Kirkko&kaupunki 9. joulukuuta 2009 Numero 46 9 Pärekoreja, jussipaitoja, valtavia puuterin- värisiä keinokuitualushousuja. Vatruskoita, lörtsyjä, voissa paistettuja muikkuja. Haka- niemen torin sunnuntaimarkkinoilla melkein unohtaa elävänsä globaalissa nyky-Suomessa. Pikkunälkään voi syödä vaikka karjalaista perinneruokaa, sultsinoita. Kokemus on ek- soottinen kuin ulkomailla, jos ei ole ennen maistanut puurotäytteisiä ruisletturullia. Ei ihme, että 112-vuotias Hakaniemen tori ja sen 95-vuotias kauppahalli palkittiin viime vuonna Helsingin parhaina kaupunkikohteina matkailijoille. Edellisillä markkinoilla marraskuussa tu- risteja ei silti juuri näkynyt. Kesälläkin heitä tungeksii enemmän Kauppatorilla. Perinteisessä työväenliikkeen paikassa pi- detään sunnuntaimarkkinoita ympäri vuo- den, seuraavan kerran 13. joulukuuta. Yleensä markkinahumua on kuukauden ensimmäise- nä sunnuntaina. Markkinoiden pitäisi kestää kello 10–17, mutta käytännössä moni torimyyjä alkaa pa- kata puolitoista tuntia aikaisemmin. Naakko- jen, pulujen ja kissankokoisten merilokkien siivouspartio valtasi markkinat viimeksi jo neljältä. Pihla Tiihonen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi. Aamuvirkun perinnemarkkinat Viikon fakta 500 omakotitaloa lämpiää. Katajanokalle luolaan Uspenskin katedraalin alle on valmistumassa tietokonesali, jolla voidaan lämmittää 500 isoa helsinki- läistä omakotitaloa. Helsingin Energia ottaa tietokoneiden hukkalämmön talteen kaukolämpöverkkoon. Sähköyhtiössä pidetään mahdollisena, että tulevaisuudessa konesaleista saataisiin sivutuotteena merkittävä osa pää- kaupungin tarvitsemasta lämmöstä. Tietokoneet omistaa it-yritys Academi- ca, joka aikoo tehdä Katajanokan konesalista maailman ekotehokkaimman. E S K O J Ä M S Ä Hän vakuuttaa, että koulu on halukas neuvottelemaan kaupungin kanssa rakenta- vista ratkaisuista. Malminkartanon ala-asteen toiminta kaavaillaan siirrettäväksi Apollon yhteis- kouluun. – Opettajat ja vanhemmat saivat lukea asiasta lehdestä ennen kuin kaupunki oli tie- dottanut rehtoreille mitään. Onneksi olen voinut rauhoitella, että peruskoulutoiminta jatkuu alueella joka tapauksessa, sanoo ala- asteen rehtori Pertti Joona. Hän kertoo, että koulurakennus on pe- ruskorjattu vuonna 2005 ja tämän vuoden kesällä tehtiin ATK-remontti. – Minun on vaikea kuvitella, minkä vuok- ralaisen kaupunki koulurakennukseen voisi saada. Jos koulu ja kirjasto lähtevät, keskellä Malminkartanon asuinaluetta seisoo tyhjä haamurakennus, pohtii Heli Kärkkäinen, Malminkartanon ala-asteen Koti- ja koulu- yhdistyksen puheenjohtaja. Koulun saa kaupungilta niin sanottua po- sitiivista diskriminaatiolisää, jolla pyritään estämään ”heikoimpien” lähiöiden lasten syrjäytymistä. – Minusta on tekopyhää, jos kaupunki yhdellä kädellä tukee ja toisella vie pois pe- ruspalveluita. Olemme laatimassa adressia Malminkartanon palveluiden puolesta, Kärkkäinen kertoo. Hän huomauttaa, että Malminkartano on kestävän kehityksen kannalta mallilä- hiö: se sijaitsee junaradan varrella, siellä asutaan tiiviisti ja palvelut ovat kävelymat- kan päässä. – Jos palveluita nyt karsitaan, alue ei hou- kuttele lapsiperheitä ja koko seutu näivettyy. Sitä pitäisi pikemminkin kehittää, sanoo koulun johtokunnan puheenjohtaja Kari Eväsoja. Peruskoulun 3–4 B -luokan oppilas Em- ma Korhonen ei innostu koulun muutosta. – Jos ylä- ja ala-aste pantaisiin samaan ta- loon, tulisi liikaa ihmisiä ja kauhea sekasot- ku, hän arvelee. Kirjastojen vähentäminen ei ole Hel- singin kaupunginkirjaston tavoite, vaan toi- meksianto lakkautuslistan laatimiseksi tuli ylemmiltä tahoilta. Kirjastot valikoituivat listalle käyttötilastojen ja muiden kirjasto- jen läheisyyden mukaan. – Malminkartanon kirjaston käyttö on vä- hentynyt aika tavalla, ja Myyrmäen kirjasto on yhden pysäkinvälin päässä. Kirjaston kohtalo on tietysti sidoksissa myös koulun kohtaloon, kirjastotoimen va. apulaisjohtaja Marja-Leena Rantanen toteaa. Hän korostaa, että kirjastoilla on yhteis- kunnallinen rooli esimerkiksi maahanmuut- tajien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien sopeuttamisessa. Ne ovat tärkeä vapaa-ajan keskus kaikille ikäluokille. – Me virkamiehet olemme tehneet työtä käskettyä. Poliitikot joutuvat nyt tekemään arvovalintoja, Rantanen sanoo. Minkä vuokra- laisen kaupunki voisi saada koulurakennukseen?” ” Oma on hyvä. Emma Korhonen, 3–4 B, ja rehtori Pertti Joona Malminkartanon ala-asteelta hämmästelevät kaupungin suunnitelmia. Koulu on peruskorjattu neljä vuotta sitten, ja tietokonevarustus on juuri uusittu.