Päätoimittaja toteaa ev.lut kirkon muuttuneen avarammaksi ja on siinä oikeassa. Näin on käynyt ja muutos etenee kovaa vauhtia. Kirkon työntekijöiksi ei lähitulevaisuudessa enää pääse ellei ole valmis hyväksymään kirkon uutta linjaa.  Päätoimittaja iloitsee myös uusista raikkaista tuulista seurakuntavaaleissa.

Kirjoitus on sanomaltaan selkeä ja jakaa seurakuntalaiset kahteen leiriin. Kun uudistus on edennyt työntekijöihin niin kaiketi jatkossa kirkon jäseneksi pyrkivien kohdalla vaaditaan sitoutumista tähän uuteen ja avaraan tulkintaan. En ole kirkon jäsen, joten näin ulkopuolisen näkökulmasta itselleni asialla ei liiemmälti ole merkitystä.

Olen miettinyt kuitenkin kirkon tulevaisuutta, kun sillä on suuri passiivinen enemmistö; se avarakatseinen kirkkokansa ja uuden tuulen avarakatseiset työntekijät ja avarakatseiset seurakunnalliset päättäjät niin mitenkähän siinä käy. Sitoutunut väki vähenee ja nämä avarakatseiset tuskin pitkään jaksavat vapaaehtoisina  puuhastella ja menoja maksella. Tuntuu, että kirkko on vielä pääsemättömissä näiden uusien tuulien kannattajien kanssa.

Kaikki muuttuu. Muutaman vuoden päästä päätoimittajaakin pidetään tätä menoa vanhoillisena jääränä ja tämän päivän raikkaat tuulet koetaan ummehtuneena löyhkänä. Näin se vaan menee-ei mikään ole pysyvää, ei edes avarakatseisuus ja raikkaat tuulet

Mutta on ulkonakin nyt syksyisen raikkaat tuulet. Nautitaan niistäkin.

Niin, kirkon jäseniksi ei varsinaisesti "pyritä", vaan lapsen vanhemmat päättävät omien arvojensa mukaisesti liitetäänkö lapsi kirkon jäseneksi vai ei. Jos taas jäseneksi haluaa liittyä vanhemmalla iällä, niin kukaan ei voi ovea tällaiselta henkilöltä sulkea. Kirkko ei voi valita jäseniään, joten jäsentä ei myöskään kukaan kirkossa voi kirkosta erottaa, vaan se on kirkkoon kuuluvan oma päätös.

Helsingissä kirkkoon kuuluvia on väestössä suhteellisesti vähiten, silti tutkimusten mukaan täällä tehdään eniten vapaaehtoistyötä. Tästä syystä en ole huolissani siitä, etteikö vapaaehtoisia löydy jatkossakin. Sen sijaan olen itse eniten huolissani siitä hiljaisesta enemmistöstä, jotka ovat suvaitsevaisia ihmisiä, eivätkä ymmärrä vähemmistöjen syrjintää missään muodossa.

Aktiivit kyllä löytävät paikkansa Kristuksen maailmanlaajuisessa kirkossa, mutta suvaitsemattomuuteen kyllästynyt tavallinen ihminen ei välttämättä löydä itselleen mistään toista yhtä avaraa armon kirkkoa kuin mitä luterilainen kirkko on. Tästä syystä ponnistelut oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi kaikkialla yhteiskunnassa ovat kirkon ydinaluetta. Itse kannatan tällaista avaraa, en poissulkevaa, kristinuskoa, jossa jokainen voi löytää oman paikkansa kirkossa. Eivät vain ne harvat ja valitut.

Luin tänään Vantaan Sanomista kirkon viestintäpäivien annista ja ymmärrän nyt hiukan paremmin sen, miksi kirkon viestimissä on valittu nykyinen viestinpäpolitiikka. Kirkon viestinnässä nähdään tärkeäksi oikaista mielikuvaa. Mielikuvaa siitä, että kirkon julkisuuskuva perustuu viestintäihmisten käsityksen mukaan ns. vanhoillisten antamaan kuvaan kirkosta. Nyt viestinnän ammattilaiset panostavat siihen, että kirkosta tulisi se oikea mielikuva avarasta ja suvaitsevaisesta yhteisöstä, jossa kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat.

