Kirkko&kaupunki 9. joulukuuta 2009 Numero 46 5 K oirat ja kissat saivat viime viikolla joulusiunauksen ekumeenisessa tapahtu- massa, josta on tullut pääkaupun- kiseudun perinne. Tuomiokirkon takaa jo kuului, että Senaatintorilla on koolla vilkas joukko. Koirat siellä juttelevat. Toi- silleen tutut haistelevat kuonokkain hännät leppoisasti heiluen. Vieraita tulijoita katsotaan tiukemmin, räk- säytetään. Taluttimen päästä pitele- vät isännät ja emännät hyssyttelevät rauhoittumaan ja silittelevät pos- kesta ja korvien päältä. Joka suunnasta saapuu lenkittä- jiä kirkon portaiden juurelle. Toril- le ehtii kaikkiaan muutamia satoja lemmikkejä ja omistajia lemmikki- eläinten ja omistajien joulusiu- naukseen, jonka järjestävät Helsin- gin seudun kennelpiiri, Tuomio- kirkkoseurakunta ja Helsingin or- todoksisen seurakunta. Arja Nordman tuli joulusiu- naukseen Sipoosta espanjanvesi- koira Ritzin ja appenzellinpaimen- koirapennun Maxin kanssa. Ritz ottaa rauhallisesti, Maxia villittää, kaikki viihtyvät. – Tällainen sopii hyvin luterilai- senkin joulunaikaan. Annetaan- han siunauksia kaikelle muullekin, miksi sitten ei eläimille? Tuomiokirkon portailla istuvat kärsivällisesti kutsuvieraat, joukko virka- ja pelastuskoiria. Isä Kalevi Kasala ja pastori Arto Antturi kutsuvat tulijoita siunattaviksi. Antturi siunaa luterilaisittain, Isä Kalevi pirskottaa pyhitetyllä ve- dellä. Useimmat paikallaolijat käy- vät molempien luona. Lapinporokoira ohkka ja neli- toistavuotias malinoisvanhus Quacha kulkevat Kaija Laivuoren askelissa joulusiunaukselleen. Quacha painautuu ruuhkassa emännän jalkaa vasten. – Ensi kertaa olemme täällä ja luontevalta tämä tuntuu. Ajattelin, että kun toinen koira on jo niin vanhakin, on syytä tulla, Laivuori sanoo. Čohkka ja Quacha saavat siu- nauksen ja kuonon märäksi pyhi- tetystä vedestä. Isä Kalevi sanoo Laivuorelle, että hänen oma kis- sansa on sekin neljäntoista ja rapsuttaa Quachaa vielä läksijäi- siksi. – Vain sitä, mikä on hyvää, voi- daan siunata, sanoo Isä Kalevi. – Eläimet ovat hyviä. Niiden puolesta ei tarvitse rukoilla kuten ihmisten, sillä ne eivät tee syntiä, vaan ovat välittömässä yhteydessä Jumalaan. Mutta me voimme kiit- tää lemmikeistämme ja rukoilla niille varjelusta. Minä käytin sii- hen 600-luvulla eläneen ja eläin- rakkaaksi tunnetun Pyhän Mo- destoksen rukousta. Arto Antturi muistuttaa, että jo luomiskertomuksessa kerro- taan, kuinka Jumala siunaa eläi- miä. – Lemmikkien siunaamisessa Senaatintorilla on kyse siihen siu- naukseen osallistumisesta. Luomi- sen teologia kuuluu toki luterilai- suuteen, vaikka usein jääkin ihmi- sen oman pelastuskysymyksen jal- koihin. Jaakko Kaartinen-Koutaniemi Lemmikit saivat siunauksen H uomenaamuna pystyte- tään Mauno Koiviston au- kiolle Narinkkatorin tun- tumaan teltta, jonne kannetaan nojatuoli, lukulamppu ja pienet äänentoistolaitteet. Pastori Arto Antturi istahtaa tuoliin ja alkaa lukea ääneen Fjodor Dostojevs- kin Idioottia. Kysymyksessä on tempaus, jolla Tuomiokirkkoseurakunnan pappi- na toimiva Antturi kerää vapaa- ajallaan varoja World Vision -järjes- tön keräykseen Luoteis-Kenian Ba- ringoon. Keniaa on koetellut pitkä kuivuus, ja jo nyt arviolta neljä mil- joonaa kenialaista kärsii nälänhä- dästä. – Tulin haastetuksi