tuntui surulliselta lukea Malmin hautausmaan kukkaloistosta (K&k 2. 7.). Isäni osti vuonna 1941 sieltä ikuisen hautapaikan ja ikuisen haudan kunnostamisen ja kukittamisen.
Edellisen johdosta:: Helsingin seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto joutui 1970-luvulla arvioimaan tehtyjen ainaishoitosopimusten sisältöä tilanteessa, jossa sopimusten pääoma ja niistä saatu korkotuotto eivät enää riittäneet kattamaan hautojen vuosittaisia hoitokustannuksia
Mitä muistat 1990-luvun lamasta?: Etsimme vuosina 1978–1985 syntyneiden henkilöiden lamamuistoja. Toivomme sekä pieniä että suuria tarinoita. Myös vanhempien ja sukulaisten tarinat kiinnostavat, mikäli niissä on jonkinlainen kytkös 1990-luvun alun lapseen tai nuoreen.
Miksi kirkko asettuu lain yläpuolelle?: Kirkko ja kaupungin artikkelissa savuttoman rippikoulun tavoittelemisesta (K&k 11. 6.) luki, että periaatteessa rippikoulut ovat savuttomia.
Kiitos herättäjäjuhlista: Jumalan Sanan parantavaa hoitoa kaivaten, neuvoa ja tietä yhdessä kysellen juhlakansaa kokoontui runsaasti herättäjäjuhlille Espoon Leppävaaraan.
Kukkavarkaita vai kaupungin villikaneja?: Nimimerkki Miksi? kyseli kukkiensa perään (K&k 9.7.), mutta tulitko ajatelleeksi tai katsoneeksi, oliko siellä kengänjälkiä lainkaan?
Edellisen johdosta:: Helsingin seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto joutui 1970-luvulla arvioimaan tehtyjen ainaishoitosopimusten sisältöä tilanteessa, jossa sopimusten pääoma ja niistä saatu korkotuotto eivät enää riittäneet kattamaan hautojen vuosittaisia hoitokustannuksia
Hei hautausmaan kukkavaras!: Sinä, joka varastit haudalle istutetut kukat Hietaniemen uurnalehdosta!
Byrokratia papintyön esteenä: Esa-Matti Peura viittasi kirjoitukseeni (K&k 11.6.), jossa peräänkuulutin Raamatulle uskollista julistusta.
Totta puhutte, viisaat miehet!: Kun kirkossa puhtaasti julistetaan Raamatun sanomaa, kirkot täyttyvät. Vuodesta 1972 Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on esirukousiltoja pitänyt Ulla-Christina Sjöman vapaaehtoisine avustajineen.
Vanhan runon tekijä haussa: Tietääkö kukaan ohessa olevan, mahdollisesti 1800-luvulla sepitetyn runon tekijää?
Jähmettynyttä toimintaa?: Ystäväni sanoi, ettei hän käy kirkossa, koska sieltä harvoin saa mitään. Enempää puuttumatta hänen vakaumukseensa olen alkanut myös miettiä, mitä saan tai annan kirkossamme.
Kiitos kolumnisti Marjaana Kanervalle: Kiitos kolumnistasi Julkista riistaa.
Schaumanin hauta ei ole Malmilla: Kirkko ja kaupunki -lehti julkaisi aivan hyvän artikkelin Malmin hautausmaasta (K&k 2.7.). Pieni yksityiskohta kaipaa kuitenkin tarkennusta.
Aika keskittyä Raamatun ydinsanomaan: Kirkostamme eroavat joukolla 20–35 -vuotiaat. Yksi tärkeimmistä syistä on se, etteivät he koe voivansa kuulua yhteisöön, joka ei vieläkään pysty hyväksymään erilaisia seksuaalisia taipumuksia normaaliin ihmisyyteen kuuluviksi.
Mitä me odotamme kirkolta?: Uudella ilmasto-ohjelmallaan kirkko koettaa todistaa olevansa ajanhermolla. Näin pitää ollakin. Onko silti niin, että tällainen hääräily haittaa kirkon imagoa?
Ainutkertaisen elämän tarkoitus?: Pertti Jarlan näkökohta elämän ainutkertaisuudesta on perustavanlaatuinen ja siten hänen mielipiteensä (K&k 2.7.) on varsin arvokas keskustellessamme perimmäisistä eli takimmaisista arvoista.
Sekularisti, liharobottien rakentaja: Markku Ruotsilan haastattelu ja Juhani Huttusen pääkirjoitus (K&k 11.6.) tuulettavat kiinnostavasti käsityksiä Yhdysvaltojen kristillisestä oikeistosta.
Nuorten tupakointi rippikoulujen murheenkryyniksi?: Lääkärit Tupakkaa Vastaan -verkosto (K&k 18.6.) on hyvällä asialla, mutta yrittää sysätä rippikouluille tehtävän, johon eivät ole pystyneet sen enempää kodit kuin peruskoulukaan: koko ikäluokan savuttomuuden.
Usko, opetus ja kirkko: Miksi kirkko suhtautuu nihkeästi Raamatun ja uskonelämän opetukseen? Miksi aikuisseurakuntalaiset on jätetty heitteille?
Helsingin ja Espoon rippikoulut savuttomia?: Kirkko ja kaupunki kertoi, että Helsingin seurakuntien rippileirit ovat kirkkoherrojen päätöksen mukaan vastedes savuttomia (K&k 11.56.). Uutinen on terveydenhuollon edustajille mitä erinomaisin.
