Kirkko&kaupunki 10. helmikuuta 2010 Numero 5 11 M ielle- karttoja taidetoi- mijoi- den suhteis- ta, tai- teilijain muuttopuuhia seuraavia videoita, maalauksia, kollaaseja, tutkielma suomalaisen kännin asennoista, huumoria ja väkivallan teemoja. Kaikki nämä ja monta muuta aihetta löytyvät Taidehallin suomalaisten taiteilijoiden ja tai- teen kansainvälisyyttä pohtivasta näyttelystä. Taiteen ammattilainenkaan ei toisinaan tule ”hullua hurskaam- maksi” nykytaiteen teosten äärellä ilman auttavaa lisätietoa. Viesti ei avaudu. Teoksiin liittyy usein taus- toja, tarinoita ja fi losofi oita, jotka olisi hyvä tuntea. Se asettaa haas- teita taiteen tekijöille, näyttelynra- kentajille ja katsojille. Vähänkään isompaan nykytai- teen näyttelyyn kannattaa mennä mukanaan mukavat kengät, luku- lasit ja riittävästi aikaa. Aikaa ku- luu tarinallisiin videoteoksiin sekä seinillä ja julkaisuissa olevien teks- tien lukemiseen. Vaiva tulee kuitenkin usein pal- kituksi, jopa yli odotusten, kuten Taidehallin Export–Import-näytte- lyssä. Jo seinälokeroiden lyhyet esittelytekstit auttavat kävijää oi- valtamaan näkemäänsä. Täysipai- noiseksi kootun ja pohdiskelevan näyttelyn keskeinen osa on moni- puolinen, aihetta historiallisesti- kin katsastava näyttelykirja, jonka ahmaisin kotona kertaistumalta. Kansainvälisyys ei ole taide- maailmassa mitenkään uusi asia. Riitta Ojanperän artikkelista sel- viää, että jo 1800-luvun suomalais- taiteilijat opiskelivat ja työskente- livät ulkomailla, muodostivat tai- teilijayhteisöjä ja verkostoituivat kansainvälisesti. Kuuluisin 1800-luvun kosmo- poliitti ja taiteen ”vientituote” oli Pariisissa pitkään viihtynyt Albert Edelfelt. Jo varhain Suomen tai- teen tunnusmerkkinä on pidetty tiettyä melankoliaa. Viime vuosikymmenien aikana rajat tuntuvat yhä madaltuneen, ja kansainvälinen opiskelijavaihto ja taiteilijoiden residenssikaudet al- kavat olla ennemmin sääntö kuin poikkeus. Taidehallin johtajan Maija Koskisen kuratoiman näyttelyn kaikilla taiteilijoilla on kokemusta opiskelusta tai asumisesta ulko- mailla. Puolet heistä asuu tämän hetken kuumassa taidekaupungis- sa Berliinissä ja vain neljä Suomes- sa. Yhteydet Suomeen ovat kuiten- kin tiiviit. Näyttelyn taiteilijat ovat Adel Abidin, Elina Brotherus, Minna L. Henriksson, Gun Holmström, Laura Horelli & Ann Kaneko, Hannu Karjalainen, Ola Koleh- mainen, Pia Lindman, Robert Lucander, Kirsi Mikkola, Pilvi Takala ja Kristiina Uusitalo. Export–Import, nykytaiteen kansainväliset suomalaiset, Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, Helsinki. Avoinna 28.2. saakka ti, to ja pe 11–18, ke 11–20, la ja su 11–17. MUSIIKKI Maineikas suomalai- nen jazzmuusikko Eero Koivistoi- nen on päättänyt antaa oman pa- noksensa Itämeren pelastamiseksi säveltämällä. Hän osallistuu tällä viikolla Helsingin Finlandia-talos- sa järjestettävään Baltic Sea Action Summitiin. Tapahtumaan osallis- tuvat ovat sitoutuneet toimimaan Itämeren hyväksi. Koivistoisen multimediateok- sen nimi on The Baltic Sea Blues. Siinä soittaa tunnettuja jazzmuu- sikoita Kymi Sinfoniettan kanssa. Orkesteri soittaa tarkasti säveltäjän nuottien mukaan, mutta jazzmuu- sikoiden tehtävänä on improvisoi- da. Näyttämöllä on Koivistoisen suunnitelman mukaan myös kol- me näyttöä, joissa on liikkuvaa ja valokuvaa Itämerestä. Koivistoinen on yksi kuvaajista. – Ajatus säveltämisestä Itäme- ren hyväksi on pyörinyt mielessä jo parin vuoden ajan. Palaset lok- sahtivat paikoilleen vasta, kun kes- kustelin Baltic Sea Action Group -säätiön pääsihteerin Saara Kan- kaanrinnan kanssa. Saara ehdotti, että sitoutuisin suojelemaan Itä- merta taiteeni avulla. Koivistoinen on elänyt lähes ko- ko ikänsä Itämeren rannalla. Hän syntyi Helsingissä, muutti lapsena perheensä mukana Kotkaan ja pa- lasi aikuistuttuaan Helsinkiin. Kesämökillä Pyhtään saaristos- sa veden huono laatu näkyy selväs- ti. Sinilevälautat, vähentynyt kala- kanta ja veden sameus eivät voi jät- tää ketään kylmäksi. Koivistoinen arvelee saavansa teoksen valmiiksi vuonna 2012. Si- tä tullaan esittämään ainakin Kot- kassa ja Kouvolassa – toivottavasti muuallakin. Tuija Käyhkö Taidehallissa vaiva palkitaan yli odotusten.” ” Meidän ja muiden rajapinnoilla Nykytaiteen näyttelyssä on hyötyä mukavista kengistä, lukulaseista ja ajasta. Silloin saa kaikesta irti enemmän. Hetki ennen räjähdystä. Neliminuuttinen videoteos on karmiva kertomus viattomuudesta, väkivallasta ja turtumisesta. Helsinkiläistyneen Adel Abidinin teoksia voi katsoa pian myös Kiasman näyttelyssä. ADEL ABIDIN: UNE SOURIS VERTE Eero Koivistoinen säveltää Itämeren pelastamiseksi Huoli merestä. Eero Koivistoinen myös kuvaa uuteen multimediateokseensa. Teksti Satu Itkonen SIRPA PÄIVINEN