Tämän sivun katselemiseksi tarvitset Flash-soittimen version 9.0.115 tai uudemman. Voit ladata soittimen osoitteesta: http://www.adobe.com/products/flashplayer/.
Lue lisää PrimaPaperista osoitteessa www.primapaper.fi.
Kirkko&kaupunki 16. joulukuuta 2009 Numero 47 2 M e suomalaiset 2000-luvun kristityt olemme joulu- kansaa. Ensimmäiset kris- tityt olivat pikemminkin pääsiäiskansaa. Heille Messiaan merkitys avau- tui rististä ja ylösnousemuksesta. Kristuksen seuraaminen sai hyvin näkyviä muotoja. Pääsi- äisen aikaan se merkitsi Golgatan tien kulkemis- ta ja rukousta niissä paikoissa, joissa Jeesus ris- tin tiellä Jerusalemissa pysähtyi. Kristillinen pyhiinvaellusperinne sai alkunsa. Kun arabit valloittivat Jerusalemin Bysantilta 600-luvulla, muslimit sallivat yhä pyhiinvael- tajien liikkumisen, eivätkä koskeneet kris- tittyjen pyhiin paikkoihin. He jopa raken- sivat 900-luvulla Hebronissa sijaitsevaan Mahpelan luolaan Abrahamista polveutu- via suuria uskontoja kunnioittavan Ystävän Pyhätön. Jerusalemin valtaaminen ta- kaisin muslimeilta tuli kristi- tyille pakkomielteeksi 1000-lu- vulla. Vuosisadan lopulla paavi Urbanus II käynnisti ensim- mäisen ristiretken. Ensimmäiset seimiasetel- mat olivat protesti ristiretkiä vastaan. Niiden isänä pidetään Franciscus Assisilaista, jonka mielestä ristiretket edustivat vi- haa ja väkivaltaa. Ristiretkeläiset Numero 47 16.12.2009 Rukous Synkkänä iltana ei auta juuri mikään. ”Piristy” ja ”unohda” on silloin tyhjää puhetta. Sinä murheen tuttava hymyilet meille levottomille: Antakaa surunne elää, toivokaa korkeintaan, että se laimenisi aikanaan. Muistakaa myös, että pienet valot näkyvät pimeässä parhaiten. Pääkirjoitus Pieni pyhiinvaellus Lainasanat Lontoon merimieskirkossa olen saanut toimia niin johtajana, pappina, talousjohtajana, suntiona kuin siivoojanakin. Olen tottunut pitämään monia piuhoja käsissäni. Mutta osaan minä olla myös puuttumatta joka asiaan.” Juha Rintamäki, Lauttasaaren uusi kirkkoherra. kokivat taistelevansa Kristuksen puolella pahoja valtoja vastaan. Franciscukselle seimen lapsi edusti päinvastaista hurskautta: todellinen Maailman Valo ei ole voimassa ja vallassa vaan pienessä avuttomassa lapsessa. Jouluseimien rakentamisesta tuli 1700-luvulla taidemuoto, joka levisi Italiasta mui- hin Välimeren maihin. Meille se tuli myöhem- min ja on pikku hiljaa kasvattanut suosiotaan. Seimen rakentaminen omaan kotiin on pieni pyhiinvaellus. Rakentaja ei tee vain ulkoisesti sievää asetelmaa – hän rakentaa kuvaa omasta elämästään. Seimiasetelman valmistaminen on mietiskelyä, jossa tekijä hakee omaa suhdet- taan Kristukseen sijoittamalla itsensä osaksi asetelmaa. Kulloinenkin asetelma on aina myös kuva siitä, mitä rakentajan omassa elämässä juuri nyt tapahtuu ja miten Juma- la itse on siinä läsnä. Koska kyse on ihmisen todellisuudesta, arjesta ja pyhästä, moni sei- menrakentaja ei ole pelännyt sijoittaa maja- taloon arkisiakaan yksityiskohtia, kuten satunnaista matkailijaa tarpeilleen. Seimi on näkyvä ja käsin kosketeltava kuva siitä, että Sana on tullut lihaksi ja asuu meidän keskellämme. Tee sinäkin pieni pyhiinvaellus, rakenna oma seimi- asetelma. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.f ” Eilen Tänään Iankaikkisesti Kukat kukkivat uudestaan, mutta ihminen on nuori vain kerran. Älä etsi rikkautta ja kunniaa, sillä ilossa ja rauhassa on kuolematto- muus. Guan Hanqing (noin 1240–1320), kiinalainen näytelmäkirjailija ja runoilija. Joutilaisuus elämäntapana on siirtymistä omistamisesta olemiseen, elämiseen. Se on kellumista elämän meressä, kuuntelua, vastaanottamista. Joutilaisuus on omistavan ja kaikkea kahmivan elämänasenteen vasta- kohta. Vähemmän on enemmän, ja pieni on kaunista. Tyhjyydessä asuu kaikkeus. Jaana-Mirjam Mustavuori kirjassaan Olemisen talossa. Kirjapaja 2009. Ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä. Vanhurskauden siemen kylvetään rauhan tekoina, ja se tuottaa hedel- män niille, jotka rauhaa rakentavat. Jaakobin kirjeen kolmannesta luvusta Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13 Postiosoite: PL 279, 00181 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen kirkkojakaupunki@kotimaa.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Menovinkit voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi NIKLAS SJÖBLOM / KUVAARIO