Miksi Sanalle uskolliset papit vaikenevat?: Vanhankirkon kappalainen Seppo S. Kosonen kirjoitti tässä lehdessä (11.6.), kuinka kirkot täyttyvät, kunhan vain ”pitäydytään Raamatulle uskolliseen ja sitä kunnioittavaan julistukseen”.
Vanhuksilla ei ole kansalaisoikeuksia: Olen ihmetellyt, kun kukaan ei ole ottanut kantaa, ei kirkkokaan, siihen radiouutiseen, jossa 21.5. kerrottiin, että ”Suomen laissa ei ole määritelty vanhusten oikeuksia”.
Kiitokset leiristä ja messusta!: Me Malmin seurakunnan jäsenet haluamme kiittää seurakuntamme diakoniatyöntekijöitä, jotka järjestivät meille mieleenpainuvat, ihanat leiripäivät, illanvietot yhteislauluineen ja makkaranpaistoineen.
Kirkosta eroamisella on hyvätkin puolensa: Luin taannoin mielenkiinnolla kommentteja Eroa kirkosta -nettisivusta. Täältä kauempaa katsoen ei aina ymmärrä, miksi asia on koettu niin pahaksi.
Kun sanat eivät riitä: Kirkko ja kaupunki -lehden toimitukseen saapui perjantaina 6. kesäkuuta työttömiä soimanneelle mielipidekirjoittaja Erkki Sinkolla (K&k 21.5.) osoitettu kirje. Pommiryhmämme aktivoitui viipymättä. Alla kuva.
Kirkot täyttyvät, jos opetus on raamatullista: Tyhjyyttään kumisevat kirkot taitaa olla sellainen myytti, joka on mahdollista rikkoa. Kun pitäydytään Raamatulle uskolliseen ja sitä kunnioittavaan julistukseen, tulevat ihmiset kirkkoon sankoin joukoin.
Tunteista ja niiden hallinnasta: Artikkelin Ihminen on kuin apina (K&k 4.6.) johdosta keskityn tässä yhteen tunteeseen, vihaan. Se on tavallinen ja tarpeellinen tunne, jota sanotaan kielteiseksi, koska se koetaan niin tuhoavaksi.
Kiitos toivosta: Sydämelliset kiitokset Salla Korpelan (K&k 28. 5.) kirjoituksesta Aina voi toivoa sekä sen hienosta taitosta! Kirjoitus oli helmi, joka virvoitti kyynistyvää sieluani.
Kukkia hautausmaan roskiksesta: Kävelin yhtenä iltana Hietaniemen hautausmaalla. Kauempaa näin parin rouvan tutkivan kiinnostuneena roskislaatikon sisältöä. Jotain löytyi ja sujahti rouvien muovipussiin.
Miksi olemme seurakunnissa eriarvoisia?: Me isovanhemmat asumme Helsingissä, kuulumme evl. lut. kirkkoon. Olemme käyttäneet monenlaisia seurakuntamme palveluita, esimerkiksi kastetoimituksia.
Pääsiäisenä tapahtui näin: Ovatko kävelevä ja pyörätuolissa istuva vammautunut samanarvoisia yhteiseen ehtoollispöytään osallistuessaan? Olen vammautunut linja-auto-onnettomuudessa vaikeasti ja istun pyörätuolissa. Oli pääsiäissunnuntai, mieleni maassa.
Työtön ei ole syypää: Tuntuipa surulliselta lukea Erkki Sinkon kirjoitus (K&k 21.5.). Sitä ei oikeastaan paljon kannata kommentoida, sillä sehän taitaa osoittaa itsessään omassa kirjoituksessani (Vaiettu asia K&k 7.5.) esittämäni todeksi.
Kuka on sairas ja ahne?: Erkki Sinkko, taloustoimittaja, tekö? 1980-luvullako? Ilmeisesti ette enää vuosiin ole seuranneet talouselämän tapahtumia Suomessa.
Yksipuolista tietoa: Erkki Sinkko noudattaa hyvin yksipuolista tiedotusta eli informaatiota kertoessaan (K&k 21.5.) vain pörssiyhtiöiden johtajien kannan työttömyyskortistosta saatavan väen ammattitaidosta.
Auttajan kättä pitää purra, jos siihen on syytä: Erkki Sinkko harjoittaa valitettavan yleistä suomalaisten kansallisurheilua, oman (monesti hyvin alhaisen) itsetunnon kohotusta heikompiosaisia pilkkaamalla ja henkisesti alistamalla (K&k 21.5.).
Väärää tietoa Nietzschestä: Artikkeli Teräsmies täyttää 70 vuotta (K&k 14.5.) oli mielestäni ala-arvoinen. Kirjoittaja antoi Friedrich Nietzschestä vääristetyn stereotyyppisen kuvan.
Onko kristityllä varaa ylemmyyteen?: Kohtaaminen italialaisen kerjäläisisän kanssa, kielenä italia ja englanti. Hänellä oli mukanaan kaksi kaunista alle kolmivuotiasta lasta.
Yli-ihmiset on pelastettava elämään: Bleuler keksi skitsofrenian. Samalla Nietzsche kehitti yli-ihmistä.
Syöksylaskijoita kaikki tyynni: Timo Airaksisen ajatusmaailma (K&k 30.4.) tuntuu kovin modernilta menestysteologialta. Auta armias, jos oletkin epäonnistuja.
Loisteputkilampuissa on aina elohopeaa: Kim Lindblom kysyi (K&k 4.11.), mitä palaneille pienoisloistelampuille pitäisi tehdä.
Omaisemme nimeä ei mainittu kirkossa: Pyhäinpäivänä menimme erääseen Malmin seurakunnan kirkkoon, koska lehti-ilmoituksen mukaan siellä ”luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Jokaiselle sytytetään myös kynttilä”.