Käytännössä viestintä on kuitenkin epäonnistunutta. Kukapa lukisi sitä jankutusta, jossa keskitytään vanhoillisten haukkumiseen naispappaeus- ja homovastaisuudesta. Käytännössä tällä puhutaan vain penen joukon korvasyyhyyn. Hyvillä mielin näitä lukevat tietenkin kirkon uudistusmielinen pieni piiri ja kirkon mediaväki.Uskon, että tavallinen kirkon jäsen ei näistä kirjoituksista paljonkaan piittaa.

Mielestäni kirkon viestintä aliarvioi viestinnällään kirkkoon kuuluvia rivijäseniään. Heitä pidetään ikäänkuin ymmärtämättöminä ja lapsenmielisinä, jotka eivät ösaa itse muodostaa omaa mielipidettään kirkosta. Vanhoillisten mollaaminen ja ulosajo kyllä toimii korvasyyhyyn, mutta kirkon asiaa se ei auta lainkaan.

Kirkon viestintä ylläpitää itse jatkuvaa vastakkainasettelua ja panee senkin vanhoillisten syyksi muina miehinä. Kirkon viestinnän olisi syytä katsoa peiliin. Ihmiset tarvitsevat evankeliumia eikä riidankylvoä. Siksi kaino toivomus olisi, että viestinnässä enemmän keskityttäisiin kirkon perustehtävään.

Lainaus: Vs: Avarampi kristinusko

kirjoittaja matapy — kirjoitettu keskiviikko 14. syyskuuta 2011, 17.22

Käytännössä viestintä on kuitenkin epäonnistunutta. Kukapa lukisi sitä jankutusta, jossa keskitytään vanhoillisten haukkumiseen naispappaeus- ja homovastaisuudesta. Käytännössä tällä puhutaan vain penen joukon korvasyyhyyn. Hyvillä mielin näitä lukevat tietenkin kirkon uudistusmielinen pieni piiri ja kirkon mediaväki.Uskon, että tavallinen kirkon jäsen ei näistä kirjoituksista paljonkaan piittaa.

Mielestäni kirkon viestintä aliarvioi viestinnällään kirkkoon kuuluvia rivijäseniään. Heitä pidetään ikäänkuin ymmärtämättöminä ja lapsenmielisinä, jotka eivät ösaa itse muodostaa omaa mielipidettään kirkosta. Vanhoillisten mollaaminen ja ulosajo kyllä toimii korvasyyhyyn, mutta kirkon asiaa se ei auta lainkaan.

Kirkon viestintä ylläpitää itse jatkuvaa vastakkainasettelua ja panee senkin vanhoillisten syyksi muina miehinä. Kirkon viestinnän olisi syytä katsoa peiliin. Ihmiset tarvitsevat evankeliumia eikä riidankylvoä. Siksi kaino toivomus olisi, että viestinnässä enemmän keskityttäisiin kirkon perustehtävään.

Kirkon viestintää työkseni tekevänä voin hyvillä mielin kertoa, että ainakaan minun käsistäni ei ole lähtenyt yhtään tiedotetta, jossa haukuttaisiin kenenkään homo- tai naispappeusvastaisuutta.
 

Tiedotteissamme todellakin keskitytään toimintamme esille tuomiseen.

Kirkko ja kaupunki on Helsingin seurakuntien jäsenlehti, ja siinä voidaan toki käsitellä eri näkökulmista erilaisia asioita, mutta en ole kylläkään lukenut lehdessä toimitettua artikkelia, jossa mollattaisiin yhtään ketään. Lähinnä viittaamasi  kaltaista mollaamista näyttäisi tapahtuvan keskustelupalstoilla, mutta sellaiset puheenvuorott eivät ole "kirkon viestintää" vaan kirkon jäsenten ja ihan ulkopuolistenkin välistä vääntöä.

Muuten kerroit aiemmassa viestissäsi, ettet kuulu kirkkoon, joten suurin osa kirkon viestinnästä ei edes koske sinua. Tällä hetkellä viestinnän keskeisin painopiste ainakin täällä Helsingissä on nimenomaan jäsenyyden vahvistamisessa ja sen tukemisessa.

Kyllä kirkosta erotaan muistakin syistä, kuin homojen vuoksi. Tämän vapaamielisemmäksi, kuin kansankirkkomme on, ei voi tulla luopumatta kokonaan kristinuskosta. Ortodoksit eivät ole lähteneet politikoimaan, kuten evlut-jengi. Heikäläiset eivät edes harkitse naispappeutta, homoparien vihkimisestä puhumattakaan. Itse tulen eroamaan tästä vellihousuyhdistyksestä. Uskonnosta en eroa, kirkosta kyllä. Mielipiteet, mitä tämän läsyn päätoimittaja edustaa, eivät todellakaan miellytä minua.

