Raamatussa on mainittu nimeltä toista sataa kasvia.
Osittain nimet ovat muuttuneet käännösten uusiutuessa, ja osittain kasvit mainittu arkitarkoituksessa. Vertauskuvia on silti myös paljon. Kaikilla uskonnoilla – islamia lukuun ottamatta – on paljon visuaalisia symboleja, joista kasvit edustavat suurta osaa. Vanhojen kansanperinteiden, uskonnon ja kirjallisuuden vaikutuksesta erilaisia kasvivertauksia on arkipuheessammekin lukuisia.

Ruusu on ruusu on ruusu

Kukkien kuningatar, ruusu, on ylivoimaisesti suosituin vertauskuva. Alun perin Bacchus-Dionysoksen kasvina se ei saanut kristittyjen välitöntä suosiota, mutta monet pakanalliset vertauskuvat muutettiin vähitellen kristillisiksi.

Ruusu on ennen kaikkea Marian kukka. Keskiaikaisissa maalauksissa Maria istuu ruusutarhassa. Marian seitsemän tuskaa ja seitsemän iloa kuvataan punaisilla ja valkoisilla ruusuilla. Vanhassa kansanlaulussa Maria kulkee talvisessa metsässä, ja Jeesus hänen kohdussaan saa ympärillä olevat ruusut ja muut kukat kukkimaan. Maria on itsekin ruusu, piikitön ruusu. Ja Marian kyyneleet Golgatalla muuttuivat ruusuiksi maahan pudotessaan. Saman kunnian ovat saaneet ainakin anemone ja neilikka.

Vanhassa joululaulussa lauletaan ”Keskellä liljain ja ruusujen nukkuu Herra ihmisten”. Legendan mukaan enkeli Gabriel auttoi köyhää pikkutyttöä, joka oli tullut seimen luo ilman lahjaa Jeesus-vauvalle. Gabriel vei tytön talviselle niitylle, johon oli puhjennut ruusuja. ”Iisain kannosta puhkeaa ruusu”, lauletaan keskiajalta periytyvässä joululaulussa, joka pohjaa Jesajan kirjaan (Jes. 11:1.) Katolisilla pyhimyksillä on monta kymmentä ruusu- tai ruususeppeletunnuskuvaa.

Pyhää Doroteaa pilkattiin käskemällä hänen marttyyrikuolemansa jälkeen lähettää ruusuja ja hedelmiä paratiisista. Kun hän kuoli, pilkkaaja näki taivaasta laskeutuvan pienen pojan tähti otsallaan ja ruusukori kädessään. Ruusukko, rukousnauha, jota katolilaiset käyttävät, käsittää viisi kertaa kymmenen helmen sarjan, joiden välillä on aina yksi helmi. Ruusukuvio on siinä Marian tunnus.

Sub rosa, ruusun alla, salaisuuden säilyessä, ripitetään katoliset kirkossa. Ruusukuvio merkitsee salaisuuden pitämistä. Myös Jeesuksen kyynelistä on puhuttu ruusuina. Ja pääsiäisviikon aloittaa ruusumaanantai.

Katsokaa kedon kukkia

Kaikkien kedon kukkien suuri opetus kristityille on Jeesuksen vertauksessa kukkien ja taivaan lintujen huolettomuudesta. Meilläkin kasvavia ”kedon kukkia” on käytetty kristillisinä symboleina, kuten vaatimatonta apilaa, jonka lehtien muoto viittaa Pyhään Kolminaisuuteen. Kielo sai legendan mukaan alkunsa siitä, kun Pyhä Leonardo taisteli päiväkausia lohikäärmettä vastaan ja hänen verestään puhkesi esiin kieloniitty. Sanotaan että satakieli odottaa kielon kukintaa aloittaakseen laulunsa.

Ohdake on kuvannut syntiä ja sen seurauksia, mutta antiikin Roomassa se oli kestävyyden ja voiman symboli. Kotoinen voikukkakin saa kelvata Kristuksen symboliksi: kaikki keltaiset, pyöreät kukat vertautuvat aurinkoon, joka on Jeesuksen ja Jumalan tunnuskuva. Auringonkukka puolestaan on rakkauden kuva. Pietaryrtillä ei suomenkielisestä nimestään huolimatta ole yhteyttä Pietariin, vaan sen tieteellinen nimi Tanacetum tulee kreikan sanasta athanasia , kuolematon. Sen vertauskuvallisuus johtunee sen kestävästä väristä, jota on käytetty teollisuudessa. Kevätesikkoa on Pohjoismaissa sanottu Neitsyt Marian avainnipuksi.

Lue lisää:

Puiden voimaa

Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Sano se kukkasin
Pentti Lempiäinen: Kuvien kieli
Laura Peroni: Kukkien kieli
Lucia Impelluso: La natura e i suoi simboli
Raamattu