Tehdyt toimenpiteet
Hauta herättää tunteita
Haudan hoitamiseen on monta tapaa, mutta usein omaisilta unohtuu huolehtia hautakivestä.
Hauta kuntoon. Hautaamisen jälkeen hautojen hoito on omaisten vastuulla. Tärkeintä on valvoa, että hautamuistomerkki asennetaan kunnolla. Hautausmaan työntekijät eivät voi puuttua kallellaan oleviin hautakiviin, jotka ovat omaisten omaisuutta. Kuvassa Harri Savolainen auttaa arkkuhautauksen jälkeen lapiolla, kun Jussi Metsäranta kunnostaa maanpintaa nurmikon istuttamista varten.
Iäkäs nainen saapuu tuohtuneena Hietaniemen hautausmaan toimistoon. Hän lyö tiskiin henkilötodistuksensa sekä haudalta tuomansa lapun haudan hoitamisesta. Haudalle on asetettu hänen mielestään mahdoton puuristi. Syyllisiä ovat naisen serkut – pieni sukukiista siis.
Virkailija selaa mappeja ja kertoo, että haudalle ei saa asettaa mitään muistomerkkejä ilman hautausmaalta saatua lupaa. Mapista löytyvät haudan tiedot. Vastaus tyydyttää.
– Kyllä minun nyt pitää panna ne serkut seinää vasten, ettei tällaista tehdä sukuhaudallemme, hän julistaa sekä itselleen että virkailijalle, ja vie takaisin haudalta tuomaansa lapun.
Suomessa haudataan vuosittain noin 50 000 vainajaa, joista kymmenesosa Helsingissä. Helsingin seurakunnilla on Hietaniemen lisäksi viisi muutakin hautausmaata: Kulosaari, Malmi, Maunulan uurnalehto, Honkanummi sekä alueliitoksen myötä tullut Östersundom.
Vainajista Helsingissä tuhkataan kahdeksan kymmenestä, Hietaniemessä vielä enemmän.
– Viime vuonna meillä oli lähes 1 500 hautausta, joista 109 oli arkkuhautauksia, Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri Ari Pipatti kertoo.
Suku päättää hautaamistavasta, joskin vainajan viimeistä tahtoa tulee noudattaa.
– Suku valitsee keskuudestaan puhemiehen, jolla on päätösvalta hautaamisen järjestelyistä, haudan hoitamisesta ja hautamuistomerkin hankkimisesta ja huoltamisesta.
Hautausmaalla Ari Pipatti ojentaa sormensa. Paikalle pyrähtää heti sini- ja talitiaisia. Hietaniemi on Helsingin keskustan suurin viheralue, jossa on upeita istutuksia, merinäköala ja pitkä historia.
– Moni tulee tänne vain katselemaan, rauhoittumaan ja mietiskelemään, Pipatti tietää.
Hänellä on hoidossaan 27 hehtaaria hautausmaata, jossa on 33 000 hautaa. Hautojen hoidosta tulee monenlaisia kysymyksiä päivittäin.
– Jotkut luulevat esimerkiksi, että me työntekijät rikomme hautamuistomerkkejä. Hautausmaalla on myös muita kulkijoita ja luonto elää omaa elämäänsä, Pipatti sanoo. Hän myös muistuttaa, että seurakunta omistaa hautapaikan, omainen on vain sen haltija sovitun ajan.
Haudan pinnan ja istutusten hoidon voi ostaa seurakuntien hautainhoitorahastolta, yksityiseltä firmalta tai haudat voi hoitaa itse. Sopimukset eivät kata kuitenkaan kivien hoitoa.
– Seurakunta ei edellytä hautamuistomerkkiä, mutta antaa luvan sen pystyttämiseen. Kivet ovat aina omaisten omaisuutta ja niitä on pidettävä silmällä vuosittain, Pipatti korostaa.
Kallellaan olevat kivet ovat omaisten vastuulla. Seurakunta ei voi oikoa niitä, sillä hautojen hoitoon ei saa käyttää verovaroja. Kriittiset hätätilanteet kuitenkin hoidetaan.
Huonosti perustetut tai hoitamattomat kivet voivat olla turvallisuusriski.
– Kukkien istuttaja voi vetää itsensä ylös kivestä tukien. Tällöin hän vetää kiveä itseensä päin. Jos asennus on huono, kivi rojahtaa päälle. Yleensä siitä seuraa aina luunmurtumia, Pipatti varoittaa.
Hyvin asennettu hautakivi liitetään ruostumattomilla terästapeilla aluskiveen. Sen alta poistetaan multa ja asennetaan routimista ehkäisevää soraa. Helsingissä uusiin arkkuhautapaikkoihin saattaa liittyä betoninen perustuspalkki hautakiveä varten.
– Joskus nämä kaikki asennusvaiheet puuttuvat. Nopeimmillaan hautakivi on kaatunut kahden viikon päästä asentamisesta. Hyvin perustettu kivi pysyy pystyssä vuosikymmeniä.
Useimmat kiviliikkeet antavat asennukselle parin vuoden takuun, jona aikana liike käy oikaisemassa kallistuneen kiven. Joillakin liikkeillä kiven hintaan liittyy ilkivaltavakuutus.
Kaikki vakuutusyhtiöt eivät vakuuta lainkaan hautakiviä, joissakin muistomerkin voi vakuuttaa kotivakuutuksen yhteydessä erillisellä vakuutuksella.
Jos hauta alkaa repsottaa tai kivet kallistua, työntekijät ottavat yhteyttä haudan haltijaan. Jos hän ei ole tiedossa, haudalle laitetaan kohtelias pyyntö ottaa yhteyttä toimistoon. Tähän prosessiin menee pari kolme vuotta. Jos ketään ei kuulu, haudalle laitetaan kuulutus siitä, että se siirtyy seurakunnalle takaisin, ellei sitä hoideta. Tästä puolentoista vuoden kuluttua hauta sekä sen muistomerkki siirtyvät seurakunnalle.
Seurakunta voi menetellä tarpeettomaksi käyneen kiven kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla. Jotkut seurakunnat ovat alkaneet myydä niitä edullisesti uusiokäyttöön.
Vanhalla kivellä on monta käyttötapaa. Uusia nimiä voi hiekkapuhalluttaa kiveen hautausmaalla, jos kivi jää suvun käyttöön. Jotkut kääntävät kiven ympäri, jolloin vanhat nimet jäävät sen selkäpuolelle. Vanhaan kiveen voi liittää myös uusien vainajien nimilaattoja. Kiven voi myös hiotuttaa liikkeessä kokonaan uudelleen.
Hietaniemessä voi vanhaan suvun arkkuhautaan haudata myös tuhkauurnia tai uusia arkkuja. Tästä kertovat haudat, joissa sukukiven viereen on asennettu pieniä tyynykiviä uusine nimineen, kun nimitila on loppunut alkuperäisestä muistomerkistä.
Teksti Sakari Sarkimaa
Kuva Esko Jämsä