ja jäin miet- timään, miten osallistuisin, Anttu- ri kertoo. Antturi päätti lukea sivun Idioottia kymmenellä eurolla. En- nakkoon hän on jo myynyt 200 sivua, mikä tuottaa keräykseen 2 000 euroa. Teltalla on mahdollis- ta ostaa lisää sivuja luettavaksi. Antturi lukee torstaina ja per- jantaina kello 7.30–20 ja lauantaina kello 9–14. Hän lukee kirjaa kahden minuutin sivuvauhdilla, jolloin koko 886-sivuinen eepos tulisi luettua sunnuntaihin mennessä. – Ääntä on pakko lepuuttaa pie- nien taukojen aikana, ja termarissa on koko ajan lämmintä mehua. Pappiskollegat ovat luvanneet tuu- rata minua taukojen aikana. Miksi valitsit Idiootin? – Idiootti on loistava romaani, jossa päähenkilönä on Kristus- hahmoinen ruhtinas Myskin. Idiootti sopii tähän tarkoitukseen hyvin. Kenia on Antturille tuttu paikka: – Tätini on ollut siellä vuosi- kymmeniä lähetystyössä, ja olen itsekin vieraillut siellä kahdesti. U2-bändin Bono on tavallaan haastanut Antturia toimiin kehi- tysmaiden hyväksi. Marraskuussa Helsingissä järjestetyssä kansain- välisessä johtajuusseminaarissa Bono pyysi videoidussa haastatte- lussa kirkkojen työntekijöitä miet- timään, mitä he voisivat tehdä ke- hitysmaiden hyväksi. – Luterilaiset seurakunnat ovat tietysti jo pitkään auttaneet siellä, missä apua tarvitaan. Mutta Bono laittoi minut ajattelemaan asiaa henkilökohtaisella tasolla, Antturi sanoo. Tommi Sarlin Pastori lukee ääneen Idioottia torilla Kuono märäksi. Elise Lehtinen toi samojedinpennut Basien ja Jennin Isä Kalevin siunattavaksi. ESKO JÄMSÄ Idiootti torilla. Antturi lukee rahaa Keniaan. ESKO JÄMSÄ mäisin tunne on kuitenkin kiitolli- suus uudesta kotimaasta. – Kirkko on hieno paikka juhlia itsenäisyyttä, toteaa Suomeen kak- si vuotta sitten muuttanut Anna Krauja. Samalla hän ajattelee ihail- len niitä ihmisiä, jotka taistelivat hänen synnyinmaansa Latvian it- senäiseksi. Kraujan mielestä suomalaisten hieman sulkeutunut luonteenlaatu tuntuu kotoisalta. Pian Sibelius- Akatemian opiskelija muuttaa Saksaan taiwanilaisen kihlattunsa luokse. Hän toivoo, etteivät siteet Suomeen katkea. puolesta Kommentti Anja Nwose kirkkojakaupunki@kotimaa.f Y hdysvaltalainen mies kertoo muuttaneensa Suomeen rahan perässä. Täällä hänen isänsä hoitaminen on monta kertaa halvempaa kuin Amerikassa. Ympyrä sulkeutuu. Miehen esi- vanhemmat lähtivät aikoinaan Suomen kurjuudesta valtameren taakse etsimään leveämpää leipää. Amerikkalaisen ratkaisua ei kummastella. Reaktiot olisivat erilai- sia, jos samat sanat laukoisi joku Afrikasta tai Itä-Euroopasta saapu- nut. Köyhästä maasta Suomeen matkannut ei kehtaa julkisesti kertoa pyrkineensä Pohjolaan paremman elintason takia. Kumiveneillä Välimeren halki soutavat ovat ihmiskaupan uhreja. He ovat myös eriarvoistuvan maailman uhreja. Pidämme rajamme tiukasti kiinni, haluamme nauttia herkuis- tamme yksin. Pelkäämme, että joku kaukaa tullut hyötyy kovalla työllä saavuttamistamme eduista. Eräs maahanmuuttaja toteaa, että Suomen sosiaalietuudet pitäisi lakkauttaa. Hän haluaa ansaita elantonsa tekemällä työtä. Moni ulko- maalaistaustainen raataa samanaikaisesti useassa hanttihommassa ja lähettää palkastaan sievoisen summan sukulaisilleen. Tällaisista lähe- tyksistä muodostuukin isompi potti kuin kehitysyhteistyörahoista.