Seurakuntayhtymällä on paljon omassa käytössä olevia kiinteistöjä. Lisäksi sillä on sijoitusomaisuudeksi katsottavia rakennuksia, huoneistoja ja maaomaisuutta. Sijoittamissuunnitelman mukaan jopa 60 prosenttia yhtymän sijoituksista saa olla kiinteistöjä niin, että kaksi kolmasosaa niistä on asuntoja, kuudesosa tontteja ja yksi kuudesosa liike- ja toimitiloja. Tällä hetkellä kiinteistöjen osuus koko sijoitusomaisuudesta on 53 prosenttia. Suunnitelma tarkastetaan vuosittain.

– Asuinrakentaminen on seurakunnalliseen ajatteluun sopiva sijoitusmuoto. Rakennamme koteja, sanoo yhtymän kiinteistöjohtaja Markku Koskinen.

– Suurta kassavirtaa asuntojen omistaminen ei tuota, mutta niiden arvonnousu on viimeisen kymmenen viime vuoden aikana ollut kovaa. Kymmenessä vuodessa kiinteistösijoitussalkun arvo on kolminkertaistunut puolittain hintojen nousun myötä ja puolittain kiinteistöjen kehittämistoimien ansiosta, Koskinen sanoo.

Sijoituskohteiden rakentamiseen ei käytetä verovaroja, vaan asuintalot ja liiketilat on rakennettu parinkymmenen viime vuoden ajan maaomaisuuden myynnistä saaduilla varoilla ja lainoilla. Näin on tarkoitus toimia myös jatkossa. Sijoitusten tuotoilla ylläpidetään seurakuntien toimintaa ja tiloja.

Lehtisaareen rakennetaan aikaisintaan 2009

Seurakuntayhtymä omistaa viisitoista asuintalokiinteistöä ja lisäksi erillisiä asunto-osakkeita siten, että asuntoja on yhteensä lähes tuhat. Uusin asuintalo valmistui pari vuotta sitten Viikkiin. Asuntojen määrä selittyy sillä, että työsuhdeasuntoja on alun perin rakennettu työvoiman saannin turvaamiseksi. Myöhemmin asuntoja on vuokrattu ja myyty myös muille.

Seurakuntayhtymä aloittanee ensi keväänä uuden asuintalohankkeen rakentamisen Viikkiin, jossa olisi 94 pääosin omistusasuntoa kuudessa erillisessä talossa. Myös Arabianrannan asuintalon tontin hankinnasta päätettäneen lähikuukausina.

Lehtisaaren maat seurakunnat saivat lahjoituksena viitisensataa vuotta sitten. Nykyisin Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien yhdessä omistamalle Lehtisaaren keskusta-alueelle on suunniteltu pitkään täydennysrakentamista. Alueella sijaitsevat muun muassa Lehtisaaren ostoskeskus, seurakuntakeskus ja urheilukenttä. Seurakuntayhtymien ja kaupungin tavoitteena on ollut turvata, että Lehtisaaressa voisi säilyä muun muassa kauppa-, koulu- ja päiväkotipalvelut.

– Tutkimme mahdollisuutta alueella olevan toimistorakennuksen muuttamista palvelutaloksi tai ryhmäkodiksi sekä uuden palvelutalon tai senioritalon rakentamista. Näin voisimme palvella iäkkäitä lehtisaarelaisia.

Suunnitelmat ovat olleet esillä jo vuoden 1992 yleiskaavassa, joka tarkistettiin vuonna 2002 siten, että keskusta-alue on kerrostalovaltaista ja sen eteläpuolella oleva alue pientalovaltaista täydennysrakentamisaluetta. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa rakentamistavoitteeksi määrittyi 50 000 kerrosneliömetriä. Yleiskaavasta valitettiin, mutta hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. Rakentaminen päästään aloittamaan aikaisintaan 2009.

– Vuosituhannen vaihteen alustavissa suunnitelmissa oli uutta rakennusoikeutta 35 000 kerrostaloneliömetriä, mistä on nyt tultu alas noin 20 000:een. Asukkaat ovat vaikuttaneet suunnitelmien sisältöön, Koskinen sanoo.

Saako kirkon kiinteistössä myydä ja ostaa olutta?

Seurakuntien kiinteistöomaisuus herättää erilaisia keskusteluja. Esimerkiksi seurakuntayhtymän liikekeskuksessa Viikissä toimii Riston Keittiöt Oy:n ruokaravintola, joka sai hiljattain myös b-oikeudet. Asukkaiden keskuudessa on keskusteltu anniskelupaikan tarpeellisuudesta. On kysytty kirkon moraalia, kun sen kiinteistössä toimii alkoholia myyvä yritys.

Kiinteistö on vuokrattu Tradekalle, jonka alihankkija ravintola on. Markku Koskisen mukaan kysymyksessä on lounas- ja ruokaravintola, jonne on kävijöiden toivomuksesta hankittu b-oikeudet.

– Yrittäjän tuntien en usko, että hän olisi muuttanut alkuperäistä konseptiaan. Toisessa kiinteistössämme Malmintorin laidassa on pitkään toiminut Rosso-ravintola, eikä siitä ole kukaan koskaan valittanut, hän sanoo.