Tunti apua viikossa estäisi itsemurhia: Tämä on vetoomus teille kaikille lukijoille.
”Oman” uskon opetus pois koulusta: Opetusneuvos Veikko Pöyhönen (K&k 26.8) vastaa Anu Koikkalaisen (K&k 12.8) kirjoitukseen uskonnonopetuksesta. Hän pitää nykyjärjestelyä ’’sivistysvaltion arvon mukaisena’’.
Kuka kirosi Kongon?: Kun näin lehdessänne (K&k 30.9) jutun otsikolla ”Lisää radikaaleja vaikuttajia kirkkoon”, rupesin vakavasti miettimään, onko suomen kieleni täydelleen rapistunut asuessani 27 vuoden ajan Ranskassa.
Kasvatusmetsät eivät ole raiskioita: Kansanedustaja Pertti Salolainen kirjoitti kolumnissaan (K&k 29.10.) Suomen luonnonsuojelun tilasta: ”Pensaikkoa, risukkoa ja avohakkuita on niin runsaasti, että on vaikea löytää hyviä sieni- ja marjamaita.”
Ilmaispalvelut yllyttävät eroamaan: Lehdessä pohdittiin (K&k 7.10.) kirkon palveluita ja niiden jakamista myös kirkosta eronneille. Kiinnitin huomiota näkemykseen, jonka mukaan palvelujen tarjoaminen kaikille perustuu kristilliseen palvelemisen ajatukseen.
Nollatoleranssi kiusaamiseen auttoi: Nimimerkki Möhkömummo kirjoitti (K&k 2.9.) lapsenlapsensa koulukiusaamisesta. Tuntui järkyttävältä lukea asiasta.
Oh, when the saints...: Hyvät lukijat, kun näette näillä sanoilla alkavan ilmoituksen tässä lehdessä, menkää ihmeessä mukaan.
Pyhä kirkollisvero on tabu: Taloudellinen taantuma on huonontanut seurakuntien toimintaedellytyksiä. Jäsenmäärän vähentyessä kirkollisverotuotot pienentyvät jatkuvasti.
Vaihtelu virkistää lehdessäkin: Marja-Leena Köpmanin kauhun tunteet (K&k 21.10.) lehden uusitusta ulkoasusta ovat hyvä esimerkki siitä, miten maailmasta löytyy tuskin mitään, josta ei ilmenisi eriäviä mielipiteitä.
Lehti on kadottanut sielunsa: Olipa surullinen yllätys, kun lehtenne ilmiasu muuttui. Missä ovat lämpö ja estetiikka?
Kirjoituspyyntö äideille: Teen sosiaalityön pro gradu -tutkielmaani Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Tarkoituksenani on tutkia äitiyttä ja erityisesti siihen liittyviä ”kiellettyjä” tunteita.
Ekolampuissa häiritsee elohopea: Euroopan Unioni on neuvostoliittomaisesti kieltämässä meiltä toimivat, halvat, ympäristöystävälliset ja turvalliset hehkulamput, jotta ne voidaan korvata huonosti toimivilla, kalliilla, myrkyllisillä ja vaarallisilla pienoisloistelampuilla.
Ongelmallisia rinnastuksia: Agricolan kirkon ”perinnemessuista” on keskusteltu kiivaasti. Niille on haettu oikeutusta vetoamalla suvaitsevuuteen toisuskoisia kohtaan.
Seurakunta unohti syntymäpäiväni: Ihmettelen, miksi en ole saanut Vartiokylän seurakunnalta onnitteluja 75-vuotispäivänäni toukokuussa enkä kutsua 75 vuotta täyttäneiden kahvitilaisuuteen. Kävin heinäkuussa Matteuksenkirkolla kysymässä syytä.
Tämän kaiken he kieltävät minulta: Turkistuottajien keskusliitto kampanjoi julisteellaan ”Turkisten lisäksi sinulta tahdotaan kieltää moni muukin asia”.
Arvostetaan pieniä, hyviä asioita: Kiitokseni Sinulle, nimimerkki Harmaahapsi. Teit harmaan päiväni valoisaksi kirjoituksellasi ”Kyllä vanhuudessa jotain iloakin on” (K&k 14.10).
Bändi kävi Neuvostoliitossa jo 1968: Kirkko ja kaupunki kirjoitti YLEn ohjelmakokonaisuudesta Yhteinen sävel (K&k 7.10.). Kirjoituksessa mainittiin suomalaisten rockbändien aloittaneen keikkailun Neuvostoliitossa 1980-luvulla.
Haagassakin soitetaan kelloja käsin: Kirkkis kirjoitti, että Tammisalossa on Helsingin ainoat säännöllisesti käsin soitettavat kirkonkellot (K&k 21.10.). Eivätpä ole!
Rajat palvelujen yksityistämiselle: Vaadin, että julkisten palvelujen yksityistämiseen on tultava jokin tolkku.
Äly alkaa palata: Suomen kansan enemmistö vaatii tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan suomalaisten sotilaiden palauttamista Afganistanista takaisin kotimaahan. Tämä osoittaa terveen järjen vahvistumista kansalaisten keskuudessa.
Eläköön yhteys Agricolassa: Haloo… HelsinkiMissio ja Tuomasyhteisökö tässä ovat asettaneet esteitä yhteydelle Agricola-liikkeessä? Se kuva syntyy lehden mielipidepalstalta (K&k 14.10.).
Lehti uudistui hienostuneesti: Postiluukusta sujahti uudistunut Kirkko ja kaupunki. Eron edelliseen huomasi heti.
