Tehdyt toimenpiteet
Seurakuntalaiset saivat maistaa sirkushuveja
Sirkus Finlandia tarjosi seurakuntien diakoniatyössä kohdatuille henkilöille ilmaisnäytöksen. Mukana oli myös sirkuspappi.
Akrobaattitaiteilijat, klovnit ja eläimet naurattivat viime torstaina ihmisiä, jotka eivät välttämättä omin varoin olisi voineet kustantaa lippuja sirkukseen. Noin 1 100 ihmiselle jaettiin lippu Sirkus Finlandian ilmaisnäytökseen diakoniatyön kautta.
Sirkus Finlandia otti yhteyttä Helsingin seurakuntayhtymään aiemmin tänä vuonna ja toivoi saavansa sirkuspapin. Samalla yritys tarjosi mahdollisuutta diakonianäytökseen.
Yhteiskunnallisen ja aikuistyön pappi Kai Sadinmaa innostui sirkuspapiksi ryhtymisestä.
– Tapasin vanhemman ja nuoremman sirkustirehtöörin, Calle Jernström seniorin ja Calle Jernström juniorin. Taustalla on ajatus työpaikkapappeudesta, Sadinmaa kertoi.
Työpaikoilla vierailevat papit antavat lähinnä keskusteluapua henkilökunnalle. Sadinmaa ei lähde kiertueelle mukaan vaan on sirkuksen työntekijöiden käytettävissä pyydettäessä. Palkan maksaa seurakunta, ja sirkuspappeus on vain osa hänen työnkuvaansa.
Helsingissä ei työskentele nykyään päätoimista työpaikkapappia – aiemmin sellainen virka oli olemassa. Siksi firmojen pyyntöihin ei pystytä vastaamaan siinä laajuudessa kuin seurakunnalla olisi halua. Pyyntöjä tulee etenkin silloin, kun yrityksissä tapahtuu isoja muutoksia.
Sirkuspappina Sadinmaa on jo ehtinyt toimittaa yhden jumalanpalveluksen sirkusareenalla. Sen liturgiaa sävytettiin akrobatiaesityksellä.
– Joku kritisoi heti, että kirkko lähtee mukaan pellejumalanpalveluksiin. Omasta mielestäni sirkus on taidemuoto, jonka kautta voi hyvin ilmaista uskoa.
Sirkuspappeus ei ole Sirkus Finlandialle uusi asia, sillä 1980-luvulla pastori Kauko Nuutinen toimi yhteistyössä sirkuksen kanssa. Tuolloin järjestettiin diakonianäytöksiä ja muita yhteisiä tapahtumia. Toiminta hiipui Nuutisen aikakauden jälkeen.
Calle Jernström senior haluaa elvyttää sirkuspappeuden ennen eläkkeelle jäämistään.
– Jotkut sirkuksen työntekijöistä tarvitsevat pappia, toiset eivät. Muualla Euroopassa sirkuspappeus on yleistä, hän sanoi.
Diakoniatyö ilahtui näytöksestä kovasti. Paikalle kutsuttiin muun muassa perheitä, vanhuksia ja eri tavoin vammaisia ihmisiä ympäri Helsinkiä.
– Ihmiset pääsivät nauttimaan sirkuksen antamasta virkistyksestä. Varmaan esimerkiksi monet ikäihmiset ovat ajatelleet, että heillä ei ole enää mahdollisuutta päästä sirkukseen, totesi diakoniapappi Erja Kauppinen.
Hattaroiden ja pop cornien keskellä istui lapsia, jotka eivät olleet koskaan nähneet sirkusta. Vanhemmille ihmisille taas tuli lapsuus mieleen.
– Nuorruin ainakin 50 vuotta, naurahti vallilalainen Marja-Leena Niemi, joka muisti käyneensä lapsena sirkuksessa vanhempiensa kanssa. Nyt pienestä eläkkeestä lipun ostaminen olisi saattanut tuntua isolta rahalta. Erityisesti Niemi iloitsi poneista ja akrobaattitaitureista.
6-vuotias Jade Itä-Helsingistä puolestaan mainitsi suosikikseen trapetsitaiteilijoiden huimat temput. Pikkusisko Iida, 5, ei osannut määritellä parasta sirkusnumeroa, mutta äidistäkin lentävä trapetsi oli upein.
– Jade olisi päässyt sirkukseen päiväkodista, mutta hän oli silloin sairaana. Olemme käyneet joka vuosi sirkuksessa. Tänä vuonna olisi voinut olla hankalaa, kun olen lasten kanssa yksin. Viime vuonna lippuihin meni sata euroa, tyttöjen äiti kertoi.
Noora Melaanvuo
