Tehdyt toimenpiteet
Suomalaiset juopottelevat työviikon jälkeen
Suomalaisen alkoholikulttuurin tunnuspiirteenä on vuosisatojen ajan ollut vahva humalahakuisuus. Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen Alkoholitutkimussäätiöstä kertoo, että suomalaiset ovat juopotelleet yleensä työviikon päätteeksi. Myös juhliin on liittynyt monesti runsasta alkoholin käyttöä.
– Viikonloppujuopottelun lisäksi on viime vuosikymmeninä lisääntynyt viikolla juominen, mutta silloin ei useinkaan juoda itseään humalaan asti.
Lintosen mukaan juomatavat muuttuvat äärimmäisen hitaasti. Viimeisin iso muutos niissä tapahtui keskioluen myynnin vapauduttua vuonna 1969.
– Sitä ennen suomalaiset joivat yli puolet alkoholista väkevinä, mutta 1970–1980-lukujen vaihteessa suhde kääntyi oluen hyväksi. Myös viinien kulutus on lisääntynyt koko ajan, mutta sen osuus kokonaiskulutuksesta on aika pieni.
– 2000-luvulla juominen ei ole lisääntynyt, kun tarkastellaan koko väestön alkoholinkulutusta. Sen sijaan nuoret naiset juovat enemmän kuin aiemmin.
Lintonen toteaa, että Suomessa liialliseen alkoholin käyttöön liittyy tapaturmariskin ja sosiaalisten ongelmien kasvaminen. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Euroopassa, jossa alkoholia juodaan päivittäin, se aiheuttaa enemmän terveydellisiä haittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan alkoholin käytön aiheuttamat haitat maksoivat julkiselle sektorille arviolta 0,9–1,1 miljardia vuodessa.
Mikä sitten on sivistynyttä alkoholinkäyttöä, josta ei koidu ongelmia?
– On vaikea sanoa mitään tarkasti, mutta ehkä rajana voisi olla puoli promillea. Siinä promillemäärässä autolla ajaminenkin on kielletty. Se tarkoittaa yhtä tai kahta annosta olutta tai viiniä esimerkiksi viikonloppu- ja juhla-aterioilla. Pidemmän ajan kuluessa voi juoda hieman enemmänkin, pohtii Tomi Lintonen.