Suurentakaa kirjasinkokoa: Uusi lehti on aiempaa iloisemman ja vetävämmän näköinen. Samalla on syntynyt uusi ongelma. Monissa paikoin teksti on nyt kovin pientä, ja sen suurentaminen kävisi helposti pienentämällä jättiotsikoita.
Rohkea uudistus on tervetullut: Onneksi olkoon hienosta ulkoasu-uudistuksesta! Tuli varmasti hyvään aikaan.
Yhteistyö ei kelvannut Agricolassa: Agricola-yhteisön ohjausryhmä päätti sanoa irti yhteistyön, jota Teemu Laajasalo oli onnistunut rakentamaan muutaman herätysliikejärjestön kanssa.
Rohmuajat, älkää vaivautuko: Lehdessänne oli taannoin herttainen juttu Kumpulan kerhotalolla järjestettävästä lelunvaihtopäivästä (K&k 7.10.).
Suvaitse, vaikka syrän märkänis?: Olisi mukavaa olla kiva kaikille. Koulutuskin sitä jotenkin tuntuisi edellyttävän, ja suvaitsevaisuuden opetetaan olevan arvo sinänsä. Onko se?
”Rotuhygienia” ei ollut natsioppi: Monipuolisessa kirjoituksessanne seksuaalisuudesta (K&k 30.9.) puhuttiin ”ajan natsihengen mukaisista rotuopillisista näkemyksistä”, joiden pohjalta suoritettiin pakkosterilisaatioita.
Sisältö jää hurjan ulkoasun alle: Avasin uusitun Kirkko ja kaupunki -lehden. Sanoinkuvaamattoman kauhistuneena katselin silmille hyppääviä liian suuria, mustia otsikoita ja kappaleiden alkukirjaimia.
Vieraanvaraisuus on kristillinen hyve: Teologinen tutkimus on viime aikoina valottanut sitä, miten kristinuskosta avautuu voimavaroja uskontojen vuoropuheluun. Vieraanvaraisuus ja nöyryys ovat vanhoja kristillisiä arvoja. Niiden varassa on hyvä asettua kohtaamaan toisinuskovia.
Himot ne on hiirelläkin…: …ja tunteet diakonissallakin.
Uskonnot ja aatteet vapaaehtoisia: Hannu Taipale niputti Nietzschen, Darwinin, Marxin ja Hitlerin teokset kriminalisoitaviksi ”koulumurhiemme valossa” (K&k 16.9.).
Autoilua on pakko rajoittaa: Liikenneneuvos Petri Jalasto esiintyi haastattelussa (K&k 23.9.) puhtaan liikenteen puolestapuhujana, mutta autoistuneen ajattelun ketunhäntä vilkkui kainalosta.
Kyllä vanhuudessa jotain iloakin on: Nimimerkki Ei oota kirjoitti vanhuuden ilottomuudesta (K&k 7.10.). Minä olen myös vanha ja liikkuisin mielelläni pyörätuolini avulla.
Tuemme Laajasalon rauhanrakennusta: Agricolan kirkossa sunnuntaisin klo 12 järjestettävä Mikaelin messu on herättänyt keskustelua. Syynä on, että messu järjestetään yhteistyössä naispappeuden torjuvien järjestöjen kanssa.
Käsi sydämelle, supersuvaitsevaiset!: Suvaitsevaisuus on sitä, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan (K&k 30.9.).
Kristitty kokee yhteyttä Jumalaan: Mika Rotola-Pukkila suhtautui kriittisesti mindfulness-tekniikkaan (K&k 23.9.). Kristitylle lienee innostavaa kokea kristillisen Jumalan läsnäolo tutustumalla samaisen kustantajan julkaisemaan Echart Tollen teokseen Läsnäolon voima.
Johdonmukaisuutta virkakysymykseen: En voi ymmärtää sitä, että Agricolan kirkossa harjoitetaan perinteistä messua sunnuntaisin vain miesten voimalla (K&k 23.9. ja 30.9.).
Avioliitto suojelee seksuaalisuutta: Artikkeli ”Seksuaalisen vapautumisen seuraava askel” (K&k 30.9.) oli periaatteessa ihan mielenkiintoinen. Siinä oli kuitenkin unohdettu aika oleellinen osa seksuaalisuutta. Seksiaktin seurauksena tuppasi ennen vanhaan syntymään lapsia.
Uskonnot ja aatteet vapaaehtoisia: Hannu Taipale niputti Nietzschen, Darwinin, Marxin ja Hitlerin teokset kriminalisoitaviksi ”koulumurhiemme valossa” (K&k 16.9.).
Mietin, miksi maksan kirkollisveroa: Nimimerkki Ei iloitse vääryydestä arvosteli kirkollisia vihkimisiä, joista morsiamet haluavat tehdä prinsessanäytelmän (K&k 23.9.). Haluaisit lopettaa alle 40-vuotiaiden kirkollisen vihkimisen kokonaan.
Suurempia voimia rippileiriltä: Lapsenlapseni oli kesäkuussa rippileirillä. Hänelle sattui suurenmoinen rippipappi.
Mielipahaa kukkakaupassa: Helsinkiläinen kukkakauppa sitoi äitimme arkkulaitteeseen kauniit kukat, mutta valitettavasti väärästä väristä, vaikka kauppias itse oli puhelimitse varmistanut haluamaamme väriä olevan saatavissa.
Aina ei tarvita asiantuntija-apua: Lehtitietojen mukaan oiotaan jo lähes joka toisen lapsen hampaat Suomessa.
