Viime vuonna Suomessa juotiin 10,5 litraa absoluuttista alkoholia kansalaista kohden, mikä tarkoittaa yhden kossupullon viikkoannosta jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin.

Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa on saavuttanut tason, joka on eurooppalaisittainkin suuri. Kun esimerkiksi viinimaa Ranskassa kulutus on laskenut vuosikymmenten ajan, suomalaisten alkoholinkäyttö on noussut 1960-luvulta alkaen jo lähelle kovasta viininkulutuksesta tunnettuja ranskalaisia. Samaa trendiä ovat seuranneet myös norjalaiset ja ruotsalaiset sekä irlantilaiset, jotka ovat jo pyyhkäisseet ranskalaisista ohi.

Humalaa haetaan edelleen

Suomalaisten juomatapojen muutosta on selitetty muun muassa sillä, että elintason myötä alkoholinkäyttö on arkistunut samalla kun vanhat, humalaa arvostavat ryyppäystavat ovat säilyneet. Lamakaudella alkoholin kulutus väheni selvästi ja vastaavasti myös alkoholin haitat pienenivät.

Alkoholinkulutus on yleistynyt erityisesti naisten ja jossain määrin myös miesten ja eläkeläisten keskuudessa. Nuorten juominen on lisääntynyt joissakin ryhmissä, mutta alkoholia käyttämättömiä nuoria on viime vuosina ollut yhä enemmän.

Miehet juovat valtaosan eli kaksi kolmannesta kaikesta suomalaisten kuluttamasta alkoholista. Kulutus on kasaantunut suurkuluttajille, sillä kymmenen prosenttia miehistä juo 40 prosenttia kaikesta miesten juomasta alkoholista.

Naiset kuluttavat noin kolmanneksen kaikesta alkoholista. Myös heidän eniten juova kymmenesosansa käyttää puolet kaikesta naisten juomasta alkoholista. Eniten juodaan olutta, sen jälkeen kirkkaita ja vähiten viinejä ja siideriä.

Kaikki alkoholihaitat ovat yleistyneet

Alkoholista aiheutuneet haitat kasvavat rinta rinnan alkoholin kulutuksen kanssa. Vuoden 2004 alkoholin veronkevennyksen jälkeen kaikki tilastoidut alkoholihaitat kääntyivät nousuun.

– Kysymys on dramaattisesta muutoksesta huonoon suuntaan. Se on kuitenkin looginen seuraus alkoholinkulutuksen kasvusta, sanoo Stakesin erikoistutkija Pia Mäkelä.

Tilastoituja haittoja ovat kuolemien lisäksi muun muassa lisääntyneet päihtyneiden säilöönotot, rattijuopumukset, sairaalakäynnit ja sikiövauriot. Veronkevennys toi alkoholitilastoihin aiempaan verrattuna peräti 18 000 merkintää lisää, mitä Mäkelä pitää hurjana lukuna.

– Moni asia viittaa siihen, että haitat ovat vaikuttaneet erityisesti suurkuluttajiin. Esimerkiksi alkoholin aiheuttamat kuolemat maksasairauksiin ovat voineet lisääntyä vuodessa kolmanneksella vain siinä tapauksessa, että ne ihmiset ovat alkaneet juoda lisää, joilla maksa on ollut jo valmiiksi huonossa kunnossa, Mäkelä sanoo.

Veronnosto puuttuu hallituksen esityksestä

Valtioneuvosto on huolestunut kansan juomisesta. Se asetti viime vuoden lopussa ministerityöryhmän valmistelemaan toimenpiteitä, jotta alkoholihaittoja saataisiin vähennettyä. Hallituksen esitys on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä.

Esityksen mukaan oluen paljousalennukset kiellettäisiin, alkoholin vähittäismyynti saataisiin aloittaa vasta aamuyhdeksältä, alkoholimainontaa sallittaisiin televisiossa vasta kello 21 jälkeen ja elokuvateattereissa se kiellettäisiin alaikäisten näytöksissä. Lisäksi alkoholipakkauksiin ja pulloihin liitettäisiin varoitusmerkki alkoholin aiheuttamista sikiövaurioista sekä alaikäisille ja päihtyneille suunnattua myyntikieltoa valvottaisiin paremmin.

Pia Mäkelä pitää kaikki ehdotettuja toimia hyvinä, mutta yksi niistä puuttuu:
– Pakettia olisi voinut tehostaa pienellä alkoholiveron nostolla, mikä olisi suoraan vaikuttanut alkoholinkulutukseen. Eikä pitäisi tyytyä kulutuksen tasaamiseen nykyiselle valtavan kovalle tasolle, vaan kulutus pitäisi saada vähenemään.

Mikä merkitys sinusta on julkkisten esiintuloilla, joissa he julistautuvat täysraittiiksi?
– Se voi olla merkki kulttuurinmuutoksesta. Se viestittää, että kova alkoholinkäyttö ei olisikaan enää niin hyväksyttävää. Kulttuurinmuutos on hienovarainen asia, joka selvästikään ei tapahdu millään virastopäätöksellä.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:19: Alkoholiolot Suomessa.