Seksuaalinen väkivalta ei riipu pukeutumisesta 18.02.2008
Nimimerkki Terveydenhoitaja kirjoitti (K&k 13.2.) havaitsemastaan naisten tavasta pukeutua provosoivalla tavalla ja viittasi samalla luotuihin miesten ja naisten eroihin. Ihmiset ovat ihmisiä.
Käytöksellään ja pukeutumisellaan he provosoivat ja provosoituvat yksilöllisellä tavallaan – riippumatta sukupuolesta.
Keskimääräisesti mies reagoi visuaalisiin ärsykkeisiin helpommin, mutta tämä ei mielestäni tee kummankaan sukupuolen seksuaalisuudesta ”korostuneempaa”. Terveydenhoitaja perustelee näkemystään seksuaalisen häirinnän syistä miessuvulle suodulla vietillä. Samaa argumenttia olen kuullut käytetyn myös niissä maissa, joissa naisten pukeutumista, liikkumista ja yhteiskunnallista asemaa on rajoitettu miesten libidon hillitsemiseksi. Itse miehenä koen tämän perustelun jopa hieman loukkaavaksi.
Mielestäni useimmat ihmiset eivät suinkaan ole viettiensä orjia, vaan heidän käytöstään ohjaa selkeä harkinta. Häirinnästä epäillyt vain usein turvautuvat verukkeisiin häirityn henkilön ”paljastavasta pukeutumisesta” peittääkseen häikäilemättömän pyrkimyksensä osoittaa valtaa suhteessa kiusattuihinsa.
Joukossamme liikkuu ihmisiä (ei ainoastaan miehiä), jotka pönkittävät egoaan lähimmäistensä kustannuksella ihan riippumatta siitä, onko heille siihen annettu aihetta vai ei. Sitä paitsi mielestäni tosi mies osaa pitää näkemyksensä naisen ulkomuodosta tai pukeutumisesta omana tietonaan, vaikka tämä kulkisi ilman rihman kiertämää – intiimireviirille tunkeutumisesta puhumattakaan.
Sivistyneen ja lähimmäistensä hyvinvoinnin huomioon ottavan henkilön tulee ymmärtää, mikä ero on pornografisilla fantasioilla ja tasa-arvoisella arkipäivän kanssakäymisellä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa täysivaltainen yksilö saa pukeutua haluamallaan tavalla tarvitsematta kantaa huolta siitä, että siihen puututtaisiin virallisesti tai epävirallisesti. Hyvää makua ei voi kirjata lakitekstiin.
Jaan toki Terveydenhoitajan mielipiteen nyky-yhteiskunnan turhasta erotisoitumisesta, mikä saa nuoret tytöt pukeutumaan aikuisten tavoin ja iltapäivälehdet hehkuttamaan julkimoiden seksitoilailuista. Tämä kaikki palvelee tietenkin vain yhtä jumalaa kaupallisuuden alttarilla; seksi myy.
Honi soit qui mal y pense
Nimimerkki Terveydenhoitaja syyllistää naisten pukeutumisen miesten harjoittamasta seksuaalisesta häirinnästä. Siis naisen saa raiskata (äärimmäinen häirinnän muoto), jos hänellä ei ole ”tarpeeksi” vaatetta päällä? Laissa ei kuitenkaan ole lueteltu sellaista vaatetusta, joka antaa luvan raiskata ja ”pelastaa” raiskaajan tuomiolta. Miehet raiskaavat myös burkhassa kulkevia naisia, joiden silmätkin ovat ristikon takana.
Täällä meidän saunakulttuurissamme jokainen tietää, millainen on alaston ihminen, eikä alastomuus tai vähäinen pukeutuminen anna miehelle lupaa häiritä. Tällainen väite halventaa myös miestä, jonka seksuaalisuus ei ole niin alkukantaista, että nähdessään kevyesti pukeutuneen naisen mies ”lankeaa” häirintään. Kesäisin näemme rannoilla uima-asuisia ihmisiä, eikä miesten ”korostunut seksuaalisuus” (mikä ei pidä paikkaansa, ihmiset ovat yksilöitä) aiheuta ongelmia.
Myös naiset häiritsevät miehiä seksuaalisesti, vaikka miesten pukeutuminen varsinkin talviaikaan on hyvin peittävää. Häirinnässä ei ole kyse ”ärsytyskynnyksestä”, vaan moukkamaisesta käytöksestä, jossa oma ongelma (huono itsetunto) yritetään peittää häpäisemällä toinen ihminen. Jos on pakko häiritä toista seksuaalisesti tai muuten, vika löytyy omien korvien välistä, eikä ”luomistyöstä” (siis mikä silloin meni vikaan?).
Charlotta Lindfors
Nimimerkki Terveydenhoitaja väitti, että naiset provosoivat seksuaalista häirintää omalla pukeutumisellaan (K&k 13.2.). Niin, parasta olisi varmaan ottaa mallia niistä maista, joissa naisten on pakko kantaa koko vartalon ja kasvotkin peittävää kaapua. Kun eivät nuo miespoloiset mitenkään voi hallita alkeellisia viettejään.
Kuinkahan pukeutui sekin 80-vuotias mummeli, joka takavuosina eräässä suomalaisessa vanhainkodissa raiskattiin? Olisiko paljasta ihoa aamutakin kauluksesta vilahtanut, ja sepä sitten yllytti poikajoukon murtautumana sisään ja väkivallan tekoon.
Kukaan normaali mies ei ryntää raiskaamaan tai ahdistelemaan naista, vaikka tämä hilluisi ilkosillaan. Sukupuolten välinen flirtti on normaalia elämän rikkautta silloin, kun sen osapuolet ovat vapaaehtoisesti mukana ja hallitsevat sosiaaliset taitonsa. Työpaikoilla ja muuallakin tapahtuva ahdistelu taas on sairaalloista käytöstä ja täysin riippumatonta pukeutumisesta, kuten seksuaalinen väkivaltakin. Niiden uhriksi voi joutua vaikka kokovartalokaavussa, joten voitaisiinko lopettaa ahdistelun ja väkivallan uhrien syyllistäminen alkuunsa.