Agricola lopettaa sisällissodan: Kerettiläinen kirjoitti yhdestä Agricolan kirkon messusta, joka toteutetaan sunnuntaisin klo 12 herätysliikkeiden kanssa ns. piispojen tahdonilmauksen mukaisesti. Idea on minun ja vastaan siitä yksin – teologisesti, moraalisesti ja juridisesti.
Yhden miehen miesenergiaa: Kerettiläinen kiinnitti huomiota (K&k 23.9.) Agricolan kirkossa sunnuntaisin vietettävään perinnemessuun. Sitä ovat toimittamassa tahot, jotka kieltäytyvät yhteistyöstä naispappien kanssa.
Miksi kirkot ovat kesäaikaan kiinni?: Olemme kierrelleet ulkomaalaissukulaisten kanssa Suomea. Mihinkäs sitä pienillä ja isommilla paikkakunnilla menisi muualle kuin katsomaan näitä ihastuttavia puukirkkoja ja vieressä olevia museoita? Vaan kiinni ovat. Onko se kunnallinen asia?
Prinsessamorsiamet menkööt Las Vegasiin: Iso kiitos Ei iloitse vääryydestä -nimimerkille jämäkästä kannanotosta, joka koski vihkiparien vaatimuksia kirkon työntekijöiden ulkonäköä kohtaan (K&k 23.9.).
Olisipa joku kotona hoitamassa vanhusta: Kiitos opiskelija Sofia Sandellille, joka kirjoitti kauniisti ja sykähdyttävästi meidän nykyajan vanhusten loppuelämästä (K&k 16.9.). Vanhuksia ei tosin enää edes kärrätä laitoksiin.
Kenellä on vastuu kerjäläisistä?: Parin viime vuoden vakiouutisaihe ovat olleet romanialaiset kerjäläiset. Ilmiö on vastenmielinen. Polvillaan olevat rahananelijat eivät kuulu suomalaiseen elämänmuotoon.
Kirjoita parisuhdeväkivallasta: Oletko mies, joka on kokenut henkistä tai fyysistä väkivaltaa parisuhteessa? Toivon, että kirjoitat vapaamuotoisesti omista väkivaltakokemuksistasi. Miten väkivalta on vaikuttanut sinuun, ihmissuhteisiisi ja elämääsi ja miten olet selviytynyt?
Mindfulness-tekniikka pohjautuu buddhalaisuuteen: Leena Pennasta haastateltiin mindfulness-menetelmästä ("On vain tämä hetki", K&k 9.9.). Kyse on tietoisen läsnäolon harjoittamisesta, jonka päämääränä on stressin vähentäminen ja elämänlaadun lisääminen.
Kaunis pitkä nainen, älä välitä kateudesta: Tavallinen nainen vaati tällä palstalla (K&k 26.8.), että asenteiden erilaisuutta kohtaan on muututtava.
Sana "tavallinen" ei sisällä rasismia: Haluan kommentoida tämän palstan kirjoituksia erilaisuudesta ja suomalaisuudesta pari kirjoitusta.
Ei lapsia ja vanhuksia vastakkain hoitokeskustelussa: Tohtori Raimo Ilaskivi esitti vanhusten hoitoon samanlaista subjektiivista, lailla taattua oikeutta, joka alle kouluikäisillä lapsilla on päivähoitoon.
Vihkimisestä tulee irvokas prinsessanäytelmä: Televisiouutisten mukaan hääparit vaativat yhä enemmän heitä vihkivien pappien ulkonäöltä. Teen itse toisinaan sijaisuuksia seurakunnassa.
Kiitos Alppilan ja Paavalin luostariretkestä: Kolmen luostarin retki Valamoon, Lintulaan ja Enonkosken luterilaiseen luostariin elokuussa oli Jumalan siunaamaa ja antoisaa yhteistä matkaa.
Vartiokylän epäreilu vaali sapettaa: Sunnuntaina 13.9. piispa asetti Vartiokylän seurakunnalle uuden kirkkoherran.
Jeesus&Co; K-18 – kokeiltu on ja tuloksia tuli: Toimittaja Heidi Lämsä teki Metro-lehdessä 19.8. ehdotuksen ”fundamentalistien” nuorille aiheuttamien Tantaloksen tuskien poistamiseksi ja kansan hyvinvoinnin nostamiseksi 2000-luvun edellyttämälle tasolle.
Subjektiiviset oikeudet vanhuksillekin!: Lääninhallitusten tutkimus vanhusten hoidosta eri laitoksissa oli karmaisevaa luettavaa. Kuva oli kuin entisestä Romaniasta.
Hyvinvointivaltio unohti vanhusten hyvinvoinnin: Miten hyvinvointivaltiossa voivat asiat olla tällä mallilla? Eikö hyvinvointivaltion merkki ole juuri se, että vanhoista ja sairaista pidetään huolta?
Perhepäivähoitajan lapsi tarvitsisi hoitotukea: Perhepäivähoitajista on pulaa, uutisoi K&k (26.8.09). En ihmettele tätä ollenkaan.
Kahden luokan väkeä Jyväskylän kirkkopäivillä: Olemme samaa mieltä valppaiden Kristillisen ylioppilasliiton aktiivien kanssa Jyväskylän kirkkopäivistä (K&k 9.9.). Valmistelutyöryhmä oli iloisesti hukannut vähävaraiset, opiskelijat ja vähänkin erilaiset kristilliset ryhmät.
