Yhtymän suomenkielisissä seurakunnissa on valitsijayhdistyksiä yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa tänä vuonna 62, kun edellisissä, vuonna 2002 pidetyissä vaaleissa niitä oli 67. Ehdokkaita yhteisen kirkkovaltuuston listoilla on nyt yhteensä 368, kun edellisissä vaaleissa niitä oli yhteensä 363.

Kussakin Helsingin seurakunnassa valitaan myös oma seurakuntaneuvosto, johon kuuluu seurakunnan koosta riippuen 10–16 jäsentä. Seurakuntaneuvostoihin valitaan jäseniä yhteensä 392. Tänä vuonna valitsijayhdistyksiä on kaikkiaan 68, kun edellisvaaleissa niitä oli 77. Ehdokkaita seurakuntaneuvostoihin on 688. Vuoden 2002 vaaleissa heitä oli 682.

Nuoria ehdokkaita paikoin paljon

Nuoria, alle 30-vuotiaita, ehdokkaista on yhteiseen kirkkovaltuustoon yli 11 prosenttia ja seurakuntaneuvostoihin noin 14 prosenttia. Paavalin seurakunnassa nuoret ovat vahvasti ehdolla, sillä seurakuntaneuvoston ehdokkaista yli kolmannes on nuoria. Yhteisen kirkkovaltuuston ehdokkaista peräti yli 40 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Nuoria on erityisesti vihreiden ja sosiaalidemokraattien listoilla. Viime vaaleissa Paavali kärsi alhaisesta 4,35 prosentin äänestysprosentista, joka oli kolmanneksi alin Mellunkylän ja Alppilan jälkeen.

– Olemme rekrytoineet ehdokkaita jo keväästä asti. Tiedossa oli jo hyvissä ajoin, että myös paljon nuoria tulee ehdokkaiksi, kommentoi Paavalin seurakunnan kirkkoherra Jorma Parviainen.

Myös Tuomiokirkkoseurakunnassa ja Herttoniemessä nuoria ehdokkaita on suhteellisen paljon. Tuomiokirkkoseurakunnassa heitä on ehdolla yhteiseen kirkkovaltuustoon liki neljännes ja seurakuntaneuvostoonkin noin viidennes kaikista ehdokkaista. Herttoniemessä nuoria on seurakuntaneuvoston ehdokkaista noin neljäsosa.

Ehdokkaista selvä enemmistö on naisia. Suurin osa ehdokkaista on uusia, ensi kertaa seurakunnallisiin luottamuselimiin pyrkiviä.

Selkeästi poliittisia listoja ei Helsingissä ole kovin paljon. Sosialidemokraatit ja Kokoomus esiintyvät omilla listoillaan muutamassa seurakunnassa, Vihreät, Perussuomalaiset ja Suomen Senioripuolue kukin yhdessä seurakunnassa.

Helsingin kuudesta ruotsinkielisissä seurakunnissa vaali-innostusta ei tänä vuonna löydy kovin paljoa. Kuudesta ruotsinkielisestä seurakunnasta neljässä päädyttiin sopuvaaliin. Vain kahdessa, Lukas församlingenissa sekä Matteus församlingenissa toimitetaan varsinainen vaali.

Valtakunnallisesti tarkastellen seurakuntavaaleissa asettuu ehdolle selkeästi enemmän ehdokkaita kuin edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten.

Eniten ehdokasmäärä kasvoi Oulussa, jossa seurakuntaneuvostoihin pyrkii jopa 82 prosenttia enemmän ehdokkaita kuin edellisissä vaaleissa. Kirkkovaltuustoon ehdolle on asettunut 61 prosenttia enemmän. Turussa ehdokkaiden määrä on noussut neljänneksellä. Myös Jyväskylässä ehdokasmäärä nousi yli 15 prosenttia.
Vain Lahdessa ehdokasmäärät olivat laskeneet. Lisäksi Vantaalla kirkkovaltuustoihin pyrkivien määrä on lisääntynyt, mutta seurakuntaneuvostoihin ehdokkaita on tarjolla vähemmän kuin viime vaaleissa vuonna 2002.

Oulussa nuoria paljon ehdolla

Oulussa nuorten, alle 30-vuotiaiden osuus ehdokkaista on kasvanut merkittävästi. Heitä on 18 prosenttia ehdokkaista, kun edellisissä vaaleissa nuoria oli 8 prosenttia ehdokkaista. Turussa nuoria on 14 prosenttia ehdokkaista. Kirkkovaltuustoon heitä pyrkii peräti kolmanneksen enemmän kuin aiemmin.

Ehdokaslistojen taustaryhmät ovat pitkälti samoja kuin aiemminkin seurakuntavaaleissa. Merkittävä ryhmä on niin sanottu sitoutumaton seurakuntaväki, jolla on oma lista lähes jokaisella kyselyssä mukana olleella paikkakunnalla. Lisäksi sitoutumattomia ehdokkaita on mukana monilla listoilla, joiden taustaryhmänä on jokin poliittinen puolue.

Ehdokaslistat tarkastetaan 2.10. mennessä. Vaalit pidetään 12.—13.11.