Ajatus kirkosta auki läpi vuorokauden jouluisin on kaunis, mutta mahdoton toteuttaa. Ihmettelen, eikö teille ole tullut mieleen, että kirkon työntekijöillä on myös omaa perhettä, sukulaisia ja ystäviä?

Seurakunnissahan on joulukirkot päivisin, iltaisin ja jopa öisin. Jotta kirkko voitaisiin pitää auki läpi vuorokauden, pitäisi työvuorossa olla kaikki papit, vahtimestarit ja kanttorit. Tuskinpa kukaan työntekijä jaksaisi tehdä 24-tuntisen työvuoron, joten pitäisi jakaa työntekijät aamu-, ilta- ja yövuoroon. Olisiko oikein evätä kirkon työntekijöiltä mahdollisuus viettää joulu perheittensä kanssa? Kyllä meilläkin on omat elämät, perheet ja velvollisuudet. Ja juurihan Tuomiokirkko oli läpi yön auki, kun Usko toivo ja rakkaus  -hanke pyörähti käyntiin.

Miten niin kirkko ei pyri aidosti kohtaamaan ihmisten tarpeita? Meillähän on vaikka mitä tapahtumaa, leiriä, aamupalaa ja avustustyötä vähäosaisille. Tosiasia on se, että kirkko ja sen tarjoamat palvelut kiinnostavat vain harvoja ihmisiä (lukuun ottamatta diakoniatyö). Kulutushysteria ja ”kaikki tänne heti nyt” -asenteet ovat kasvaneet, joten kirkko nähdään vain jonain ”syyttävänä ja moralisoivana” vanhojen ihmisten paikkana. Usko toivo ja rakkaus  -hankkeella pyrimme juuri pääsemään eroon tästä vääristyneestä imagosta.