Tapahtumatuotanto ei suju tyhjin taskuin: Kirkkopäivien kaltaisessa tapahtumassa on mahdotonta päästä täydelliseen maksuttomuuteen. Tila maksaa, samaten teltta, penkit ja pöydät. Ohjelmansuorittajillekin on maksettava korvausta.
Suomessa on kansankirkko, ei valtionkirkkoa: Sanna Perkiö puhuu kummia tekstissään Kirkon vahvistettava hengellistä nykytaidetta (K&k 26.8.).
Onni vaihteli liikaa Jyväskylän Kirkkopäivillä: Päätoimittaja Seppo Simola kuvasi pääkirjoituksessaan (K&k 26.8.) Jyväskylän Kirkkopäiviä kirkon monimuotoisuutta ilmentäväksi tapahtumaksi.
Diakoniatyö kaipaa tuekseen arvovalintoja: Oli hätkähdyttävää lukea Sisko Rantalankilan kirjoitus (K&k 2.9.) kirkon diakoniatyön ongelmista.
Siviilisääty ei kerro, elääkö yksin: Kiitos Sari Kuvajalle yksineläjiä koskevasta artikkelista (K&k 19.8.). Haluaisin tarkentaa eräitä tietoja. Ensinnäkin siviilisäädystä ei voi tehdä päätelmiä yksinelävistä.
Mustasaari suljetaan liian aikaisin: Viime kesänä ehdin juuri ja juuri piipahtaa Mustasaaressa sen viimeisenä aukiolopäivänä. Muistaakseni päivä oli elokuun viimeinen.
Kissa kiitoksella elää…: On se kyllä kumma, että aina kun julkisuudessa puhutaan kirkon jäsenkadosta tai jumalanpalveluksissa kävijöiden vähenemisestä, ilmestyy mediaan ”puhuva pää” ylistämään kirkon tekemää diakoniatyötä!
Koulukiusaajat iskivät toisena koulupäivänä: Koulut alkoivat. Meillä lapsi lähti innoissaan ensimmäiselle luokalle. Toisena koulupäivänä häntä potkittiin päähän ja selkään välitunnilla.
Ei mitään sisäpiirien juhlintaa: Ihmettelen, minkä vuoksi Tommi Sarlin (K&k 5.8.) pitää herätysliikkeiden kesäjuhlia muilta suljettuina sisäpiirin tapahtumina.
Sakastissa nauretaan, mutta minua ei naurata: Lehdessä oli 12.8. ”Sakastissa nauretaan” -juttu poikien keskustelusta perheleirillä. Tavallaan naurettava juttu, mutta...!
Kirjoituskilpailu yksin elämisestä: Tilastokeskuksen mukaan 29 prosenttia suomalaisista naisista ja 12 prosenttia miehistä asuu yksin.
Bonhoeffer ja uskon polttavat kysymykset: Kiitokset toimittaja Tommi Sarlille (K&k 12.8.) tarttumisesta saksalaista teologia Dietrich Bonhoefferia koskeviin pohdintoihini sekä Ritva Jokiselle keskustelun jatkamisesta (K&k 19.8.).
Oman uskonnon opetus vai uskontotieto: Anu Koikkalainen (K&k 12.8.) käsittelee artikkelissaan uskonnonopetusta. Hän tarkastelee oman uskonnon opetusta ja uskontotietoa ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden näkökulmasta.
Kirkon vahvistettava hengellistä nykytaidetta: Taiteet ovat hengellisten kokemusten ytimessä. Hengellinen musiikki, kuvataide ja runous ovat erittäin tärkeä osa taideperintöämme.
Menettääkö Suomen Lähetysseura sielunsa?: Tänä vuonna 150 vuotta täyttänyt Suomen Lähetysseura (SLS) on Suomen vanhin yksityisten kansalaisten perustama lähetysjärjestö.
Ei mitään sisäpiirien juhlintaa: Ihmettelen, minkä vuoksi Tommi Sarlin (K&k 5.8.) pitää herätysliikkeiden kesäjuhlia muilta suljettuina sisäpiirin tapahtumina.
Asenteiden ”erilaisuutta” kohtaan on muututtava: Vastaan nimimerkille Lapsensa etujen puolesta taisteleva suomalainen äiti (K&k 29.7.) ja nimimerkille Äiti (K&k 19.8.), viitaten artikkeliin Teit sitten pennun ulkomaalaisen kanssa (K&k 8.7.).
Patriarkaalinen naiskuva naisjohtajuuden esteenä: Tuoreen tutkimuksen mukaan kirkon johtajuuskulttuuri suosii miehiä (K&k 12.8). Kirkon vahva patriarkaalinen perinne on naisjohtajuuden esteenä.
Jeesuksen seuraaminen on olemassaolon tarkoitus: Tommi Sarlin asetti tärkeän kysymyksen pääkirjoituksessaan (K&k 12.8.): Kuinka Jeesusta seurataan?
Kirkon toimintaa tarvitaan kaiken ikäisille: Hyvä Tipi (K&k 5.8.). En arvostellut sitä, että on nuorisotoimintaa ja lapsitoimintaa, vaan sitä että sen voi tehdä ihan perinteisestikin ilman Välimeren matkoja tai muita syöttejä. Nykyisin nuorilla on muutenkin valtavasti virikkeitä.
Valkoihoinenko tavallinen suomalainen?: Mielipidepalstalla oli kirjoitus otsikolla Myös vammaiset kokevat syrjintää( K&k 29.7). Nimimerkki Lapsensa etujen puolesta taisteleva suomalainen äiti oli sitä mieltä, että hänen perheensä kaltainen tavallinen suomalainen perhe kohtaa myös rasismia.
