Tehdyt toimenpiteet
Kirkkopäivät toi väriä Lahteen
Kirkkopäivillä pureuduttiin muun muassa kirkon mediasuhteisiin, seksuaalisuuteen ja köyhyyteen.
Lahden Kirkkopäivillä käytiin lauantaiaamupäivällä mielenkiintoinen debatti siitä, miten ja kenen äänellä kirkko puhuu mediassa esillä ollessaan.
Aihetta viritti erityisesti Ylen syksyllä esittämä homoilta ja sen jälkeinen eroaalto kirkosta. Juontajana toiminut Karoliina Malmelin muistutti, kuinka homoillan jälkeen herätti ihmetystä se, että puoluejohtaja Päivi Räsäsen miellettiin edustavan koko kirkkoa.
Kirkon mediasuhteisiin pureutuivat mediatutkija Johanna Sumiala, Ylen ajankohtaisohjelmien päällikkö ja homoillan vastaava toimittaja Jyrki Richt, Agricola-liikkeen pappi Teemu Laajasalo, dosentti Mikko Malkavaara sekä homoillassa kirkon suvaitsevaista kantaa edustanut korkeakoulu- ja kisapappi Leena Huovinen.
Kirkon virallisen tahon todettiin reagoineen viimesyksyiseen kohuun liian hitaasti.
– Ne puheenvuorot, joita arkkipiispa tai Askola käyttivät viikon päästä, eivät enää laannuttaneet kohua, luonnehti Richt, joka perusteli homoillan esittämistä televisiossa journalistisin perustein.
Studioon haluttiin riittävän erilaisia näkökantoja edustavia ihmisiä keskustelemaan yhteiskunnassa kuplivasta aiheesta. Myös fundamentalistisempien äänenpainojen oli hänen mielestään tärkeä tulla esiin.
Laajasalo kutsui kirkon hitautta reagoida kohuun suoranaiseksi mokaksi. Kun eräiden kristillisten järjestöjen eheytymiskäsitystä korostanut Älä alistu -kampanja nosti problematiikan uudestaan esille, kirkon johto oli ottanut opiksi ja sanoutui selkeäsanaisesti irti kampanjasta.
Sumialan mukaan mediayhteiskunnassa kaivataan, että asia henkilöityisi johonkuhun henkilöön.
Tällainen ei ole kuulunut kansankirkon perinteeseen.
– Kenelle ääni kuuluisi? Karismaattisimmalle henkilölle vai hänelle, jolla on eniten natsoja, Sumiala mietiskeli.
Paneelissa todettiin, että samaan aikaan, kun kaivataan yksiä kasvoja edustamaan, kirkon halutaan myös olevan moniääninen.
Lauantai-iltapäivänä keskusteltiin teemalla ”Pyhä, seksuaalisuus ja väkivalta”. Eksegetiikan dosentti Matti Myllykosken, kirjailija-toimittaja Kaisa Raittilan, Teemu Laajasalon ja Enonkosken vt. kirkkoherran Per Lindbladin keskustelu poukkoili pyhyyden kokemuksen etsimisen, seksuaalisuuden ja väkivallan maastoissa. Nämä aiheet koskettavat kristittyjen elämää, vaikka niistä ei välttämättä aina kristillisissä piireissä puhuta ääneen.
Seurakuntien työhyvinvointiasioita vuosia tutkinut Lindblad totesi, että ihmisten välillä esiintyy valitettavasti niin fyysistä kuin henkistäkin väkivaltaa. Joskus väkivallan kohteena on myös oma itse.
– Kaikki meistä tuntevat jonkun, joka vähättelee itseään. Kaikki, mikä ei anna meidän olla sellaisia kuin meistä itsestämme tuntuu, on väkivaltaa, Lindblad sanoi.
Kun puhe kääntyi seksuaalisuuteen, paneelissa puhuttiin myös pornografiasta. 14 vuotta sitten pro gradu -työnsä masturbaatiosta tehnyttä Laajasaloa pyydetään aina välillä kommentoimaan seksuaalisuuteen liittyviä aiheita, vaikka hän ei enää useaan vuoteen ole itse aktiivisesti teemaa nostanut esille.
Kirkkopäivien yksi kuumista puheenaiheista oli köyhyysongelma. Lauantai-iltana köyhyydestä kokoontuivat puhumaan Turun piispa Kaarlo Kalliala, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen ja Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professori, teologian tohtori Elina Vuola.
Panelisteilta pyydettiin kommenttia muun muassa siitä, että Heikki Hurstin leipäjono on lähdössä pois Helsinginkadulta ympäristön asukkaiden valitusten vuoksi. Asukkaille oli väitetty, että asuntojen arvo laskee 20 prosenttia leipäjonon vuoksi.
Paneelissa puhunut tutkija Karjalainen ei uskonut vaikutuksen asuntojen hintoihin olevan niin radikaali kuin kiinteistönvälittäjä oli väittänyt.
Piispa Kalliala puolestaan mietti, että paheksunnan aste riippuu siitä, miltä etäisyydeltä asia tarkastelee. Kauempaa olisi helppo harmitella leipäjonon pois ajamista, mutta jos ihmisellä olisi oma asunto kyseisessä paikassa, saattaisi mielipide olla toinen.
– Kun muutos vaatii jotakin itseltäni, joudun epämukavuusalueelle. On asioita, jotka ovat oikeasti vaikeita itselle, mutta silti niitä kohti pitäisi käydä, sanoi Kalliala suvaitsevaisuuden merkitystä korostaen.
Kirkkopäiviä on järjestetty jo vuodesta 1918 lähtien. Joka toinen vuosi järjestettävä koko kirkon yhteinen juhla ja foorumi, joka yhteen työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja seurakuntalaisia ympäri maata. Tämän vuoden Kirkkopäivien pääjärjestäjät olivat Kirkkopalvelut ry ja Lahden Seurakuntayhtymä.
Noora Melaanvuo
