Vaalikelpoisuusikärajaa ei lasketa eikä sitä esitetty kirkolliskokoukselle keväällä jätetyssä edustaja-aloitteessakaan, jonka perusteella asia tuli kirkolliskokouksen käsittelyyn.

Asian kirkolliskokoukselle valmistellut hallintovaliokunta sai esityksensä taakse 80 kokousedustajaa. Esityksen mukaisesti kirkolliskokous antoi kirkkohallituksen tehtäväksi valmistella säännösesityksen äänioikeusikärajan laskemiseksi 16 ikävuoteen seurakuntavaalissa ja kirkkoherranvaalissa.

Metsätalousinsinööri Paavo Eeron vastaesitys sai 22 kokousedustajan kannatuksen. Tyhjiä ääniä annettiin kaksi ja poissa oli kolme edustajaa.

Edustaja-aloitteen allekirjoittajina olivat päätoimittaja, teologian ylioppilas Antti Siukonen, teologian maisteri Riikka Myllys, pastori Pauliina Kainulainen ja kirkkoherra Juha Kauppinen. Aloitteessa ja asiasta nyt käydyssä keskustelussa katsottiin, että äänioikeuden suominen 16-vuotiaille on konkreettinen keino saada nuoria mukaan ja sitouttaa heitä seurakunnan toimintaan ja osoittaa heille luottamusta.

Hallintovaliokunta katsoi esityksessään, että 16–18-vuotiaat ovat todennäköisesti tiedollisesti sillä tasolla, jota äänestysikäiseltä edellytetään. Mietintönsä tueksi valiokunta oli hankkinut myös professori Aimo Ryynäsen opetusministeriön nuorisoyksikölle antaman lausunnon äänioikeusikärajan laskemisesta kunnallisvaaleissa.

Asiasta käytetyissä puheenvuoroissa perusteltiin äänioikeusikärajan laskemista muun muassa suomalaisen rippikoulun ja sen jälkeisen isoskoulutuksen suosiolla ja katsottiin, että äänioikeus olisi luonteva osa tätä aktiivista osallistumista. Salissa kysyttiin muun muassa, miksi 16-vuotias ei olisi kypsä äänestämään, kun rippikoulun käyneelle ja konfirmoidulle nuorelle voidaan myös antaa oikeus kummina toimimiseen. Toisaalta kysyttiin, onko juuri äänioikeuden puuttuminen se lenkki, joka karkoittaa 16–17-vuotiaat seurakunnasta.