Nuorison käytös ihmetyttää: Seurakuntamme pappi sanoi, että kyllä nuoret osaavat käyttäytyä riparilla ja kirkossa.
Toimittajan näköharha: Tommi Sarlin kirjoittaa pääkirjoituksessaan (K&k 5.8.), että ”herätysliikkeiden kesäjuhlissa on kysymys vain pienen porukan kokoontumisesta”.
Täydentävää tietoa karjalaisten hauta-alueesta: Toimittaja Juhani Huttusen kirjoitus erityisryhmien hautausmaista (K&k 5.8.) oli mielestäni hyvä, mutta hieman puutteellinen.
Koulun ei tarvitse toimia pappina: Anu Koikkalaisen kiinnostava juttu Uskonnonopetus herättää keskustelua (K&k 12.8.) herätti myös halun ratkaista kaksi jutussa esitettyä ongelmaa.
Kiitokset Herttoniemen seurakunnalle: Sydämellinen kiitos Herttoniemen seurakunnalle elintärkeästä ruoka-avusta työttömyyden aikana.
Salolainen juuttui vanhaan ympäristöajatteluun: On syytä oikaista muutamia harhakäsityksiä ja epätarkkuuksia Pertti Salolaisen biopolttoaineita käsitelleestä kolumnista (K&k 5.8.).
Ystäväpalvelusta ei löydy oikeaa ystävää: Lieneekö seurakuntien ystäväpalvelu liian kaavamaista, byrokraattista ja luonnonvastaista, kun ihmiset eivät löydä toisiaan? On täytettävä kaavakkeita ja sitouduttava vaitiolovelvollisuuteen, eikä sovi sanoa, mitä todella ajattelee touhusta ja itsestään.
Taivas TV7:n ohjelmat perustuvat Jumalan Sanaan: Helsingin Sanomissa lauantaina 25.7. palstalla Muut lehdet oli kirjoitus: Taivas TV7 levittää ahdasmielisyyttä.
Kalantappo-ohjeita: Tommi Sarlin kirjoitti eloisasti kuhanuistelusta (K&k 22. 7.).
Lapsi- ja nuorisotyöstä seurakunnissa: Nimimerkki Erilainen näkökulma kirjoitti (K&k 29. 7.) siitä, kuinka hän kaipaisi virikkeitä myös ikäihmisille eikä vain lapsille ja nuorille.
Nimimerkille Erilainen näkökulma (K&k 29. 7.).: Hän edustaa eri polvea kuin minä, mutta jotain yhteistä meillä tuntuu olevan: huoli seurakunnan toiminnan sisällöstä.
Osta Jeesus-rasvaa ja -shampoota!: ”Näytä hyvältä Hänen silmissään!”
Kiitos Paavalin seurakunnalle: Paavalin seurakunta järjesti viikolla 26 eläkeläisten kesäleirin loma- ja kurssikeskus Onnelassa Tuusulan järven rannalla.
Myös vammaiset kohtaavat syrjintää: Luin kyllästyneenä artikkelia Teit sitten pennun ulkomaalaisen kanssa (K&k 8. 7.).
Nuorille risteilyjä – mitäs ikäihmisille?: En ole lapsi tai nuorisotyökielteinen, mutta luettuani Kirkko ja kaupungin uutisen nuorten Välimeren-matkasta (K&k 22. 7.), ajattelin, että myös sodan ja pulan nähneille ikäihmisille soisin iloa ja virikettä.
Pastori Aallon pulma on korjattavissa: Pastori Marja-Sisko Aallolle kävi hupsusti, kun hän laittoi jakkunsa ja käsilaukkunsa Johanneksenkirkon salin ensimmäiselle penkille (K&k 8. 7.): laukku pihistettiin.
Viikon ensimmäinen päivä: Tekemättä viikon ensimmäisestä päivästä mitään oppiriitaa pysyn kannassani: se on maanantai.
Viittaan Isä Timo Soisalon kirjoitukseen viikon ensimmäisestä päivästä (K&k 8. 7.).: Nimimerkki NYBAn (K&k 10. 6.) mukaan missä tahansa allakassa maanantai on viikon ensimmäinen päivä.
Työ rauhan puolesta ei ole idealismia: Pasifismilla on idealistinen ja radikaali maine, vaikkei se lähemmin tarkasteltuna ole kumpaakaan.
Maailman kahdeksas ihme tuskin Euroopassa: Maailman kahdeksatta ihmettä etsitään Euroopasta aina Suomea myöten.
Riitelyä televisiossa: Television keskusteluohjelmassa esiintyi taannoin hyvin riitaisa aviopari, joka eli asumus-erossa.
Kovista penkeistä kärsiville: Hyvä nimimerkki Kovia kokenut, viitaten kirjoitukseesi Kallion kirkon kovista penkeistä (K&k 10. 6.):
Kallista senioriasumista: Sanotaan, että meillä on varakkaimmat vanhuuseläkeläiset vuosisatoihin.
Riparin käymisen syitä on useita: Nimimerkki Mervi (K&k 8. 7.) mietti, miksi moni nuori käy rippikoulun, vaikka eroaa kirkosta.
Kiitos rasismijutusta!: Kiitos, että teitte jutun lapsiin kohdistuvasta rasismista (K&k 8. 7.).
Kiitos rasismijutusta!: Kiitos, että teitte jutun lapsiin kohdistuvasta rasismista (K&k 8. 7.).
Voro vei käsilaukkuni: Helsingin kirkoissa kannattaa pitää kiinni tavaroistaan.
Risti on kolmiulotteinen: Risti on kaikkina aikoina ollut kristinuskon symboli.