On totta, että kaikki eivät eroa kirkosta ns. homokysymyksen takia, mutta Helsingin seurakuntien saamassa eropalautteessa tämä oli viime syksynä ilmoitettu useimmin eron syyksi. Tavallinen suomalainen ei halua ymmärtää vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää missään muodossa.

Muita suhteellisen yleisiä eroamisen syitä olivat uskon puute ja taloudelliset syyt. Pienimmän ryhmän palautetta antaneissa eroajissa muodostivat ne, jotka erosivat sen takia, että kokivat kirkon liian liberaaliksi.

Eli suurin osa eroajista oli palautteen perusteella niitä, jotka pitivät kirkkoa suvaitsemattomana.

Avaruus jää välillä puolitiehen. Esimerkkinä numerossa 40 mielipideisvun putkimies tulkitsee raamattuaan täysin omiin päämääriinsä. Taisi Lutherus tehdä virheen, kun otti kansankieliset painokset käyttöön... Jos arvon rovastit yhä tulkitsisivat alkukielistä teosta kansalle, niin vältyttäisiin monilta omilta ja ahdasmielisiltä tulkinnoilta

Mielestäni luterilainen kirkko on (valitettavasti) uppoamassa kuin laho laiva toisin kuin K&K yrittää antaa ymmärtää. Kehitys menee jatkuvasti väärään suuntaan, mikä näkyy mm. jatkuvasti laskevassa jäsenmäärässä.

Mielestäni pääsyyt ovat seuraavat (huom! sisältää karkeita yleistyksiä):

- "Änkyrä"liberaalin teologisen kannan omaksuminen: Yleinen mielipide on asetettu Raamatun ja Jumalan mielipidettä korkeammalle. Kristittyjen ei ole näemmä soveliasta käyttää Raamattua elämänsä ohjenuorana. Täten kirkko on tuuliajolla koska sen päätavoite ei enää ole Jumalan tahdon toteuttaminen Maan päällä.  Ihmiset, jotka ovat valmiita "kantamaan ristinsä" ja seuraamaan Jeesusta eivät välttämättä saa vastakaikua liian liberaalista "pullamössö"teologiasta ja täten eroavat ja liittyvät herätekrististillisiin vapaisiin kirkkoihin.

- Samalla kun ev.lut. kirkko on päivittämässä ym. teologista kantaansa, ei se kumminkaan ole päivittänyt kirkkokulttuuriaan: musiikki ja tyyli on vieläkin kuin 1800 -luvulta. Tämä ei ainakaan hirveästi vetoa minuun. Onneksi uusia suuntauksia kuitenkin on (mm. Metalli/popmessut).

- Kirkon imago ja brandäys ovat epäonnistuineita: Kirkko onnistuu vaikuttamaan yhtä aikaa sekä vanholliselta valtaväestön silmissä että Jumalan ja Raamatun hylänneeltä. 

Lainaus: Vs: Avarampi kristinusko

kirjoittaja Excommunicare — kirjoitettu torstai 03. marraskuuta 2011, 11.01

- "Änkyrä"liberaalin teologisen kannan omaksuminen: Yleinen mielipide on asetettu Raamatun ja Jumalan mielipidettä korkeammalle. Kristittyjen ei ole näemmä soveliasta käyttää Raamattua elämänsä ohjenuorana. Täten kirkko on tuuliajolla koska sen päätavoite ei enää ole Jumalan tahdon toteuttaminen Maan päällä.  Ihmiset, jotka ovat valmiita "kantamaan ristinsä" ja seuraamaan Jeesusta eivät välttämättä saa vastakaikua liian liberaalista "pullamössö"teologiasta ja täten eroavat ja liittyvät herätekrististillisiin vapaisiin kirkkoihin.

- Samalla kun ev.lut. kirkko on päivittämässä ym. teologista kantaansa, ei se kumminkaan ole päivittänyt kirkkokulttuuriaan: musiikki ja tyyli on vieläkin kuin 1800 -luvulta. Tämä ei ainakaan hirveästi vetoa minuun. Onneksi uusia suuntauksia kuitenkin on (mm. Metalli/popmessut).

- Kirkon imago ja brandäys ovat epäonnistuineita: Kirkko onnistuu vaikuttamaan yhtä aikaa sekä vanholliselta valtaväestön silmissä että Jumalan ja Raamatun hylänneeltä. 

