Kirkko&kaupunki 9. joulukuuta 2009 Numero 46 8 Koonnut: Pihla Tiihonen Sähköposti: pihla.tiihonen@kotimaa.fi Kaupungin kasvo: Maria von Fieandt Lapsen kuoleman kohtaaja Kulmilla: Hakaniemen tori Helsingin Lastenklinikan teho- osaston kirurginen sairaanhoitaja Maria von Fieandt on nähnyt mo- nen pienen kuolevan kolmenkym- menen työvuotensa aikana. Se ei lakkaa olemasta raskasta. – Minulle on kehittynyt vuosi- kymmenien aikana jonkinlainen suojamuuri, mutta mietin edel- leen, miten epäoikeudenmukainen kuolema on lapselle, jolla pitäisi olla koko elämä edessään. Viisikymppinen von Fieandt kuuluu Suomen Punaisen Ristin kansainväliseen henkilöreserviin. Kun jossakin on vaikea sotatila tai luonnonkatastrofi , hänet voidaan kutsua tekstiviestillä paikalle. Ulkomaankeikoilla lapsen kuo- lema ei tunnu yhtä henkilökohtai- selta kuin Lastenklinikalla. – Murehdin eniten vanhempien puolesta. Ulkomailla en pysty kommunikoimaan samalla tavoin lasten perheiden kanssa, koska meillä ei ole yhteistä kieltä. Suo- messa vanhemmat ovat olennai- nen osa lapsen hoitoa. Von Fieandtilla riittää tarinoita lapsista, joita hän on hoitanut yh- deksässä kriisikohteessa. Yksi mie- leen jääneistä on kolmevuotias poika Ruandan kenttäsairaalassa. Haavoittunut lapsi ei puhunut sa- naakaan, kunnes näki eräänä päi- vänä Punaisen Ristin auton ajavan ohitse. – Poika havahtui, ja hänen suustaan kuului ”hrrrrr hrrrr”. Ajattelin, että pienet pojat ovat sa- manlaisia kaikkialla maailmassa. Von Fieandt erikoistui kirurgi- seksi sairaanhoitajaksi, koska tiesi jo opiskeluaikanaan haluavansa työskennellä myös kehitysmaissa. Ensimmäinen työkomennus vuon- na 1992 vei hänet puoleksi vuodek- si sodan keskelle Afganistaniin. Teho-osaston arki tarkoittaa 12–13 tunnin työvuoroja, joita von Fieandt tekee yleensä kolme vii- kossa. Päivävuorot alkavat 7.30 ja päättyvät 20.30. Yövuoroon hän menee kahdeksalta illalla ja palaa aamulla kahdeksan jälkeen kotiin. – Meillä hoidetaan synnynnäi- sistä sydänvioista kärsiviä lapsia, elinsiirtopotilaita sekä muita vaka- vasti sairaita lapsia. Palkitsevinta työssä on, että suurin osa lapsista toipuu teho- osastollakin. Eräs äiti kertoo von Fieandtille säännöllisesti kuulu- misia pojastaan, jota tämä hoiti teholla parikymmentä vuotta sit- ten. – Lapsi oli 1980-luvun puolivä- listä asti hoidossamme useita ker- toja munuaisen vajaatoiminnan vuoksi. Kun elinsiirrot aloitettiin vuosikymmenen lopulla, hän sai vihdoin uuden munuaisen. Nyt hän elää normaalia nuoren miehen elämää, on kihlautunut ja valmis- tunut ammattiin, von Fieandt my- häilee. Mökkeily tarjoaa vapaapäivinä parhaan levon. Sen voi rikkoa vain kännykän piippaus, kun SPR kutsuu konkariaan maailmalle – joskus alle vuorokauden varoitus- ajalla. P.S. Asun Helsingin keskustassa 1930-luvun ker- rostalossa. Koti on minulle sitä tär- keämpi, mitä enemmän näen ih- misiä, jotka ovat sen menettäneet. En ole koskaan pitänyt massa- tapahtumista, koska ahdistun väenpaljoudesta. Käyn vain kirja- messuilla ja konserteissa. Vaadin muutosta vanhusten kohteluun Suomessa. He ovat elä- neet ankaran elämän, luoneet hy- vinvointiyhteiskuntamme ja tule- vaisuuden