Helsingin kaupungin liikuntaviraston elämyksellisenä tekojääratana mainostama luistinrata avataan Rautatientorilla huomenna. Jääpuistoksi nimetty luistinrata sisältää 52 kertaa 24 metrin suuruisen tekojään huoltojärjestelmineen. Lisäksi Jääpuistosta löytyy kahvila, luistinvuokrauspiste ja esitystekniikkaa erilaista ohjelmaa varten. Sen suunnittelu- ja rakennuskustannuksiin on kulunut yli 1 110 000 euroa.

Maaliskuuhun asti avoinna olevan Jääpuiston pääsymaksut ovat samat kuin muillakin kaupungin tekojääradoilla. Peruspalveluiden lisäksi siellä on tarkoitus järjestää viikoittain erilaisia teemapäiviä ja -iltoja. Lisäksi aiotaan ideoida laajempia, kaikkia kaupunkilaisia kiinnostavia talvitapahtumia.

Liikuntavirasto on vuokrannut tekojääradan Image Matchille, joka vastaa sisaryhtiönsä Korjaamo Experiencen kanssa sen toiminnasta ja rahoituksesta.

Helsingin liikunta- ja urheiluseuroissa hintava tekojäärata on kirvoittanut sekä myönteisiä että kielteisiä kannanottoja. Osa on sitä mieltä, että hanke on hyvä ja kannatettava, se hyödyttää kaikkia kuntalaisia sekä tuo lajille julkisuutta ja uusia harrastajia. Toisenlaisia näkemyksiä löytyy kuitenkin varsinkin kaupungin jalkapalloseuroista.

Pulaa harjoittelupaikoista

Malminkartanon Peto -nimisen jalkapalloseuran puheenjohtajan Jaakko Äyräksen mielestä luistelu on hieno liikuntamuoto, mutta hän pitää luistinrataa väärin suunnattuna investointina. Hänestä kaupunki olisi voinut kohdistaa saman rahasumman esimerkiksi jalkapallon pelaamista harrastavien nuorten talviaikaisten harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseen, sillä ne ovat todella huonot.

– Helsingin urheiluhallit ovat aika paljon jääpainotteisia. Meidän seurallammekin on viideksi vuodeksi käyttöoikeus Pajamäen jalkapallohalliin, mutta joukkueilla on siellä vain kolme tuntia peliaikaa viikossa ja suurimmaksi osaksi ne joutuvat pelaamaan koulujen liikuntasaleissa.

Äyräksestä kaikenlaista nappula- ja juonioritoimintaa pitäisi tukea enemmän, jotta lasten olisi helppo aloittaa liikuntaharrastus ja lajeja pystyisivät harrastamaan myös vähemmän varakkaiden perheiden lapset.  

Samoilla linjoilla on Helsingin Ponnistuksen junioritoiminnasta vastaavan pallojaoston puheenjohtaja Mika Roos. Hänestä luisteluradan rakentamisessa on pelkästään kyse Helsingin julkikuva  sta, ei helsinkiläisten liikuntamahdollisuuksien parantamisesta.

– Ihmettelen, keitä varten tällainen pieni ja kallis luistelupläntti rakennetaan, turistejako? Miksi ei voitu kehittää esimerkiksi yleisöluistelumahdollisuuksia Kalliossa sijaitsevalla Brahen kentällä?, Roos kyselee.

Roosista Helsinki voisi satsata reilusti enemmän nuoriin niin jalkapallon kuin jääurheilun parissa. Erityisen tärkeää olisi harjoittelupaikkojen lisääminen, esimerkiksi kantakaupungissa on erityisesti jalkapalloilijoiden talviharjoittelutilanne hänestä tosi surkea.

Määräraha varattuna pitkään

Helsingin liikuntaviraston johtaja Anssi Rauramo ei kiistä, etteikö kyse olisi kaupunkikuva n elävöittämisestä.

– Helsingissä on puhuttu vuosikausia siitä, että keskustaan pitäisi saada luistinrata, joka on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille ja kaupungissa vieraileville. Tämäntyyppisiä tekojääratojahan on monien isojen kaupunkien keskustoissa.

Rauramo myöntää tekojääradan perustamiskustannusten tulevan kalliiksi. Hänestä riskit ovat siinä mielessä vähäiset, että rakennelman voi siirtää esimerkiksi johonkin liikuntapuistoon, jos se ei sattuisi toimimaan tarpeeksi hyvin Rautatientorilla.

– Liikuntaviraston taloussuunnitelmassa oli jo vuosia määräraha varattuna keskustaan tulevalle kaikille avoimelle tekojääradalle, hän toteaa.

Rauramoa kummastuttavat puheet siitä, ettei kaupunki tukisi liikunta- ja urheiluseuroja tarpeeksi. Hänen mukaansa niille kohdistetaan suorana tukena reilut viisi miljoonaa euroa vuodessa.

– Esimerkiksi jalkapalloseurat saavat vähintään sen, mikä heille kuuluukin. Kaikki pallokentät ovat ilmaisia, ja kenttiä on koko ajan parannettu, esimerkiksi Oulunkylään on hiljattain rakennettu lämmitetty kenttä yhteistyössä paikallisen seuran kanssa.

Oulunkylän pallokenttä oli jutun kirjoittamishetkellä muuten valmis, mutta sen sähköistys oli viivästynyt parilla viikolla, joten siellä ei voinut vielä pelata.