Olen samaa mieltä aika pitkälti tuosta, että jumalanpalveluselämässä ei ole tapahtunut tarpeeksi päivitystä nykyajan tarpeita vastaavaksi.

Sen sijaan olen eri mieltä varsinkin ensimmäisestä kohdasta. Jumalanpalveluselämässähän Raamattu on keskeisessä asemassa, jokaisessa jumalanpalveluksessa luetaan Raamatusta kohtia, ja myös saarnat rakentuvat tietyn Raamatunkohdan varaan. Kukaan kirkon ihminen ei ole taatusti missään julkisuudessa sanonut, etteikö Raamattua voisi käyttää elämänsä ohjenuorana. En ainakaan minä ole tällaista kenenkään suusta kuullut.

Ja sitten itse sanoisin, että kyllähän silläkin on merkitystä MITÄ sieltä Raamatusta pidetään elämänohjenuorana? Ottavatko ihmiset muka yhä vakavasti vaikkapa yli 600 Mooseksen lain säännöstä tai tekeekö joku oikeasti Jeesuksen käskyn mukaan eli antaa koko omaisuutensa köyhille tai hakkaa kätensä irti, jos se viettelee häntä. Eli kyllä jopa fundamentalistit varsin valikoivasti ottavat Raamatusta vain tiettyjä jakeita elämänohjeekseen.

Olen vilpittömästi sitä mieltä, että kirkossa ihmiset pyrkivät toteuttamaan Jumalan tahtoa. Jos Jumala kerran rakastaa kaikkia, niin en usko, että Hän esimerkiksi haluaisi vähemmistöjä syrjittävän. Toisekseen Raamattu on alusta loppuun asti ihmisten kirjoittama kirja, joten siellä on jumalallisen sisällön lisäksi myös paljon inhimillistä ainesta eli ns. astian makua. Tämä käy ilmi lukuisista maantieteellisistä, biologisista, astronomisista jne. virheistä, joita Raamattu sisältää. Jumala tuskin luulee jänistä märehtijäksi, vaikka Raamatussa on näin kaksi kertaa väitetty.

Raamattu ei siis ole sama asia kuin Jumala, vaikka Jumalan pelastussuunnitelma sisältyykin kyseiseen kirjaan.

Valtaosa kirkosta eronneista ei liity mihinkään seurakuntaan. Tämä on valitettavaa. Vapaat seurakunnat ovat meillä loppujen lopuksi aika pieniä, koska sen tyyppinen kristillisyys ei tunnu puhuttelevan valtaosaa suomalaisista.

Lainaus: Vs: Avarampi kristinusko

kirjoittaja Benedicta — kirjoitettu torstai 03. marraskuuta 2011, 14.42

 

Ja sitten itse sanoisin, että kyllähän silläkin on merkitystä MITÄ sieltä Raamatusta pidetään elämänohjenuorana? Ottavatko ihmiset muka yhä vakavasti vaikkapa yli 600 Mooseksen lain säännöstä tai tekeekö joku oikeasti Jeesuksen käskyn mukaan eli antaa koko omaisuutensa köyhille tai hakkaa kätensä irti, jos se viettelee häntä. Eli kyllä jopa fundamentalistit varsin valikoivasti ottavat Raamatusta vain tiettyjä jakeita elämänohjeekseen.

Olen vilpittömästi sitä mieltä, että kirkossa ihmiset pyrkivät toteuttamaan Jumalan tahtoa. Jos Jumala kerran rakastaa kaikkia, niin en usko, että Hän esimerkiksi haluaisi vähemmistöjä syrjittävän. Toisekseen Raamattu on alusta loppuun asti ihmisten kirjoittama kirja, joten siellä on jumalallisen sisällön lisäksi myös paljon inhimillistä ainesta eli ns. astian makua. Tämä käy ilmi lukuisista maantieteellisistä, biologisista, astronomisista jne. virheistä, joita Raamattu sisältää. Jumala tuskin luulee jänistä märehtijäksi, vaikka Raamatussa on näin kaksi kertaa väitetty.

Raamattu ei siis ole sama asia kuin Jumala, vaikka Jumalan pelastussuunnitelma sisältyykin kyseiseen kirjaan.