lapsilleen ja lapsenlap- silleen. On kiittämätöntä meiltä jälkipolvilta, ettemme löydä re- sursseja heidän hyvään hoitoonsa. Päivi Tolonen E S K O J Ä M S Ä Helsingin virkamiehet ovat tehneet lakkau- tuslistan rakennuksista, joita ei käytetä täy- sillä tai jotka tulevat heistä liian kalliiksi. Luettelossa on yli 80 koulua, terveysasemaa, kirjastoa, päiväkotia, nuorisotaloa ja liikun- tapaikkaa ympäri kaupunkia. Kaupunki ta- voittelee palvelupisteitä lakkauttamalla ja yh- distämällä noin 10 miljoonan euron säästöjä. Poliitikot valmistelevat lakkautuslistan pohjalta esityksen kaupunginhallitukselle vuoden loppuun mennessä. Listan käsittely aloitettiin kaupunginhallituksen palveluverk- kotyöryhmässä tällä viikolla. Työstä voi en- nustaa kovaa vääntöä. ”En aio itse olla lak- kauttamassa lähikirjastoja” ilmoitti työryh- män varapuheenjohtaja Elina Moisio (vihr) blogissaan jo ennen ryhmän ensimmäistä kokousta. Muuten vihreät ja kokoomus ovat suhtautuneet lopetuslistaan suopeammin kuin esimerkiksi demarit. Palveluverkkotyöryhmän puheenjohtaja on Laura Räty (kok). Ryhmässä vaikuttavat myös Risto Rautava (kok), Tarja Kantola (sd), Osku Pajamäki (sd), Ville Ylikahri (vihr), Terhi Peltokorpi (kesk), Jan D. Oker- Blom (rkp) ja Outi Ojala (vas). Kaupunginhallituksen on tarkoitus käsi- tellä lopetusuhan alla olevia kohteita tammi- kuussa, ja ne menevät myös lautakuntiin. Lopulliset päätökset tekee kaupunginval- tuusto. Pihla Tiihonen Teksti: Salla Korpela Kuva: Sirpa Päivinen Leikkauksista päätetään tässä aikataulussa H elsinkiläiset heräsivät vii- me viikolla uutisiin, joi- den mukaan kaupunki kaavailee yli 80 palvelupis- teen lakkauttamista. Leik- kauslistalla on muun mu- assa kirjastoja, kouluja ja terveyspalveluita. Tavoitteena on karsia kiin- teistökuluja. Yksi ankarimmista iskuista kohdistuu Mal- minkartanoon. Kaupunki kaavailee Puustellin monitoimitalon tyhjentämistä niin, että sieltä häviäisivät sekä kirjasto että Malminkartanon ala-asteen koulu. Läheinen Apollon yhteiskou- lun lukio saisi lähtöpassit nykyisestä rakennuk- sestaan, ja Apollon yhteiskoulussa toimisi jat- kossa yhtenäinen peruskoulu, jossa olisi luok- ka-asteet 1–9. – Lasten ja nuorten ikäluokat pienenevät. Länsi-Helsingissä on liikaa lukiopaikkoja. Apollon yhteiskoulun lukio ei kuulu kaupungin vetovoimaisimpiin lukioihin, perustelee ope- tustoimen johtaja Rauno Jarnila. Apollon yhteiskoulun rehtori Jari Honka- la on tyrmistynyt kaupungin kaavailuista. – Olemme valtion rahoittama yksityiskoulu. Kaupunki ei pysty koulua lakkauttamaan, hän toteaa. Yhteiskoulu on kaupungin vuokralaisena koulukiinteistössä. – Toki on kaupungin vallassa irtisanoa vuok- rasopimus, mutta en oikein jaksa uskoa siihen. Siitä tulee iso poliittinen juttu. Honkala kiistää väitteet lukion vetovoiman puutteesta. – Viime syksynä lukioon pyrki kymmenkun- ta oppilasta enemmän kuin pystyttiin otta- maan. Koulussa on noin 500 oppilasta ja tilojen käyttöaste on sata prosenttia. Itse asiassa meil- lä on kehityssuunnitelmia, jotka edellyttäisivät lisätiloja, Honkala kertoo. Miten käy Malmin- kartanon? Kaupungin lakkautuslista uhkaa näivettää lähiön palvelut.