Vihdoinkin sain vastauksen: Olen miettinyt muiden mukana, miksi nuoret ja nuoret aikuiset eivät ole mukana seurakunnan toiminnassa, vaan eroavat kirkosta, vaikka valtaosa käy rippikoulunkin.
Pelastusköysi oraville: Nimimerkki ikävän näyn nähnyt kertoi mielipidepalstalla (K&k 1.7.), että hän on huolissaan oravista ja linnuista, jotka hukkuvat Malmin hautausmaalla vesisaaviin.
Viikon ensimmäinen päivä on sunnuntai: Kuten nimimerkki NYBA (K&k 10.6.) itsekin toteaa, hän lähestyy asiaa ”mutu”-pohjalta väittäessään maanantaita viikon ensimmäiseksi päiväksi.
Myisitkö tyttäresi orjaksi?: Jari Lindstedt (K&k 10.6.) ihmetteli Ritva-Liisa Harjunmaan kirjoitusta homoseksuaalien adoptio-oikeudesta (K&k 27.5.).
Feminismi ja tasa-arvo ovat eri asioita: Nimimerkki Kohisee kirjoitti (K&k 17.6.) ylistäen feminismistä ja esitti tueksi joukon kestämättömiä väittämiä.
Joka tuutista Jeesusta: Kiitos Outi Heiskaselle (K&k 17. 6.) hyvästä kolumnista.
Kiitos pakinoitsija Kerettiläiselle: Kiitos kannanotoistasi.
Ala-arvoista mainontaa: Taisi olla Cicero, joka lausui, ”voi aikoja, voi tapoja”.
Hautakukkien kastelijat: Olin 31. 5. Malmin hautausmaalla hakemassa vettä, kun kauhukseni huomasin vesisaavissa hukkuneen oravan.
Vahvuus tarkoittaa vastuun kantamista: Nimimerkki Miesten ääni kuuluville! kirjoitti (K&k 10.6.) miehen vahvuudesta.
Feministinen näkökulma sukupuolieroihin: Tällä palstalla on noussut esiin näkemys, että miehet ja naiset ovat tasa-arvon lisääntyessä menettäneet sukupuolensa alkuperäisiä ominaispiirteitä. On pahoiteltu sitä, etteivät naiset enää ole naisellisia eivätkä miehet uskalla aidosti olla miehiä.
Elämä ei ole satua: Kuka saa päättää, mikä on naisellista? Antero Kemppainen, Kari Kallio, mies, valtio, kirkko, nainen? Fakta on, että mies ja nainen ovat keskenään erilaisia, muun muassa biologisesti.
Kirkko ei voi ryhtyä tuuliviiriksi: Nimimerkki Nykyaikaa etsimässä kommentoi (K&k 3.6.) Ari Hukarin ajatuksia kysymällä, kuinka nykyihmisen kelpaa määrittämään hengen sanaan suhtautumista, ja toteaa, että virheitä on havaittavissa tällä arvojen valinnaisuutta korostavan kulttuurin saralla.
Nikodemos on kiintoisa henkilö: Eräs Raamatun mielenkiintoisimmista henkilöistä on Nikodemos, josta Johanneksen evankeliumin kolmannessa luvussa kerrotaan.
Täsmennys uusperheartikkeliin: Toisin kuin K&k:ssa 10.6. ilmestyneen uusperheartikkelin väliotsikossa väitetään, uusperheet kyllä tilastoidaan.
Tapulikahvila vasta oli jotain!: Kirkko ja kaupunki esitteli (3.6.) Tuomiokirkon tapulissa sijaitsevaa uutta matkamuistomyymälää.
Jumalallinen hierarkia on siunaus: Jumalan säätämät miehen ja naisen erilaiset roolit ovat monen muun Raamatun totuuden kanssa aihe, jota ollaan hälyttävästi häivyttämässä
Viikon ensimmäinen päivä on maanantai: Johannes Tsurkka perusteli Raamattuun vedoten (K&k 3.6.), että sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä.
Kysymys Ari Hukarille: Kuvitellaan, että olette johtavassa asemassa vaikkapa Riadin, Mekan, Medinan tai Kabulin Muslimiveljeskunnassa.
Naisen tuntema viha on suojeleva tunne: Kiitos Kirkko ja kaupungille artikkelista Millainen äiti se lapsensa tappaa? (K&k 6.5.).
Raamattu tuomitsee homot: Ei voi kuin ihmetellä Ritva-Liisa Harjunmaan (K&k 27.5.) kirjoitusta.
Kiitos Petri Oittiselle!: Parhaimmat kiitoksemme Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ylivahtimestari Petri Oittiselle.
Emily Cheeger (K&k 3.6.) kritisoi Kari Kallion (27.5.) mielipidekirjoitusta.: Mielestäni hän ymmärsi Kallion sanoman väärin. Kallio ei väittänyt, että naisen tulee olla heikko, vaan hän kritisoi nykynaisen ei-naisellisuutta
Mies tekee myös miehen mieleisekseen: Ottamatta sen enempää kantaa artikkelin Mies tekee naisen mieleisekseen (K&k 27.5.) toteaisin, että useissa uskonnoissa miehet määrittävät myös toisia miehiä.
Vaadin pehmusteita Kallion kirkkoon!: Tietenkin on kaikkinainen kärsimys syntiselle hyväksi, mutta voisiko sittenkin Kallion kirkon penkkeihin hankkia pehmusteet?
Kari Kallio ymmärsi yskän

Kirkko & kaupunki

Omat työkalut

Osiot

Tehdyt toimenpiteet

Mielipiteet