 

Tuo "mitä siitä Raamatusta seurataan", "miksi "fundamentalistit" eivät seuraa kaikkia säädöksiä Mooseksen laista"  yms.  on jo melkein liian klisee ja johtuu tietämättömyydestä: UT:ssa Apostolien teot 15:28-29 määrittelee, että ei-juutalaisten kristittyjen ei tarvitse noudattaa Mooseksen lakia. (Mitä kristittyjen kuuluu noudattaa määritellään tarkemmin 1. Korinttolaiskirjeessä  6:9–11 )

Monet asiat Raamatussa ovat selvästi metaforia kuten Ilmestyskirja ja juuri tuo käden irti hakkaaminen, täten kun lukee Raamattua, pitää myös osata tulkita, mitä tarkoitetaan kirjaimellisesti ja mitä ei. 

Jumala ei halua vähemmistöjä syrjittävän mutta samalla jos ko. vähemmistö tekee jotain, mitä on väärin Jumalan silmien edessä (a.k.a. syntiä), haluaa Jumala, että ihmiset tekevät parannuksen. Tämän asenteen näkee mm. Jeesuksen sanomisissa kun fariseukset haluavat kivittää aviorikollisen naisen. "Se, joka on ilman syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven". (Armon osoittaminen ja tuomitsematta jättäminen). Mutta huomaa, että Jeesus sitten sanoo naiselle "mene, ja älä enää syntiä tee".

Nyky-yhteiskunnassa jotenkin on menneet pullat ja rusinat sekaisin: Se, että herra Y sanoo herra Z:lle, että X on syntiä, ei ole sama kuin että herra Y tuomitsee ihmiset, jotka tekevät X:ää. Hän täten sanomalla viittaa siihen, että X:ää harjoittavat ihmiset riskeeraavat Jumalan tuomion, ei ihmisten; synti on Jumalan määrittelemä asia, ei ihmisten. Nämä määritelmät löytyvät ensisijaisesti Raamatusta.

Täten on pidettävä erossa, mikä on "väärin" yhteiskunnan mielestä (a.k.a. yleinen mielipide) ja mikä on "väärin" (a.k.a. syntiä) Jumalan mielestä.

Siinä vaiheessa nousee minulla niskakarvat pystyyn kun luterilaiset papit mediassa rupeavat itse määrittelemään, mikä on syntiä ja mikä ei oman mielen ja yleisen mielipiteen mukaan, piittaamatta siitä, mitä Raamatussa lukee. Mikä on vielä häiritsevämpää ovat ne jyrkät kannanotot ihmisiä vastaan, jotka eivät näin tee vaan tunnustavat Jumalan määritelmät.

Täten on pidettävä erossa, mikä on "väärin" yhteiskunnan mielestä (a.k.a. yleinen mielipide) ja mikä on "väärin" (a.k.a. syntiä) Jumalan mielestä.

Siinä vaiheessa nousee minulla niskakarvat pystyyn kun luterilaiset papit mediassa rupeavat itse määrittelemään, mikä on syntiä ja mikä ei oman mielen ja yleisen mielipiteen mukaan, piittaamatta siitä, mitä Raamatussa lukee. Mikä on vielä häiritsevämpää ovat ne jyrkät kannanotot ihmisiä vastaan, jotka eivät näin tee vaan tunnustavat Jumalan määritelmät.

onneksi SInulla hallussa totuus - olet siunattu!

Ei oo Benedictan jutut muuttuneet yhtään mihinkään. Edelleen samat virheargumentit "Raamattu on ihmisten kirjoittama kirja, joten siinä on astianmakua", "jänis ei ole märehtijä" jne. kuin mitä Uskotoivorakkaus -foorumilla pari vuotta sitten. Tiedon määrä ja viisaus eivät ole kasvaneet tippaakaan. 

Eikös Sir JoN jo selvittänyt juurta jaksaen tuon märehtimisjutunkin? "Märehtijä" merkitsi juutalaisille 3000 vuotta sitten hieman eri asiaa kuin mitä se merkitsee meille tämän päivän suomalaisille. Jänis oli juutalaisille märehtijä, koska se syö omat papanansa. Alkukielen ilmaisu (hepr.) on transitiivinen: jänis syö (nostaa ylös) märepaloja. Jäniksen tapauksessa nuo märepalat eivät nouse pötsistä, vaan maasta. Märehtimisestä on silti kyse. Tämä tuli muistaakseni varsin selkeästi ja asianmukaisin viittein selvitetyksi, mutta silti edelleen Benedicta väittää, että muinaiset juutalaiset olivat idiootteja eivätkä tunteneet eläimiä.

