Jotenkin en ymmärrä tätä. Jos maksajat vähenevät, eikö myös palveltavien määrä vähene? Vähemmän kirkon jäseniä, vähemmän tehtäviä. Vähemmän vihittäviä, kastettavia, haudattavia. Miksi maksajien vähentyessä tehtävämäärän pitäisi pysyä samana? Tai miksi tämä idea "vähemmän maksajia, vähemmän puuhaa" -idea ei toimi, osaako joku vastata? Maksajien ja puuhan vähetessä periaatteessa myös työntekijöitä tarvitaan vähemmän, vaikka toisaalta pappeja onkin seurakuntalaisten määrään nähden liian vähän.

Olisiko lut. kirkonkin jo aika luopua valtionkirkkomallista ja siirtyä uusitestamentilliseen malliin, jossa kirkkoon kuuluvat vain sen uskoon ja oppiin sitoutuvat ihmiset. Ne, jotka oikeasti haluavat kuulua kirkkoon ja mahdollisuuksiensa mukaan yhdessä rakentaa sitä. Ja vain heille kuuluisivat kirkon palvelut. Jokainen lapsensa kristilliseen perhekerhoon haluava saisi toki liittyä kirkkoon myös. Kirkko palvelemassa vastikkeettomasti koko maailmaa palveltavien asenteista kirkkoa kohtaan riippumatta ei ole tervettä.

Eikä myöskään kirkon oppikirjan eli Raamatun ohjeiden mukaista.

Ällös huoli! Kohta kirkolla menee paremmin kun Suomella alkaa mennä aineellisesti huonommin. Mutta Sepolla ei tule menemään hyvin sen jälkeen kun kirkolla alkaa menemään.

Ja ikävä tuottaa pettymys tässäkin, Seppo, mutta nyt ole kyse mistään "pienestä suhdanneheittelystä". Tämä nykyinen hyvinvointi alkaa olla kohta takanapäin ja menneeseen ei ole paluuta. "Ikävä", että kirkontuhoagendallesi tulee tällä tavalla loppu...

Seppo Simola naukuu: Näinä päivinä ei talousviisaiden suusta juuri kuule muuta kuin naukumista siitä, kuinka huonosti kohta menee. Koska talouteen vaikuttaa suurimmalta osalta psykologia, toteuttavat ennusteet itsensä suurella todennäköisyydellä.

Menpäs nyt Seppo äkkiä jollekin kansantalouden peruskurssille, jotta opit, että talouteen vaikuttavat enimmäkseen ihan muut asiat kuin psykologia. Hävettää jo, että seurakuntayhtymäni viestintää johtaa mies, joka ei tiedä taloudesta hölkäsenpöläystäkään ja perustaa talousviisautensa mutuun.

Eipä ihme, että Helsingin seurakuntayhtymä on kärsinyt taloudellisia tappioita Simolan kaudella.

Onneksi se loppuu pian.

Lainaus: Vs: Huonosti menee

kirjoittaja Jochanan — kirjoitettu perjantai 14. lokakuuta 2011, 22.15

Menpäs nyt Seppo äkkiä jollekin kansantalouden peruskurssille, jotta opit, että talouteen vaikuttavat enimmäkseen ihan muut asiat kuin psykologia. Hävettää jo, että seurakuntayhtymäni viestintää johtaa mies, joka ei tiedä taloudesta hölkäsenpöläystäkään ja perustaa talousviisautensa mutuun.

Eipä ihme, että Helsingin seurakuntayhtymä on kärsinyt taloudellisia tappioita Simolan kaudella.

Onneksi se loppuu pian.

On tässä kyllä naurussa pitelemistä. Ensin nimimerkki Jochanan kehottaa päätoimittaja Simolaa, menemään kansantalouden peruskurssille ja sitten syyttää Simolaa seurakuntayhtymän taloudellisista tappioista. Kukahan sitä kurssia oikein tarvitsee, jos luulee, että viestintäihminen voisi jotenkin olla vastuussa seurakunnan taloudellisesta tilanteesta. Huvittavin kommentti ikinä!

No sen verran pitää viestinnän immeisenki taloudesta taitaa. Viestintä on kiinteä osa markkinointia.

Olen aina ihmetellyt tuota markkinoinnin konseptia kirkon yhteydessä mainittuna. Kirkko on aina ollut esillä suomalaisessa yhteiskunnassa, kiitos "valtionkirkko-systeemin".

Miksi kirkko tarvitsisi markkinointia? Hengelliset virrat vetävät ihmiset Kristuksen seuraajiksi.
 

Markkinointia tarvitaan etenkin siihen, että yhteisö saa oman viestinsä mediaan sellaisessa muodossa kuin haluaa. Jos kyseessä ei ole maksettu mainos, vaan toimittajien tekemä juttu, ei viesti mene välttämättä sellaisena läpi kuin kirkko tai kuka tahansa viestijä sen haluaisi menevän.

Maksettu mainos on oikeastaan ainoa tapa varmistua siitä, että viesti on sellainen kuin yhteisö sen haluaakin olevan. (Ei tämäkään ole ihan aukotonta. Ainakin joskus on mainoksestakin voinut mennä väärä versio julkaisuun.)

Maksetulla mainoksella eli markkinointiviestinnällä myös voidaan mainostaa ja nostaa esiin tapahtumia. Tällaiseen kaikkeen markkinointia todella tarvitaan. Lisäksi tarvitaan ns. brändäystä. Lehdissä on ollut paljon kolumneja aiheesta (esim. Aamulehdessä 23.10.) kirkon tympeä brändi. Eli kirkko näyttäytyy ihmisille suvaitsemattomana homoja ja naisia syrjivänä yhteisönä, vaikka se tekeekin paljon hyvää.

Uutisiin nousevat aina nuo loputtomat naispappi- ja homoväännöt, vaikka oikeasti esimerkiksi kirkon sisällä naispapit hyväksytään yleisesti, (ja vain tietyt herätysliikkeet ja Luther-säätiö pitävät kysymystä esillä.) Homoseksuaaleja ei myöskään syrjitä kirkossa ihan työlainsäädännönkään vuoksi, mutta jälleen tietyt herätyskristilliset piirit pitävät aihetta esillä, ja koko kirkko saa tästä lokaa niskaansa. Tästä syystä kirkko todellakin tarvitsisi parempaa markkinointia viestinsä esiin tuomiseksi.

Lainaus: Vs: Huonosti menee

kirjoittaja Gutenberg — kirjoitettu sunnuntai 23. lokakuuta 2011, 21.57

Miksi kirkko tarvitsisi markkinointia? Hengelliset virrat vetävät ihmiset Kristuksen seuraajiksi.
 

Sulla on väärä kuva kristillisestä markkinoinnista, jossa markkinointi on puhtaasti viestinnällinen apuväline. Kyse ei ole ihmisten manipuloinnista, vaan kanavasta, jolla voi tavoittaa ihmisiä tehokkaammin.