Kirkossa on myös paljon jäseniä - itse asiassa suurin osa kirkkoaktiiveista, toisin sanoin kirkon kantava voima - jotka pitävät Raamattua Jumalan sanana ja uskovat Lutherin tavoin sanainspiraatioon. Kun kerran Benedicta peräänkuuluttaa moniäänistä kirkkoa, niin silloin yhden totuuden toitottaminen ("Raamattu on vain ihmisten kirjoittama kirja ja siksi siinä on astianmakua") on pahasti ristiriidassa tavoitteen kanssa. Tällaisen pienen ääriliberaalin vähemmistön mielipiteen perään olisi paikallaan lisätä, että kyse on radikaalikriittisestä ja liberaalista raamattunäkemyksestä sen sijaan, että annetaan ymmärtää koko kirkon seisovan näkemyksen takana. Kirkkokansan syvät rivit ja aktiivit kunnioittavat Raamattua Jumalan sanana eivätkä yhdy tuollaisiin mielipiteisiin, että Raamattu olisi "vain" ihmisten kirjoittama kirja, ilman Pyhän Hengen osallisuutta ja Jumalan kaitselmusta. Useimmille Raamattu on edelleen Pyhä Jumalan Sana ja on erittäin epäkohteliasta toitottaa liberaalinäkemyksiä kirkon ainoana oikeana näkemyksenä.

Muihin asiavirheisiin onkin tässä edellä jo hyvin vastattu. Kiitos nimimerkki Excommunicare!

On erittäin surullista, että kirkon viestinnässä on töissä ihmisiä, jotka eivät osaa erottaa vanhaa ja uutta liittoa toisistaan eivätkä ymmärrä kristinuskon suhdetta Mooseksen lakiin. Näitä kristinuskon perusasioita on Benedictallekin väännetty töin ja tuskin edesmenneellä Uskotoivorakkaus-foorumilla. Kaikki on ilmeisesti tullut toisesta korvasta ulos.

Lainaus: Vs: Avarampi kristinusko

kirjoittaja Jochanan — kirjoitettu lauantai 05. marraskuuta 2011, 12.29

Jänis oli juutalaisille märehtijä, koska se syö omat papanansa. Alkukielen ilmaisu (hepr.) on transitiivinen: jänis syö (nostaa ylös) märepaloja. Jäniksen tapauksessa nuo märepalat eivät nouse pötsistä, vaan maasta. Märehtimisestä on silti kyse.

Turha sun on Jokke tähän mitään biologiaa sekottaa kun sä et siitä näköjään mitään ymmärrä.

Kyl mää tiiän mitä märehtiminen on. Oonhan mä maannu järven rannalla lehmän vatsa päänalusenani. Siinä sitä oli kiva katsella taivaalle missä pilvet soutelivat taivaalla lehmän sisältä kuuluvien ihanien äänien säestämänä.

Tuntui kuin olisin ollut Jeesuksen sylissä.

Lehmä - maailmankaikkeuden lempeimpiä olentoja.

Eli kyllä jopa fundamentalistit varsin valikoivasti ottavat Raamatusta vain tiettyjä jakeita elämänohjeekseen.

Benedictan kommentti valoittaa mielestäni todella hyvin "valaistuneen", "loogisen" ja "tieteellisen" nyky-yhteiskunnan asennetta ihmisiin, jotka ottavat Raamatun muuna kuin pelkkänä satukirjana:

Minunkaltaisiin viitataan sanalla "fundamentalisti", jolla on nykyään hyvinkin negatiiviisia vivahteita. Tämä heijastaa hyvin yleistä mielipidettä, jonka mukaan tämänlaiset mielipiteet ovat "vääriä" ja ihmiset, jotka niitä kannatavat ovat joko

a) tyhmiä / tiedollisesti rajoittuneita

b) hairahtaneita/hulluja

c) ilmiselvän totuuden kieltäjiä

d) opportunisteja

e) tuomitsevia

f) homofoobikkoja tms.

tai jonkinlainen yhdistelmä edellä mainituista, joita tämän takia saa vapaasti sättiä mm. Kirkko & kaupungin pääkirjoituksissa.

On näemmä käsittämätöntä valtaväestölle, että jotkut (korkeasti kouluttautuneetkin) ovat kokeneet henkilökohtaisesti Jumalan voiman, uskovat Häneen ja ovat tämän takia valmiita kantamaan ristinsä ja seuraamaan Jeesusta. Kuten minä.